Kihtiä esiintyy useimmiten isovarpaassa, ja kihtikohtaus voi olla äärimmäisen kivulias. Älä jää kärsimään vaan hakeudu hoitoon, lääkäri kehottaa.
KIHTI – on niveltulehdus, joka johtuu virtsahapon suolojen kiteytymisestä nivelen sisällä.
Jos tunnet äkillisesti voimakasta kipua jossakin nivelessä, esimerkiksi sormessa tai isovarpaassa, kyseessä voi olla kihti. Tauti voi aiheuttaa pysyviä vaurioita.
Silti monet eivät hanki siihen oikeaa hoitoa – joko koska he luulevat, että sairaus johtuu vain epäterveellisistä elämäntavoista, tai koska he eivät tiedä, että siitä voi päästä jopa täysin eroon oikealla lääkityksellä.
Lue myös: 100+ reseptiä tulehdusta hillitsevään ruokavalioon
Kerromme tässä artikkelissa lisää monille melko tuntemattomasta niveltulehduksesta asiantuntijanamme tohtori Sara Nysom Christiansen, joka toimii lääkärinä Rigshospitaletin selkäkirurgian ja nivel- ja sidekudossairauksien osastolla.
Podagra ja kihti tarkoittavat samaa. Sanaa podagra on kuitenkin käytetty vanhastaan etenkin isonvarpaan tyvinivelen tulehduksesta.
Sana tulee kreikan jalka tarkoittavasta sanasta podos ja agra, joka tässä yhteydessä tarkoittaa kipukohtausta.
Kihti syntyy, kun keho tuottaa enemmän virtsahappoa kuin se pystyy erittämään munuaisten kautta.
Seuraavassa selvitämme, mitä silloin tapahtuu.
KUN VIRTSAHAPPO kiteytyy, kiteet voivat kertyä niveleen, kuten kuvassa olevassa sormessa.
KIHTI – aiheuttaa niveltulehduksen uraatin kertyessä niveleen.
Kihdille voivat altistaa monet eri syyt, joiden vuoksi munuaisten virtsahapon erityskyky on häiriintynyt.
Yksi altistava tekijä on perinnöllinen taipumus. Eli jos esimerkiksi vanhemmilla on ollut häiriöitä munuaisten virtsahapon erityksessä, on suuri riski, että perii saman ongelman.
Munuaisten vajaatoiminta voi lisätä kihtiriskiä.
Joihinkin sairauksiin, kuten psoriasiin, suolistotulehdukseen ja syöpiin, liittyy solujen tavallista nopeampaa uusiutumista. Tällöin vapautuu enemmän virtsahappoa eivätkä munuaiset pysty käsittelemään sitä.
Runsaasti puriinia sisältävät ruoka-aineet ja juomat lisäävät uraattipitoisuutta ja lisäävät siten kihtiriskiä. Niinpä niiden syöntiä kehotetaan rajoittamaan, vaikkakin niiden vaikutus ei ilmeisesti ole niin suuri kuin esimerkiksi perimän.
Runsaasti puriineja sisältävät esimerkiksi seuraavat:
Lähde: Duodecim Terveyskirjasto
”Aiemmin potilaita vähän syyllistettiin siitä, että heidän olisi pitänyt syödä ja juoda eri tavalla välttyäkseen kihdiltä. Useimmiten perimmäinen syy ei kuitenkaan ole elämäntavat vaan perinnöllinen taipumus”, sanoo Sara Nysom Christiansen.
Jos munuaistesi toiminta on jo ennestään heikentynyt ja syöt ja juot hyvin epäterveellisesti, ruokavalio voi olla se viimeinen pisara, joka laukaisee niveltulehduksen, mutta muuten sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Uraattia voi kertyä moniin kehon niveliin. Oheisesta kuvasta näet, mihin niveliin kihtikohtaus voi tulla.
Nilkka
Isovarpaan tyvinivel
Muiden varpaiden nivelet
Polvi
Sorminivel (usein naisilla)
Lonkka (harvoin)
Olkanivel (harvoin)
KIHTI voi aiheuttaa tulehdusksen eri niveliin, useimmiten isovarpaaseen.
Kihdin oireet ovat hyvin tunnistettavia ja voivat ilmetä äkillisesti. Seuraavassa on lueteltu mahdollisia oireita.
Kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat, virtsahapon kertyminen on jatkunut useita vuosia. Lopulta virtsahappo kerääntyy kiteiksi, joita kertyy niveleen. Kun kohtaus iskee, se johtuu siitä, että immuunijärjestelmä havaitsee, että jotain on vialla.
”Immuunijärjestelmä yrittää poistaa kiteet. Se aiheuttaa nivelessä tulehduksen, jonka pitäisi kuljettaa virtsahappokiteet pois, mutta se ei onnistu, koska ne ovat itse nivelessä. Siksi nivel lähes pakahtuu tulehdukseen”, Sara Nysom Christiansen selittää.
Kihtikohtaus kestää yleensä 5–10 päivää. Se voi alkaa hyvin nopeasti, usein yön aikana. Aamulla tulehdustila on niin voimakas ja nivel ympäristöineen niin arka, että kaikki liike ja pieninkin kosketus voi tuottaa kipua.
”Kohtaus loppuu, kun immuunijärjestelmä jättää sen rauhaan. Kun näin tapahtuu, moni ajattelee, että kaikki on taas hyvin eikä asialle tarvitse tehdä mitään. Mutta kiteet ovat edelleen nivelessä, ja sitten taas iskee uusi tulehdus”, Nysom Christiansen selittää.
Kohtausten välinen aika vaihtelee yksilöllisesti. Yleensä alussa kohtausten välillä on pitkä aika, mutta kun kiteiden kertyminen jatkuu, kohtausten välinen aika lyhenee. Ajan myötä voi esiintyä lievempiä, lähes päivittäisiä kipukohtauksia.
Lääkäriin kannattaa mennä heti ensimmäisen kihtikohtauksen iskettyä, sillä varhainen hoito voi estää taudin pahenemisen. Kihti on nimittäin sairaus, joka vain pahenee ajan myötä kohtausten lisääntyessä.
Lääkäri Sara Nysom Christiansen vakuuttaa, että on hyvä mennä lääkäriin nopeasti.
”On olemassa hoitoja, joilla kiteet voidaan kokonaan, jolloin potilas paranee täysin. Siksi hoito voidaan aloittaa jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen”, hän sanoo.
NIVELNESTEESTÄ otettu näyte tutkitaan mikroskoopilla, jotta voidaan diagnosoida, onko kyseessä kihti vai ei.
Kihti voidaan usein todeta pelkästään tyypillisten oireiden ja verikokeiden perusteella. Varma diagnoosi tehdään tarkemmissa tutkimuksissa.
Tällöin nivelnesteestä otetaan näyte, josta tutkitaan mikroskoopilla, onko siinä uraattikiteitä. Jos niitä löytyy, kyseessä on kihti.
Myös kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi röntgen- tai ultraäänitutkimus, voidaan tehdä tarvittaessa.
Kihti johtuu uraattipitoisuuden kohoamisesta, ja syyt siihen voivat olla erilaisia. Karkeasti ottaen kihtiä esiintyy eniten miehillä, ja riski kasvaa iän myötä. Altistavia tekijöitä on kuitenkin monia.
NAISILLA KIHTIÄ esiintyy useimmiten useammin käsissä ja yleensä sorminivelissä, mikä harvinaista miehillä. Syytä tähän ei tiedetä.
Kihdin oireet ovat oikukkaita, koska ne tulevat ja menevät.
Kihtikohtauksen aikana asiasta ei yleensä ole epäilystäkään, koska se on erittäin kivulias ja aiheuttaa turvotusta ja punoitusta.
Kohtausten välillä oireet ovat täysin poissa, mutta ei pidä silti tuudittautua uskomaan, että sairaus olisi hävinnyt.
Kroonistuneessa kihdissä nivelet voivat olla kipeät myös kohtausten välillä ja ajan mittaan entistä pidempiä aikoja.
Voiko kihti parantua?
Kyllä, oikealla lääkehoidolla kiteet voidaan poistaa ja sairaus saada hallintaan.
”Lääkityksellä (allopurinoli, toim.) kihti voidaan parantaa vuodessa tai kahdessa. Kihti on ainoa tulehduksellinen reumasairaus, joka voidaan parantaa täysin, mutta se edellyttää säännöllisen ennaltaehkäisevän lääkityksen käyttöä loppuelämän ajan”, sanoo lääkäri Sara Nysom Christiansen.
Kihdin hoidossa on kaksi tavoitetta: kivun lievittäminen akuuttien kohtausten aikana ja uusien kohtausten ehkäiseminen poistamalla kertyneet virtsahappokiteet.
Pyri elämään terveellisesti ja ja vältä ylipainoa ja runsasta alkoholinkäyttöä. Jos olet ylipainoinen, on hyvä idea laihtua, mikä on järkevää yleensä muutenkin eikä ainoastaan kihdin ehkäisyn kannalta.
”Terveellinen elämäntapa on tietysti hyvä asia, mutta jos sinulla on kihti, tarvitset hoitoa etkä voi pääse siitä eroon vain syömällä. Moni uskoo voivansa parantaa kihdin pelkästään ruokavalion ja alkoholittomuuden avulla, mutta se on vanha harhaluulo”, sanoo lääkäri Sara Nysom Christiansen.
”Kun saat hoitoa kihtiin, voit syödä mitä haluat, kun nivelissäsi ei ole enää kiteitä, jotka voivat laukaista kohtauksia”, sanoo lääkäri Sara Nysom Christiansen.
Sinun ei siis tarvitse välttää kokonaan kaikkia puriinia sisältäviä ruokia, kuten äyriäisiä tai papuja. Ne ovat terveellistä ruokaa, eikä niiden pois jättäminen ruokavaliosta auta.
Kyllä, sinun kannattaa ehdottomasti jatkaa liikuntaa siinä määrin kuin pystyt. Kohtauksen aikana kipu voi olla niin voimakasta, että liikkuminen voi olla mahdotonta, muuten säännöllinen liikunta on hyvin tärkeää.
”Tee, mitä pystyt. Liikunta on hyväksi kaikille nivelille”, sanoo lääkäri Sara Nysom Christiansen.
Et, sekä geneettinen alttius että ympäristötekijät vaikuttavat kihdin kehittymiseen. Kihtiä ei tarvitse hävetä. Kihti ei ole elämäntapasairaus, eikä sitä voi saada tai parantaa syömällä.
”Elämäntapojen on oltava erittäin epäterveelliset, jotta niillä olisi ratkaiseva merkitys ja pelkästään tavallisista elämäntapaneuvoista olisi apua”, sanoo lääkäri Sara Nysom Christiansen.
ASIANTUNTIJA: Lääkäri Sara Nysom Christiansen