Ripuli – näin saat vaivaavan vatsan kuntoon
Ripulia ja vatsakipuja? Löysä vatsa voi johtua monesta syystä, aina ruokamyrkytyksestä stressiin. Kerromme, mistä ripuli tyypillisesti johtuu ja miten toipumista voi parhaiten edistää.
Ripulia ja vatsakipuja? Löysä vatsa voi johtua monesta syystä, aina ruokamyrkytyksestä stressiin. Kerromme, mistä ripuli tyypillisesti johtuu ja miten toipumista voi parhaiten edistää.
Harva asia pilaa päivän yhtä perusteellisesti kuin äkillisesti yllättävä ripuli. Sen lisäksi, että vessassa on rampattava tuon tuosta, ripuliin liittyy usein myös vatsakipuja, ja se tekee helposti koko olon veteläksi.
Kurjalla vaivalla on kuitenkin tärkeä tehtävänsä. Kun suolistossa pääsee jylläämään jokin taudinaiheuttaja, elimistön puhtaanapito-osasto käynnistyy oitis ja ryhtyy hankkiutumaan eroon ruoansulatusjärjestelmän ei-toivotuista vieraista suolta reippaasti tyhjentämällä.
Suoliston täystyhjennys voi samalla viedä poloisen potilaan voimat, ja jos vatsa ei rauhoitu, ripuli voi pitkittyessään olla pahimmillaan hengelle vaarallinen.
Kysyimme gastroenterologi Alice Højer Christenseniltä,, mitä ripuli on, mistä ripuli johtuu ja miten sitä kannattaa hoitaa. Tiesitkö esimerkiksi, ettei jaffaa kannata juoda, kun vatsa on löysällä?
Ripulista on määritelmällisesti kyse silloin, kun päivässä tarvitsee ulostaa vähintään kolmesti ja uloste on löysää. Väriltään se voi olla rusehtavaa, vihertävä tai kellertävää.
Vatsa on tyypillisesti löysällä etenkin vatsataudin yhteydessä, eikä ripulin katsotakaan olevan itsessään varsinainen sairaus vaan esimerkiksi ruoansulatuselimistön tai aineenvaihdunnan sairauden oire.
Englanniksi ripulia tarkoittava diarrhea juontuu kreikan sanasta diarroé, joka tarkoittaa läpivirtausta. Termi onkin varsin kuvaava, sillä juuri siitä vaivassa on kyse – uloste lähestulkoon virtaa suolesta ulos.
Tämä on toisaalta elimistölle kova koettelemus, sillä samalla poistuu myös runsaasti nestettä, kivennäisaineita ja ravintoaineita.
Vatsan löysyys voikin tehdä olosta varsin heikon, ja ripuli voi olla hoitamattomana vakavaa etenkin ikääntyneillä, pienillä lapsilla ja vakavista sairauksista kärsivillä.
Käsitteitä käytetään yleensä synonyymisina, mutta niillä on hienoinen ero:
Löysä vatsa on arkikielen ilmaisu, jolla tarkoitetaan yleensä tavallista löysempää ulostetta, johon ei välttämättä liity kuitenkaan tavallista tiheämpää ulostustarvetta – kyseessä voi olla yksittäinen tapaus vaikkapa ison aterian jälkeen tai stressaavassa tilanteessa.
Ripuli on lääketieteellisessä kielessä käytetty termi, jolla kuvataan löysää tai vetistä ulostetta ja tiheää ulostamistarvetta (vähintään kolmesti päivässä). Ripulia voivat aiheuttaa esimerkiksi infektiot, ruokamyrkytys, lääkkeet, stressi ja tietyt sairaudet.
Ripulin aikana ulosteen väri voi kertoa paljonkin suoliston kunnosta ja myös vaivan aiheuttajasta.
Jos uloste on keltaista, väri voi viitata bakteereihin, viruksiin tai sappinesteeseen, joka ei ehdi liueta matkalla maksasta.
Jos uloste on selvästi rasvaista, keltaista tai harmahtavaa ja jää kellumaan, kyseessä voi olla rasvaripuli, joka johtuu rasvan imeytymisen häiriöstä.
Ulosteen valkoinen tai harmaa väri voi johtua sappinesteen vähäisyydestä ulosteessa. Se voi olla merkki useista sairauksista tai infektioista aina sappikivistä hepatiittiin. Vaalea väri voi johtua myös rasvasta, joka kulkee ruoansulatuskanavan läpi imeytymättä. Syynä voi olla ohutsuolen, haiman tai maksan sairaus.
Ulosteen vihertävä väri voi johtua samoista syistä kuin keltainen väri: bakteereista, viruksista tai sapesta.
Syyt voivat piillä myös ruokavaliossa; esimerkiksi runsas lehtivihannesten tai esimerkiksi rautavalmisteiden tai klorofyllilisien käyttö voi aiheuttaa vihreää väriä ulosteeseen.
Jos uloste on mustaa, tahmeaa ja tervamaista, se voi johtua esimerkiksi mahahaavasta peräisin olevasta hyytyneestä verestä.
Rautalisät voivat myös värjätä ulosteen mustaksi, mutta tämä on täysin harmiton ilmiö.
Jos uloste on kirkkaan punaista tai sisältää verisiä palasia, kyseessä on usein suolistosta kulkeutunut tuore veri. Tämä johtuu usein bakteeri-infektiosta, kuten kampylobakterista tai salmonellasta.
Ruskea on normaali ulosteen väri. Jos ripuli on ruskeaa, se voi olla merkki tavallisesta viruksesta, lievästä ruokamyrkytyksestä tai hermostuneesta vatsasta.
Lievä nestehukka voi myös tummentaa ulosteen väriä.
Ripuli voidaan jakaa äkilliseen ja krooniseen.
Äkillinen ripuli ilmaantuu yhtäkkisesti, ja siihen liittyy yli kolme löysää ulostetta päivässä. Tyypillisesti tartunnasta kuluu noin 6–24 tuntia ripulin alkamiseen, ja yleensä vaiva myös hellittää itsestään muutamassa päivässä.
Jos ripuli kestää yli kolme viikkoa, puhutaan sen sijaan kroonisesta ripulista.
Löysän ulosteen lisäksi äkilliseen ripuliin liittyy usein muita oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua, kuumetta ja yleistä huonovointisuutta.
Äkillinen ripuli johtuu tyypillisesti bakteeri-, virus- tai loistartunnasta, mutta syynä voi olla muitakin tekijöitä.
Kroonisesta eli pitkittyneestä ripulista puhutaan silloin, kun ripuli kestää yli kolme viikkoa.
Sitä esiintyy arvioiden mukaan länsimaissa noin 4–5 prosentilla väestöstä.
Keskeisiä oireita ovat suolen tiheä tyhjentyminen, kolmesti päivässä tai useammin, yli kolmen viikon ajan. Uloste voi olla vetistä, limaista, öljyistä, veristä tai sisältää mätää.
Krooninen ripuli on tyypillisesti jonkin sairauden oire, joten siihen liittyy usein myös muita oireita. Se voi liittyä myös johonkin toiminnalliseen vatsavaivaan.
Perimmäisen syyn löytäminen ei ole aina helppoa, joten lääkäriin kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä – taustalla saattaa piillä vakavakin sairaus, jonka hoito on syytä aloittaa nopeasti.
Kyllä, syöpä voi aiheuttaa ripulia syövän tyypistä riippuen. Ripulin ja ummetuksen vuorottelu voi myös olla syövän oire.
Tässä on joitakin yleisimpiä syitä ripuliin syövän tai syöpähoidon yhteydessä:
Haimasyöpä voi häiritä rasvan imeytymistä, mikä voi aiheuttaa rasvaista, ohutta ulostetta.
Immunoterapia ja tietyt kohdennetut hoidot voivat myös aiheuttaa ripulia sivuvaikutuksena.
Lääkkeet
Hoitojen aikana käytetyt antibiootit ja kipulääkkeet voivat myös aiheuttaa suolisto-ongelmia.
Vatsavaivat kuormittavat elimistöä, joten on tärkeää, että ripulin aika syö ja juo oikein, vaikka ruokahalua ei oikein olisikaan.
Jotkut vannovat maitohappobakteerien nimeen, mutta se ei välttämättä ole hyvä idea, selittää gastroenterologian erikoislääkäri Alice Højer Christensen:
”Monet ottavat maitohappobakteereja ennen ulkomaanmatkoja ja matkan aikana ripulin ehkäisemiseksi. Mutta itse asiassa ei ole tieteellisiä tutkimuksia, jotka olisivat osoittaneet niiden tehokkuuden. Jotkut tutkimukset viittaavat jopa siihen, että maitohappobakteerien nauttiminen ripulin aikana voi pahentaa vaivaa”, hän sanoo.
Suomessa vatsatautipotilaat ovat perinteisesti helpottaneet oloaan jaffalla. Sitä ei kuitenkaan voi varsinaisesti suositella, sillä sen sisältämä sokeri – tai sokerittoman version makeutusaineet – voivat ärsyttää suolta entisestään ja pahentaa ripulia. Jos on matkalla kohteessa, missä ei ole puhdasta juomavettä, pullotettu virvoitusjuoma on kuitenkin toki parempi vaihtoehto kuin hanavesi.
Ripulinkin aikana osa ruoan ravintoaineista imeytyy kyllä elimistöön. Tällöin kannattaa suosio kevyitä, helposti sulavia ja nestettä sitovia ruokia. Tärkeintä on tukea ruoansulatusta ja välttää suoliston ärsyttämistä entisestään.
Äkillinen ripuli on kurja vaiva, mutta se on toisaalta myös elimistön fiksu keino puhdistaa suolisto haitallisista mikrobeista. Tämän takia suoliston kannattaisikin antaa mieluiten tehdä työnsä loppuun.
Jos olo on kuitenkin kovin heikko, olet menettänyt paljon nesteitä tai edessä on esimerkiksi matka, voi olla hyvä idea käyttää lyhytaikaisesti ripulilääkettä, joka hidastaa suoliston toimintaa.
Apteekista saa ilman reseptiä esimerkiksi loperamidia sisältäviä lääkkeitä, jotka vähentävät suoliston liikettä ja lisäävät nesteen imeytymistä. Psylliumia sisältävät tuotteet auttavat myös tasapainottamaan suolen toimintaa ja kiinteyttämään ulostetta.
Lue myös: Näin ulostuslääkkeitä kannattaa käyttää
Akuutti ripuli paranee yleensä muutamassa päivässä, ja valtaosa tapauksista hoituu tsestään. Lääkärin hoito voi kuitenkin olla tarpeen joissain tapauksissa.
Jos ripuli on kroonista eli kestää yli kolme viikkoa, on tärkeää selvittää sitä aiheuttavat tekijät.
ikäihmisten, lasten ja perussairaiden kohdalla lääkäriin kannattaa etenkin lähteä varsin matalalla kynnyksellä.
Lääkärin vastaanotolla on tärkeä kertoa taudin kulusta mahdollisimman tarkasti. Jos ripuli on jatkunut pitkään, pidä päiväkirjaa oireistasi ja tuo se mukaan vastaanotolle.
Lääkäri voi kysyä esimerkiksi seuraavaa:
Jos kyseessä on voimakas, akuutti ripuli tai krooninen ripuli, sinulta voidaan ottaa verikokeita.
Ulosteesta voidaan ottaa näyte viljelyä varten, jotta voidaan selvittää, mikä mikro-organismi on suolistovaivojen syynä. Sinut voidaan myös lähettää erikoislääkärille tai sairaalaan suoliston tähystykseen.
Ripulin hoito riippuu siitä, mikä on aiheuttanut vatsavaivat ja onko ripuli akuuttia vai kroonista.
Usein on kokeiltava erilaisia hoitomenetelmiä, ennen kuin löydetään parhaiten tehoava hoito.
Ikäihmisten ja pienten lasten kanssa ripuliin on syytä reagoida hieman herkemmin, sillä he ovat alttiimpia nestehukalle ja elektrolyyttitasapainon häiriöille.
Lääkäriin kannattaa lähteä heti, jos lapsi on alle 3 kuukautta, tai lapsi on kovin väsynyt, hänellä on korkea kuume tai jos ulosteessa näkyy verta tai jos virtsaa ei erity useaan tuntiin. Terveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä myös, jos lapsen ripuli jatkuu yli kolme päivää, siihen liittyy kuumetta tai lapsi vaikuttaa kovin väsyneeltä ja nuutuneelta.
Useimmat raskaana olevat naiset kärsivät enemmän ummetuksesta kuin ripulista.
Ripuli johtuu yleensä väliaikaisista ja usein harmittomista syistä, mutta harvinaisissa tapauksissa se voi olla merkki vakavammasta tilasta.
Viimeisinä viikkoina ennen synnytystä jotkut naiset voivat kokea ripulia merkkinä siitä, että keho valmistautuu synnytykseen. Se johtuu hormonaalisista muutoksista ja luonnollisesta puhdistumisesta.
Hormonaaliset muutokset
Raskaushormonit voivat vaikuttaa suoliston toimintaan ja aiheuttaa löysää ulostetta, erityisesti raskauden alussa tai lähellä synnytystä.
Ruokavalion muutokset
Äkillinen siirtyminen kuitupitoisempaan tai terveellisempään ruokavalioon voi aiheuttaa tilapäistä ripulia, jos suolisto ei ole tottunut siihen.
Ravintolisät ja vitamiinit
Magnesium- ja rautalisillä voivat vaikuttaa joillain laksatiivisesti.
Ruoka-aineyliherkkyys
Raskaana olevilla voi tilapäisesti kehittyä intoleranssin esimerkiksi laktoosille tai rasvaisille ruoille, mikä aiheuttaa vatsavaivoja.
Vatsainfektiot
Virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa ripulia, ja raskaana olevat ovat erityisen alttiita nestehukalle, joten heidän tilansa tulee aina arvioida, jos oireet jatkuvat.
ASIANTUNTIJA: Gastroenterologian erikoislääkäri Alice Højer Christensen
Lähteitä: Terveyskirjasto.fi, Terveyskylä.fi