Salmonellabakteeri voi tarttua raa'asta lihasta tai muusta elintarvikkeesta. Onneksi infektio ei yleensä ole vaarallinen, ja sen välttämiseenkin on muutama toimiva konsti.
HYVÄ KEITTIÖHYGIENIA on salmonellan välttämisen A ja O.
Salmonella on yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja Suomessa. Jos olet kärsinyt vatsakivuista grilliruoan syömisen jälkeen tai salaattibuffetissa käytyäsi, syypäänä on saattanut olla salmonellabakteerin aiheuttama infektio.
Salmonella aiheuttaa Suomessa keskimäärin neljä epidemiaa vuosittain. Osa sairastuneista joutuu hakeutumaan lääkäriin, yleensä vakavan nestehukan vuoksi, kun ripuli ja oksentaminen ovat kestäneet pitkään.
Onneksi salmonellatartunnalta voi suojautua osin myös omalla toiminnallaan. Lue alta, mitä voit tehdä tartunnan välttämiseksi ja mitkä oireet salmonella yleisimmin aiheuttaa.
Salmonella kuuluu enterobakteereihin, joita on sekä ihmisten että eläinten suolistossa.
Salmonella aiheuttaa tautia nimeltä salmonelloosi, vaikka yleensä arkikielessä puhutaankin salmonellainfektiosta tai salmonellamyrkytyksestä.
Salmonelloosi on akuutti suolistotulehdus, jossa tulehdus on pääosin ohutsuolessa mutta myös paksusuolessa ja joka aiheuttaa epämiellyttäviä vatsaoireita, kuten ripulia, vatsakramppeja ja oksentelua.
Suurin osa sairastuu syötyään salmonellabakteeria sisältäviä elintarvikkeita. Salmonella voi saastuttaa siipikarjan, sian tai naudan lihan esimerkiksi teurastuksen aikana, koska eläimillä voi olla bakteeria suolistossaan.
Jos lihaa ei kypsennetä tai kuumenneta kunnolla eli yli 75 asteessa ennen syömistä, salmonella säilyy lihassa elossa.
Tartunnan voi saada myös kypsentämättömistä vihanneksista tai hedelmistä, jotka ovat joutuneet kosketuksiin saastuneen veden tai lannoitteiden kanssa. Myös huono keittiöhygienia voi aiheuttaa tartunnan. Syypäänä voi silloin olla puutteellinen käsihygienia tai se, että raakaa lihaa ja salaattia tai muita elintarvikkeita ei ole pidetty asianmukaisesti erillään toisistaan.
Oireet ilmaantuvat yleensä 12–36 tunnin kuluessa, mutta joissakin harvoissa tapauksissa itämisaika voi olla vain 6 tuntia tai jopa 72 tuntia.
Salmonellainfektio menee usein ajan kanssa itsestään ohi mutta aiheuttaa ensin ikäviä oireita, joihin voivat lukeutua sekaisin oleva vatsa ja vatsan murina sekä pahoinvointi, oksentelu ja ripuli ja näihin liittyvä yleinen huonovointisuus.
SALMONELLA VOI AIHEUTTAA INHOTTAVIA OIREITA, mutta ne ovat onneksi vain harvoin vaarallisia.
Jos salmonellabakteerit pääsevät verenkiertoon, infektio voi hoitamattomana kehittyä hengenvaaralliseksi.
Mutta entäpä tavallisempi salmonellainfektio, joka iskee lähinnä vatsaan ja suolistoon. Voiko se olla vaarallinen?
Lyhyt vastaus on ei. Terveillä salmonella menee itsestään ohi muutamassa päivässä. Joidenkin kohdalla infektio voi kuitenkin muuttua vakavaksi ja aiheuttaa pahempia oireita, kuten nestehukkaa.
Katso alta, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Vakava salmonellainfektio uhkaa varsinkin niitä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt ja niitä, joiden terveys on muutenkin heikolla tolalla.
Pienet lapset, erityisesti alle 5-vuotiaat, joiden immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt.
Vanhukset eli yli 65-vuotiaat, sillä immuunipuolustus heikkenee iän myötä, ja vanhemmilla ihmisillä on myös muita useammin kroonisia sairauksia.
Henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt esimerkiksi syövän, HIV:n, elinsiirron tai immunosuppressiivisen eli immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevän lääkityksen vuoksi.
Kroonisesta sairaudesta, erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista tai diabeteksesta kärsivillä salmonella voi johtaa vakaviin oireisiin, kun terveys on muutenkin heikentynyt.
Riskiryhmiin kuuluvilla myös nestehukan riski on kaikkein suurin. Janontunne nesteensaannin säätelijänä ei toimi normaalisti lapsilla ja vanhuksilla, minkä vuoksi nestetasapaino voi horjua.
Myös verenmyrkytys ja muut vakavat komplikaatiot kehittyvät muita useammin riskiryhmäläisille. Tämä johtuu siitä, että heikentynyt tai ei vielä täysin kehittynyt immuunijärjestelmä ei pysty taistelemaan tehokkaasti infektioita vastaan ja siksi bakteerit pääsevät helpommin leviämään suolistosta vereen.
Valitettavasti ripulia ja oksentelua aiheuttavaa salmonellaa ei voi hoitaa kovin tehokkaasti. Oireet on useimmiten vain kestettävä ja samalla huolehdittava siitä, että saa riittävästi nestettä ja että elimistön suolatasapaino säilyy.
Jos nestehukka kehittyy pahaksi, saattaa edessä olla sairaalareissu, jonka aikana nesteytys hoidetaan suonensisäisesti.
Pidä nestetasainosta huolta juomalla elektrolyytteja sisältäviä juomia. Näitä juomia saa apteekista tai voit tehdä kotona juoman itse lisäämällä puoli teelusikallista suolaa ja kolme ruokalusikallista sokeria yhteen litraan vettä.
Vältä limsaa ja muita hyvin sokeripitoisia juomia, sillä ne lisäävät nesteen määrää suolistossa ja voivat pahentaa ripulia.
Jos salmonella on vakava ja pitkäkestoinen, hoidoksi tarvitaan antibiootteja.
Annettavan antibiootin tyyppi riippuu siitä, mikä salmonellavariantti on kyseessä. Lääkäri ottaa ulostenäytteen, tekee bakteeriviljelyn ja päättää niiden perusteella oikean lääkkeen.
Jos epäillään, että salmonella on päässyt verenkiertoon, otetaan myös verinäyte. Myös vereen päässyttä bakteeria hoidetaan antibiootein.
Yleisin salmonellatartunnan lähde ovat saastuneet elintarvikkeet, kuten liha, hedelmät, vihannekset, salaatti, kananmunat ja maitotuotteet.
Jos sinulla on parhaillaan tai on joskus ollut salmonella, saatat olla bakteerin kantaja. Salmonella elää suolistossa ja voi päästä käsiin ja levitä sitä kautta muualle, jos et pese käsiä huolellisesti wc-käynnin jälkeen.
Ei, salmonellaa on vain suolistossa, joten salmonellan leviäminen ihmisten välillä vaatii suolistobakteerien mukanaoloa. Salmonella ei siis tartu eritteiden, kuten syljen välityksellä.
Suurin osa ihmisistä voi levittää salmonellaa jopa kaksi kuukautta sen jälkeen, kun oma infektio on jo mennyt ohi – eli siis pitkään sen jälkeen, kun oireet ovat jo kadonneet.
Pieni osa eli noin 10 prosenttia sairastuneista kantaa bakteeria elimistössään vielä kahden kuukauden jälkeenkin. Vielä pienempi osuus päätyy krooniseksi kantajaksi.
Vauvat ja pienet lapset ovat tyypillisesti kantajia aikuisia pidempään.
Suomalaisissa munissa on erittäin harvoin salmonellaa.
Suomessa salmonellaa seurataan eläinten kasvatusvaiheessa. Tavoitteena on löytää salmonella jo ennen muninnan alkamista. Vuonna 2025 Suomessa koettiin harvinainen tilanne, kun kotimaisista kananmunista löytyi salmonellaa, joka oli peräisin kanoja kasvattaneelta tilalta.
Ruokaviraston ohjeen mukaan kotimaisia kananmunia voi kuitenkin edelleen syödä raakana ja löysäksi keitettynä.
SUOMESSA LÖYDETTIIN kananmunista salmonellaa viimeksi vuonna 2025. Löydökset ovat kuitenkin yleensä erittäin harvinaisia.
Muiden lihatuotteiden tavoin myös naudanlihassa voi olla salmonellaa. Tämä johtuu yleisimmin siitä, että lihaan on päässyt tuotannon aikana suolistobakteereja.
Riski on suurin naudan jauhelihan kohdalla, sillä yhdestäkin naudasta peräisin oleva bakteeri leviää tehokkaasti, kun useista naudoista peräisin olevaa lihaa jauhetaan suuriä määriä kerrallaan.
Suurempien lihapalojen kohdalla riski on pienempi, sillä niissä salmonella on useimmiten vain lihan pinnalla, jolloin bakteerin tuhoamiseksi riittää, että lihan pinta kuumennetaan mutta koko lihaa ei tarvitse kypsentää läpikotaisin.
Lihantuotannossa salmonellaa tutkitaan ottamalla nautojen suolistosta imusolmukenäytteitä ja ruhoista pintasivelynäytteitä sekä leikkaamoissa ottamalla tuotantolinjoilta lihanäytteitä. Imusolmuke- ja pintasivelynäytteistä on vuosittain positiivisia ollut 0,3 prosenttia tai vähemmän. Tuotantolinjoilta otettujen näytteiden kohdalla positiivisia on ollut 0,4 prosenttia tai vähemmän.
Ei. Salmonella ei saa ruokaa näkyvästi pilaantumaan, joten sitä ei voi nähdä, haistaa tai maistaa ruuasta.
Kyllä, salmonelloosi on zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti.
Salmonellaa esiintyy monien eläinten suolistossa, myös lemmikeillä, joten niiltä se voi siirtyä ihmiseen joko suoraan tai epäsuorasti.
Moni ei tule ajatelleeksi, että eläinten rehut, herkut ja esimerkiksi puruluut voivat myös olla salmonellan lähteitä.
Näin voi käydä, jos rehut tai puruluut ovat peräisin tartuntaa kantavasta eläimestä tai jos ne ovat muutoin joutuneet kosketuksiin salmonellabakteerin kanssa.
Saastunut rehu voi levittää tartuntaa esimerkiksi eläinten ruokinta-astioihin, puruleluihin ja muihin vastaaviin ja sairastuttaa näin sekä eläimiä että ihmisiä. Kotimaassa valmistetuista rehuista otetuista näytteistä ei ole todettu salmonellaa edes kerran vuodessa eli salmonellaa löydetään rehuista verrattain harvoin. Ulkomailta tuodut rehut jäävät toimijoiden omavalvonnan varaan, ja viranomaisille täytyy ilmoittaa, mikäli salmonellaa löytyy rehuista.
Koirien ja kissojen raakaruokinta on yleistynyt viime vuosina, sillä raakaa ravintoa pidetään niille luonnollisempana ravintona.
Eläinten raakaruo'an salmonellariski on korkeampi kuin kuivaruoan. Britannian elintarvikeviranomaisen tutkimuksessa ilmeni, että salmonellaa oli jopa 20 prosentissa eläinten raakaravinnosta.
HERKKU IHMISEN PARHAALLE YSTÄVÄLLE voi pahimmillaan olla salmonellapesäke.
Salmonellan kotitestejä on jo markkinoilla, mutta niiden luotettavuudesta ei ole takeita.
Viime vuosina markkinoille on tullut myös testejä, joilla voi selvittää, onko omassa ympäristössä salmonellaa eli vaikkapa jääkaapissa, koiran ruokakupissa tai hamsterin häkissä.
Näidenkään testien luotettavuudesta on kuitenkaan vaikea sanoa mitään varmaa.
Suurimmalle osalle salmonellasta ei jää jälkioireita, mutta joidenkin kohdalla tartunnan vaikutukset voivat kestää pidempään.
Monien olo on vakavan infektion jälkeen väsynyt ja uupunut. Se on kuitenkin täysin normaalia ja menee yleensä ohi itsestään.
Jotkin vaikutukset voivat kuitenkin kestää pitkään.
Asiantuntija: epidemiologi Luise Müller