Suolistobakteerit ovat terveyden kannalta elintärkeitä, mutta voidaanko niitä käyttää myös sairauksien hoitoon? Asiantuntija kertoo, miten suolistobakteerit liittyvät esimerkiksi anoreksiaan, liikalihavuuteen, niveltulehdukseen ja masennukseen.
SUOLISTOBAKTEERIT | Mitä enemmän suolistobakteereita on – ja mitä enemmän erilaisia – sitä parempi terveyden kannalta. Voit edistää asiaa itse syömällä kuitupitoisia kasviksia.
Jos suolistobakteereista jotain tiedetään, niin se, että paljon on vielä tutkittavaa ja selvitettävää. Suolistoa ja sen miljardeja bakteereita on viime vuosina tutkittu todella paljon, joten lisää tietoa karttuu koko ajan.
”Tutkimustuloksia suorastaan tulvii, mutta tutkittavana on niin monia eri asioita, että monet suolistoon liittyvät seikat ovat edelleen epäselviä”, sanoo gastroenterologisen osaston ylilääkäri Andreas Petersen.
”Tutkimustuloksia suorastaan tulvii, mutta tutkittavana on niin monia eri asioita”— Tutkija, ylilääkäri A. Petersen
Tutkijoilla ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, että suolistobakteerien ja useiden sairauksien ja vaivojen välillä on olemassa selvä yhteys. Näitä sairauksia ovat esimerkiksi krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, diabetes, lihavuus, autismi, masennus ja nivelreuma. Asiayhteys on todistettu tutkimuksissa, joissa on vertailtu terveiden henkilöiden ja tiettyä sairautta sairastavien potilaiden suolistomikrobistoa keskenään ja havaittu, että niissä on selvä ero.
”Yhteyksiä sairauksiin selvästikin on, mutta kumpi oli ensin? Onko sairaus aiheuttanut muutoksia suoliston bakteerikantaan vai ovatko suoliston
poikkeavat bakteerit aiheuttaneet sairastumisen? Tätä ei vielä tiedetä. Matka riippuvuussuhteen havaitsemisesta siihen, että tietoa voitaisiin käyttää vaivan hoitamiseen, on vielä pitkä”, Petersen sanoo.
Tässä artikkelissa kerrotaan, miten pitkälle tutkimus on edennyt ja tarkennamme joihinkin niistä sairauksista, joihin suolistobakteereilla tiedetään olevan vaikutusta, vaikka vaikutuksen edellytyksistä ja mekanismeista ei vielä olekaan tarpeeksi tietoa.
Bakteerien ja sairauksien yhteydet saattavat silti yllättää jo nyt!
Antibioottien tunnettu sivuvaikutus on ripuli. Usein se päättyy itsestään, mutta voi joskus kehittyä sairaudeksi asti. Tunnetuin on Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama antibioottiripuli.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että riski sairastua antibioottiripuliin on sitä suurempi, mitä vähemmän erilaisia suolistobakteereita suolistossa on. Ja päinvastoin: mitä enemmän erilaisia bakteereja, sitä pienempi riski.
Tämäntapaiset sairaudet ovat niitä harvoja, joihin on löydettu toimiva bakteerihoito eli ulosteensiirto. Siinä terveen henkilön suolistobakteereja siirretään ulosteen välityksellä potilaan suolistoon. Aiemmin ulosteensiirto tehtiin tähystyksellä tai anturin avulla, mutta nykyisin se hoituu nieltävillä kapseleilla.
Seuraavaksi tutkijat pyrkivät kehittämään lääkekapselin, jonka valmistamiseen ei tarvittaisi lahjoittajan ulostetta. Ei nimittäin ole aivan riskitöntä vastaanottaa toisen ihmisen ulostetta, koska sen mukana suolistoon voi kulkeutua hyödyllisten bakteerien lisäksi myös haitallisia.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Hoito on tehokasta, ja se on hyvin dokumentoitu myös ihmisillä. Ylilääkäri Andreas Petersenin mukaan ulosteensiirto lopettaa ripulin 90 prosentissa tapauksista.
Vastaa 13 kysymykseen, jotka kertovat, miten suolistobakteerit voivat.
Autismi on neurologinen kehityshäiriö. Autismista kärsivillä on erilainen tapa kokea maailma, ja heidän kykynsä asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisten ajatuksia ja tunteita on heikentynyt.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Tutkimuksissa on havaittu, että autististen henkilöiden suolistobakteerien koostumus on erilainen kuin muiden. Eläinkokeissa on myös havaittu, että jos hiirille siirretään ulostetta psyykkisestä sairaudesta tai autismista kärsivältä ihmiseltä, hiirille kehittyy samanlaisen sairauden oireita.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Ulosteensiirtoja on kokeiltu hiirille, ja ne osoittavat, että suoliston mikrobiomilla on jokin yhteys autismiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, millainen olisi ihanteellinen mikrobiomi eikä parannuskeinoa autismiin ole saatavilla.
Yksittäinen pieni tutkimus sekä autismista että suoliston ongelmista kärsivillä lapsilla ja nuorilla osoitti, että päivittäinen suolistobakteerien saanti 8 viikon ajan vähensi suoliston ongelmia ja muutti suoliston mikrobiomia normaalimpaan suuntaan sekä vähensi oireilua, mutta lisää tutkimustietoa tarvitaan todella paljon.
Ahdistus on yksi tavallisimmista psyykkisistä sairauksista. Ahdistus ja masennus liittyvät sekä toisiinsa että stressiin.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Tiedetään, että masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivillä on erilainen mikrobiomi kuin terveillä. Arvellaan, että suolistobakteeristoa muokkaamalla voitaisiin lievittää masennuksen oireita.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Kokeet on tehty pääosin eläimillä, joten lisää kokeita tarvitaan vielä ennen kuin tiedetään, pätevätkö tulokset ihmisiin. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että muokkaamalla masentuneesti käyttäytyvien hiirten bakteeriktantoja ne voidaan saada käyttäytymään ”ei-masentuneella” tavalla.
Sairaus johtuu häiriöstä suolen toiminnassa. Sairaus aiheuttaa vatsakipuja, turvotusta ja muutoksia ulosteessa.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Myös tästä sairaudesta tiedetään, että sairastuneiden mikrobiomi on erilainen kuin terveiden. Arvellaan, että oikeat suolistobakteerit voisivat korjata tilanteen, mutta täsmälleen oikeita bakteereja taudin parantamiseen ei vielä ole löydetty.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Tutkimuksia ihmisten ulosteensiirroista on tehty, mutta tulokset ovat toistaiseksi eriäviä. Joissakin tutkimuksissa vaikutuksia on havaittu, toisissa taas ei. Lisää tutkimuksia aiheesta on kuitenkin parhaillaan käynnissä.
Nivelreuma on autoimmuunisairaus, krooninen, tulehduksellinen reumasairaus nivelissä.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Tanskalaisissa ja kiinalaisissa tutkimuksissa on havaittu nivelreuman yhteys sekä suun että suoliston bakteereihin. Havainnot voivat helpottaa sairauden diagnosointia, mutta parantamiseen tai oireiden lievittämiseen bakteerien avulla on vielä pitkä matka.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Ihmisille on tehty ulosteensiirtokokeita, joiden vaikutusta nivelreumaan ei ole pystytty todistamaan. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Ylilääkäri Andreas Petersenin mukaan tuloksia saatetaan nähdä, jos ulosteensiirto onnistutaan tekemään aikaisemmassa vaiheessa, ennen kuin sairaus on ehtinyt vielä kovin pitkälle.
Kroonista suolistotulehdusta on kahdenlaista: Crohnin tauti, joka useimmin on ohutsuolen loppupäässä, ja colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus. Molemmat sairaudet lisääntyvät länsimaissa.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Arvioiden mukaan suolistobakteereilla voi olla melko suuri osuus kroonisten suolistotulehdusten syntyyn.
Siksi kiinnostus kohdistuu sekä ulosteensiirtoihin että mikrobiomia korjaavaan ruokavalioon. Maailmalla pyritäänkin tutkimaan suoliston bakteeriston muokkaamista ulosteensiirroin ja seuraamaan sen vaikutuksia sairastuneisiin.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
On jo olemassa jonkin verran tuloksia, jotka kertovat, että ulosteensiirrolla voi olla vaikutusta näihin sairauksiin ja samoin voi vaikuttaa myös suolistolle ystävällinen ruokavalio. Molemmat keinot näyttävät lievittävän sairauden oireita, mutta kumpikaan ei kuitenkaan paranna sitä. Voimakkain vaikutus on colitis ulcerosan kohdalla.
Tutkimuksia on tehty sekä eläimillä että ihmisillä.
Krooninen sairaus, jossa verensokeri on koholla, koska elimistö joko ei tuota tai ei hyödynnä insuliinia riittävästi.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Tiedossa on, että diabeteksen ja suolistobakteerien välillä on jokin yhteys. Tanskalaistutkimuksessa havaittiin, että kahden suolistobakteerin runsastuminen voi johtaa insuliiniresistenssiin, mikä lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Tulevan tutkimuksen tehtävä on selvittää, miten näiden suolistobakteerien määrää voidaan hallita esimerkiksi ravinnon avulla.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Tanskalaistutkimus on tehty sekä hiirillä että ihmisillä. Tutkimuksia diabeteksen hoidosta ulosteensiirron avulla on tulossa.
Tila, jossa elimistössä on runsaasti rasvaa, mikä voi heikentää terveyttä ja edistää kuolemaa.
MITÄ TUTKIMUSTIETOA ASIASTA ON?
Ylipainoisten ja normaalipainoisten suoliston mikrobiomi on erilainen. Jos laihoille hiirille siirtää lihavien hiirten suolistobakteereja ulosteensiirrossa, myös laihat hiiret lihovat ravinnon laadusta riippumatta. Suolistobakteerien arvioidaan vaikuttavan lihomiseen niin, että jotkin bakteerit mahdollisesti ovat ”liian hyviä” ottamaan ravinteet irti ravinnosta.
KUINKA LUOTETTAVAA TIETO ON?
Teoria erityisen tehokkaista suolistobakteereista on todistettu hiirikokeissa, ja myös 2022 Kööpenhaminen yliopistossa toteutetulla tutkimuksella 85 ylipainoiselle koehenkilölle. Tiedon hyödyntämiseen lihavuuden hoidossa on kuitenkin vielä pitkä matka. Tutkimuksia ulosteensiirron tehosta lihavuuden hoitoon on parhaillaan meneillään.
Tutkijat ovat tunnistaneet suolistosta lähes tuhat erilaista bakteerilajia. Lajit voidaan jakaa 7 pääryhmään. Tavallisesti kaikkia lajeja on kaikkien suolistossa, mutta määrä ja eri bakteerilajien suhteet voivat vaihdella huomattavasti.
Näistä kahdesta bakteeriryhmästä löytyy erityisesti sairauksia aiheuttavia bakteereja.
Jos sairastuu, näitä bakteereja löytyy suolistosta todennäköisesti enemmän kuin terveillä henkilöillä. Kaikki proteo- ja fusobakteerit eivät kuitenkaan ole haitallisia, vaan jotkut vaikuttavat myös myönteisesti.
Tunnetuin taudinaiheuttaja lienee salmonella, joka kuuluu proteobakteereihin.
Terveillä ihmisillä on näihin ryhmiin kuuluvia bakteereja enemmän kuin sairauksista kärsivillä.
Prevotella-bakteeri, joka kuuluu Bacteroides-sukuun, on yleisempi runsaasti erilaisia hiilihydraatteja ja kuitua syövillä ihmisillä. Siksi kasvissyöjillä ja vegaaneilla on paljon Prevotella-bakteereja.
Tunnetuimpia tämän ryhmän bakteereista ovat bifidobakteerit. Heti syntymän jälkeen suoliston mikrobiomia hallitsevat juuri nämä bakteerit, sillä ne hyödyntävät parhaiten äidinmaidon sisältämää hiilihydraattia.
Ihmisillä, joiden ravintoon eivät kuulu vilja ja viljatuotteet, vaikuttaa tutkimusten mukaan olevan vähemmän bifidobakteereja kuin muilla.
Melko tuntematon suolistobakteerien ryhmä.
Melko tuntematon suolistobakteerien ryhmä.
Syö paljon kasviksia ja marjoja – mieluiten kaikilla päivän aterioilla.
Tankkaa erityisesti kuitupitoisia kasviksia kuten kaalia, herneitä ja juureksia.
Suosi täysjyvätuotteita kuten ruisleipää ja kaurahiutaleita sekä palkokasveja, joissa on paljon kuitua.
Vähennä sokerin, valkean leivän, punaisen lihan ja tyydyttyneen rasvan saantia.
Vältä – jos mahdollista – antibioottien käyttöä.
SUOLISTOBAKTEERIEN TARKASTUS | Ylilääkäri Andreas Pedersen ennustaa, että muutaman vuoden päästä lääkäriin mennään ulostenäytteen kanssa, jonka perusteella lääkäri määrää potilaalle parhaiten sopivan lääkkeen.
Tarvitset hiukan kärsivällisyyttä. Lääkäriltä ei vielä – toistaiseksi – saa tutkimusta henkilökohtaisesta mikrobiomistaan.
Yksityisiä palveluita sen sijaan on jo, joilta saa kartoituksen suolistobakteereista lähetetyn näytteen perusteella, mutta näistäkään tutkimuksista ei toistaiseksi ole kovin paljon hyötyä, sanoo ylilääkäri ja tutkija Andreas Petersen.
”Testin sijaan suosittelen, että kannattaa alkaa syödä kasviksia ja ravintokuitua saadakseen hyvät suolistobakteerit lisääntymään. Siihenhän lopulta kuitenkin päädytään, jos bakteeristossa on korjattavaa”, hän sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että kuluu enää montakaan vuotta ennen kuin lääkäriinkin on mentävä ulostenäytteen kanssa.
”Veikkaisin noin 5 vuotta. Sitten lääkäri voi mikrobiomin, perimän ja valitun lääkkeen perusteella arvioida, miten hyvin jokin lääke toimii juuri sinulla”, ennustaa Andreas Petersen.
Asiantuntija: tutkija, ylilääkäri A. Petersen