Listeria – näin voit välttää tartuntaa
Listeriabakteeri tarttuu ruoan välityksellä, ja sen aiheuttama tauti, listerioosi, voi olla vakava vanhuksille, heikkokuntoisille ja raskaana oleville. Lue täältä, miten tartuntaa voi parhaiten torjua.
Listeriabakteeri tarttuu ruoan välityksellä, ja sen aiheuttama tauti, listerioosi, voi olla vakava vanhuksille, heikkokuntoisille ja raskaana oleville. Lue täältä, miten tartuntaa voi parhaiten torjua.
Useimmat bakteerit kuolevat kylmässä – vaan ei listeria. Se viihtyy jääkaapissa ja voi säilyä hengissä kuukausia, jopa vuosia.
Listeria on useimmille varsin harmiton, mutta raskaana oleville, vanhuksille ja ihmisille, joiden vastustuskyky on heikentynyt, se voi olla hengenvaarallinen. Riskiryhmään kuuluvilla listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi nimittäin aiheuttaa aivokalvontulehduksen, verenmyrkytyksen ja elinten vajaatoimintaa, ja raskaana olevilla se voi myös siirtyä sikiöön.
Onneksi tartunnalta voi pyrkiä suojautumaan yksinkertaisilla varotoimilla.
Lue, miten voit välttää tätä tyypillisimmin elintarvikkeiden välityksellä tarttuvaa bakteeria, ja mitä ruokia riskiryhmiin kuuluvien kannattaa välttää kokonaan.
Listeria on bakteeri, jota esiintyy luonnossa ja etenkin kasveissa. Listerialajeja on useita, mutta suurin osa niistä on vaarattomia.
Sen sijaan Listeria monocytogenes -bakteeri voi aiheuttaa listerioosi-nimistä tautia, joka voi aiheuttaa pahimmillaan hengenvaarallisia oireita.
Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi tarttuu lähes aina ruoan välityksellä.
Listeria monocytogenes -bakteeri on harvinaisen sitkeä, ja se voi selviytyä melko äärimmäisissä olosuhteissa. Sitä esiintyykin kaikkialla maailmassa, varsin yleisesti myös Suomessa.
Bakteeri elää luonnostaan esimerkiksi maaperässä, kasveissa, jätevedessä sekä eläinten ja ihmisten suolistossa.
Vakavia oireita aiheuttavan taudin itämisaika on tautimuodosta riippuen keskimäärin päivästä kahteen viikkoon – näin kauan siis kuluu tartunnasta siihen, että oireita alkaa ilmetä.
Listerioosin kehittymiseen voi kuitenkin kulua jopa 2–3 kuukautta, minkä vuoksi taudin aiheuttajan jäljittäminen on usein vaikeaa.
Lähtötilanteesta riippuen oireet voivat vaihdella lievän flunssan tai vatsataudin kaltaisista oireista aivokalvontulehdukseen.
Perusterveillä aikuisilla tartunta aiheuttaa usein lähinnä suolisto-oireita. Terveillä aikuisilla, joilla ei ole riskitekijöitä, selkeitä oireita aiheuttavan infektion kehittymiseen tarvitaan hyvin suuri määrä bakteereita, ja tätä tapahtuu varsin harvoin.
Raskaana olevilla ja ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, infektio voi levitä vereen, aivoihin ja muihin elimiin. Se voi myös tarttua sikiöön tai vastasyntyneeseen. Raskaana olevilla listerioosi lisää keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
Alle on listattu eriasteisia listerioosin oireita, joita kannattaa pitää silmällä.
Kyllä. Raskaana olevat ovat erityisessä vaarassa, koska tartunta voi siirtyä sikiöön, vaikka äidillä itsellään ei olisikaan oireita.
Sikiön listeriainfektio voi lisätä keskenmenon, kohtukuoleman, sikiön kasvun hidastumisen ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Riski on suurin, jos tartunta tapahtuu raskauden alkuvaiheessa. Raskauteen liittyvät listeriatapaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia – niitä esiintyy yleensä vain muutamia vuosittain.
Lue myös: Ruoka-aineet, joita raskaana olevan kannattaa välttää
Tämä riippuu tautimuodon vakavuudesta ja henkilön yleiskunnosta.
Lievä, flunssan tai vatsataudin tapaan oireileva infektio menee yleensä ohi itsestään.
Jos kyseessä on vakava infektio, jossa bakteerit etenevät verenkiertoon ja kudoksiin, ja/tai tartunnan saanut kuuluu riskiryhmään, on hoitoon hakeuduttava heti.
Listerioosia hoidetaan antibiooteilla (esim. penisilliinillä).
Bakteerit kuolevat, kun elintarvike kuumennetaan vähintään 72-asteiseksi.
Listeria tarttuu elintarvikkeiden välityksellä ja voi aiheuttaa listerioosi-nimisen taudin.
Listerioosi ei tartu ihmisestä toiseen, mutta raskauden aikana se voi siirtyä äidistä sikiöön tai synnytyskanavasta syntyvään lapseen.
Useimmat tartuntatapaukset johtuvat elintarvikkeista, joita on säilytetty pitkään jääkaapissa ja syöty lämmittämättä.
Elintarvikeviranomainen onkin laatinut listeriatartunnan välttämiseksi suosituksia raskaana oleville ja vakavasti sairaille henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.
Hyvää keittiöhygieniaa koskevia neuvoja voivat kuitenkin noudattaa kaikki, jotka haluavat välttää bakteeritartunnan.
Jotkin elintarvikkeet ovat usein listeriatartuntavaaran kannalta riskialttiimpia kuin toiset. Näitä ovat mm:
Kyllä. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin:
Listeriatartunnan riski on kuitenkin yleensä pieni, jos käsittelet ja säilytät kasviksia oikein.
Lue myös: Tutkijat: Huuhtele marjat näin
Elintarvikkeet saastuvat tyypillisesti tuotantoprosessin aikana, mutta bakteeri saattaa päästää niihin vasta kotikeittiössäkin.
Tämä voi tapahtua, kun listeriabakteerit pääsevät ruokia käsittelevän käsistä toiseen ruokaan ja pääsevät edelleen lisääntymään liian lämpimässä jääkaapissa.
Saastuneet elintarvikkeet voivat myös saastuttaa muita jääkaapissa olevia elintarvikkeita.
Listeria on ovela bakteeri, joka voi piiloutua tuotantolaitteisiin, tiivisteisiin ja epätasaisille pinnoille, ja se elää myös lattioilla ja viemäreissä.
Jos bakteerin saa kehittyä, se voi muodostaa niin sanotun limaisen biofilmin, joka suojaa sitä puhdistukselta ja desinfioinnilta. Tällöin bakteeri voi selviytyä jopa vuosia ja saastuttaa siten elintarvikkeita yhä uudelleen.
Vaarallisimmat tartunnat ovat tyypillisesti peräisin jalostetuista elintarvikkeista, joilla on pitkä säilyvyysaika ja jotka nautitaan lämmittämättä.
Tämä johtuu siitä, että mitä enemmän listeriabakteereilla on aikaa kehittyä, sitä suurempi ja samalla vaarallisempi niiden pitoisuus on. Ja koska listeria kestää kylmää, kuivuutta ja hapettomuutta, bakteerit voivat lisääntyä myös jääkaapissa.
Elintarviketeollisuudessa esimerkiksi suikalointiin ja pakkaamiseen käytettäviin laitteisiin pesiytyvä listeriabakteeri voi säilyttää elintarvikkeita yhä uudelleen.
Vuonna 2022 selvitettiin kolme listeriaepidemiaa, joista kahdessa jäljet johtivat vihanneksiin, ensimmäisessä tapauksessa tiettävästi valmiiksi pilkottuihin vihanneksiin. Kolmas tapaus oli aiheutunut todennäköisimmin graavi- ja kylmäsavukalasta, mutta varsinaista aiheuttajatuotetta ei lopulta pystytty osoittamaan. 2020-luvulla epidemioita ovat aiheuttaneet myös kypsät lihatuotteet.
Lähde: Ruokavirasto