Matala-asteista tulehdusta vastaan voi taistella syömällä tulehdusta hillitsevää ravintoa. Mutta mistä hiljaisessa tulehduksessa oikein on kyse, ja onko se sama vai eri asia kuin tavallinen tulehdus?
KROONINEN TULEHDUS – Nivelreumassa nivelet vaurioituvat kroonisesta tulehduksesta.
Kun nilkka nyrjähtää, se turpoaa ja on kipeä, tai jos astuu naulaan, niin jalkaa särkee ja haava märkii, tai kun nivelrikkoista niveltä jomottaa. Kaikissa näissä on kyse tulehduksesta.
Mikä tulehdus oikein on?
Tulehdus on elimistön puolustusmekanismi, joka käynnistyy torjumaan taudinaiheuttajia tai korjaamaan vammoja. Elimistön puolustautuu taudinaiheuttajia ja soluvaurioita vastaan lähettämällä erilaisia valkosoluja korjaamaan tilannetta. Tätä kutsutaan tulehdusreaktioksi.
Tulehdus siis johtuu joko ulkoisista syistä tai sisäisistä, esimerkiksi silloin, kun jokin lihas venähtää tai kun treenaa todella rankasti, mikä aiheuttaa mikroskooppisia vaurioita lihaksiin.
Vaikka tulehdus tarkoittaa sitä, että elimistö pyrkii eroon haitallista tekijöistä ja parantumaan, tulehdus saa aikaan punotusta, turvotusta, lämmönnousua ja kipua.
Kun nilkka nyrjähtää ja turpoaa ja tulee kipeäksi, siinä on tulehdus, mikä on merkki siitä, että elimistö korjaa kudoksen vaurioita.
TULEHDUS ELI INFLAMMAATIO – Jos saa haavan sormeen, immuunijärjestelmä käynnistää tulehdusreaktion. Merkkiaineet ja välittäjäaineet kertovat vammasta ja elimistö kutsuu hätiin koko joukon soluja torjumaan hyökkäystä. Tulehdus ilmenee kuumoituksena, punoituksena, turvotuksena ja kipuna.
Yleensä immuunijärjestelmä toimii niin kuin pitääkin, ja tulehdus häviää, kun sairaus tai vaurio on korjaantunut.
Lue myös: Tunnista stafylokokki-infektio iholla
Tavallaan, koska molemmissa on kyse tulehdustilasta, mutta syyt ovat erilaisia. Ulkoisista syistä johtuvat tulehdukset pyrkivät joko korjaamaan vaurioita tai tuhomaan taudinaiheuttajia, mutta joskus elimistö reagoi väärin, kuten autoimmuunisairauksissa, joissa tulehdusreaktio kohdistuu elimistöön itseensä ja allergioissa, joissa elimistö reagoi liian voimakkaasti. Matala-asteinen tulehdus sen sijaan johtuu siitä, että rasvakudos erittää tulehdusta ylläpitäviä aineita.
Tulehdus siis syntyy sekä silloin, kun elimistö taistelee taudinaiheuttajia, vaikka bakteereita vastaan, ja silloin, kun elimistö korjaa soluille aiheutuneita vaurioita, vaikka revähtänyttä nivelsidettä.
Tulehdusprosessit ovat monimutkaisia ja niihin osallistuu monenlaisia soluja ja välittäjäaineita. Jotkin välittäjäaineet lisäävät veren virtausta vahingoittuneelle alueelle, ja puolustussolut, kuten valkosolut tuhoavat elimistöön päässeitä taudinaiheuttajia.
Jos kerran tulehdus korjaa vaurioita ja tuhoaa taudinaiheuttajia, miksi tulehdusta pitää hoitaa lääkkeillä tai tulehdusta hillitsevällä ruoalla?
Joskus tulehdus jää päälle, koska elimistö ei saa sitä laantumaan. Silloin akuutti tulehdus muuttuu krooniseksi eli pitkittyy.
Kun elimistö ylikuormittuu se ei pääse tulehduksesta eroon. Esimerkiksi diabetesta sairastavilla pitkäaikaisesti korkea verensokeri voi aiheuttaa diabeettista neuropatiaa eli diabeteksen hermovauriota, tai nivelrikko (artroosi) voi kuluttaa niveltä ja tulehduttaa niveliä, kun rustoa ja luuta irtoaa nivelnesteeseen ja aiheuttaa ärsytystä, turvotusta ja kipua. Jatkuva tulehdus on rasitus elimistölle, ja se myös verottaa jaksamista.
Lue myös: 6 neuvoa krooniseen kipuun
Miksi elimistön puolustusjärjestelmä ei pysähdy ajallaan, vaan aiheuttaa kroonisen tulehduksen? Syitä on monia, muun muassa seuraavat:
Tulehduksiin on erilaisia lääkkeitä, jotka hillitsevät tulehdusta, lievittävät kipua ja jarruttavat vahinkojen syntymistä. Myös terveelliset elintavat, kuten liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja terveellinen ravitsemus voivat lievittää tulehduksellisten sairauksien oireita.
Tulehduskipulääkkeet eli NSAID-lääkkeet (Non-Steroidal Anti-Inflammatory Drugs), kuten ibuprofeeni ja ketoprofeeni ovat NSAID-lääkkeitä. NSAID-lääkkeet lievittävät tulehdusta, kuumetta ja kipua.
Kortikosteroidit (kortisoli, kortikosteroni, kortisoni ja aldosteroni) paitsi hoitavat tulehdusta myös hillitsevät elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.
Eräät statiinit, kuten lovastatiini, toimivat elinsiirtopotilailla ja sepelvaltimotautia sairastavilla myös tulehdusta hillitsevästi. Ibuprofeeni (esim. Burana ja Ibumax) ovat NSAID-lääkkeitä. NSAID-lääkkeet lievittävät tulehdusta, kuumetta ja kipua.
Kortikosteroidit (kortisoli, kortikosteroni, kortisoni ja aldosteroni) paitsi hoitavat tulehdusta myös hillitsevät elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.
Eräät statiinit, kuten lovastatiini, toimivat elinsiirtopotilailla ja sepelvaltimotautia sairastavilla myös tulehdusta hillitsevästi.
Ravitsemuksen merkitys elimistön matala-asteista tulehdusta hillitsevänä ja ehkäisevänä keinona tutkitaan innokkaasti. Vielä ei ole kiistattomia todisteita, jotka osoittaisivat selvästi, että matala-asteisen tulehduksen hillitseminen olisi ratkaisu. Ruokaviraston ratvitsemus. ja ruokasuositukset, ovat pitkälti samoilla linjoilla, mutta maltillisempia kuin varsinainen tulehdusta hillitsevä ruokavalio.
Uusia tutkimustuloksia tulehdusta hillitsevän ravitsemuksen merkityksestä sydän- ja verisuonitautikuoleminen riskille ilmestyy kuitenkin jatkuvasti, kuten esimerkiksi tämä Nature-julkaisussa ilmestynyt tutkimus.
Koska myönteisiä tuloksia kuitenkin on jo saatu, esimerkiksi Sydänliitto kertoo matala-asteisen tulehduksen hillitsemisestä terveellisellä ravitsemuksella ja liikunnalla. Kansainvälinen diabetesliitto International Diabetes Federation, kansainvälinen Alzheimer ja dementiayhdistys Alzheimer's Association ja Yhdysvaltain nivelreumayhdistys Arthritis Foundation suosittelevat matala-asteista tulehdusta hillitsevää ravitsemusta.