Nainen osoittaa paljasta vatsaansa
© iStock

Näin suolistobakteerit vaikuttavat mielialaan

Oletko iloinen kuin peipponen vai mateleeko mielesi pohjamudissa? Mielentilasta riippumatta syy siihen saattaa löytyä suolistosta. Siellä majailee valtava määrä bakteereja, jotka vaikuttavat kaikkeen mahdolliseen mielialasta muistiin ja unen laatuun.

torstai 15. huhtikuuta 2021 teksti I. Brøndum

Kaikki tietävät miltä vatsassa tuntuu, kun odottaa jotain ihanaa tapahtuvaksi, tai miten sekaisin vatsa voi olla, kun pitäisi osallistua tärkeään kokeeseen. Mielentila vaikuttaa suolistoon, siinä ei ole mitään uutta. Aivojen etuosassa sijaitseva hypotalamus vaikuttaa lisämunuaisen kuorikerrokseen tavalla, joka saa koko elimistön – myös suoliston – menemään eräänlaiseen hälytystilaan. 

Viesti kulkee elimistössä kuitenkin myös toiseen suuntaan. Uskomatonta kyllä, tutkimukset viittaavat siihen, että suolistobakteerit ovat jatkuvasti yhteydessä aivoihin. Aineenvaihduntatuotteiden ja viestiaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, välityksellä suolistobakteerit lähettävät viestejä aivoihin. Kun bakteeritasapaino on hyvä, muisti, uni ja vointikin ovat hyvät. Bakteerien epätasapaino sen sijaan luo tulehdustilan, joka häiritsee aivojen normaalia toimintaa ja mielialaa, ja yhdessä tämä kaikki voi johtaa niin masennukseen kuin Alzheimerin tautiinkin.

Yhteys sairauksiin

Jotta suoliston ja aivojen yhteydet tulisivat lukijoille selväksi, haastattelimme tanskalaista "suolistogurua" Oluf Pederseniä. Hän on molekyylibiologian tohtori ja työskentelee professorina Novo Nordisk Säätiön metabolismitutkimuskeskuksessa Kööpenhaminan yliopistossa, jossa hän johtaa suolistobakteerien genomin tutkimusta. 

Samoin kuin tiedetään, että vatsan ja suoliston sairaudet ovat usein yhteydessä ahdistukseen ja masennukseen, tutkijat ovat myös huomanneet, että kaikilla psyykkisistä ja neurologisista sairauksista kärsivillä on terveiden ihmisten bakteeristosta poikkeava suoliston bakteerikoostumus. 

Kysymys kuuluukin, onko poikkeava bakteeristo syy sairauksiin vai niiden seurausta. Sitä ei vielä varmuudella tiedetä. Näyttää kuitenkin siltä, että suolistobakteerit vaikuttavat asiaan, kertoo professori Oluf Pedersen. 

Yhteys on todistettu eläinkokeilla. Huomiota herättänyt tutkimus todistaa, että hiirille voidaan iheuttaa ahdistusta, aggressiivisuutta, masennusta, uteliaisuutta tai edistää niiden oppimuskykyä vain muokkaamalla niiden suolistobakteeriston koostumusta. Yhteys suoliston bakteerikoostumuksen ja henkisen hyvinvoinnin välillä on osoitettu pitävästi ainakin koe-eläimillä. Miten mahtaa olla ihmisten laita?

Matka hoidoiksi on vielä pitkä

”Kun skitsofreniaa sairastavien ihmisten ulostetta siirretään bakteerittomille hiirille, hiiret muuttuvat. Ne alkavat esimerkiksi pelätä järjettömästi korkeita ääniä ja eristäytyvät muista, ja aivokuvauksissa on havaittu, että niiden aivojen viestiaineiden tasapaino on mennyt aivan sekaisin”, selittää Oluf Pedersen. Samoin on havaittu käyvän masentuneiden ihmisten ulostesiirteen saaneilla jyrsijöillä: ”Ne eivät halua tehdä mitään muuta kuin kököttää omassa häkissään”, kuvailee professori Pedersen. Monet seikat siis viittaavat siihen, että kun suoliston bakteerikoostumuksen tasapaino järkkyy, se käynnistää vaikeudet, joille henkilö on geneettisesti altis, esimerkiksi masennuksen. 

Eikö tilannetta siis voisi hoitaa yksinkertaisesti antamalla psyykkisesti sairastuneille terveiden ihmisten suolistobakteereja, jotta he paranisivat? Jo nykyään tiettyjen bakteerien aiheuttamaa hengenvaarallista ripulia sairastavia voidaan hoitaa bakteereja siirtämällä. Se tapahtuu siirtämällä potilaan suolistoon terveen ihmisen ulostetta. Miksi menetelmää ei käytetä masennukseen ja dementiaan? Sitä on kyllä yritetty, mutta tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä kuin ripulin kohdalla. Oluf Pedersen kertoo tutkijoiden uskovan, että useat pitkäaikaissairaudet ovat niin monimutkaisia, että – samoin kuin elinten siirroissa – on varmistettava, että ulostesiirre sopii kaikin tavoin täsmälleen juuri hoidettavalle potilaalle, ennen kuin siirrettävät bakteerit pystyvät jatkamaan elämäänsä hänen suolistossaan.

Bakteereja säilöön

Pitkällä tähtäimellä ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi siitä, että ihmiset säilöisivät terveenä ollessaan ulostettaan säilytettäväksi biopankissa 80 pakkasasteessa, josta niitä voitaisiin myöhemmin ottaa käyttöön, mikäli henkilö sairastuu vakavaan krooniseen sairauteen. Omaa ulostetta immuunipuolustus ei hylji. Afrikkalaisilla pikkukaloilla vastaavaa on jo kokeiltu. Nuorten kalojen ulostetta annettiin kaloille, joiden nähtiin olevan kuolemaisillaan. 

”Vanhat kalat eivät vain eläneet pitempään, vaan ne myös alkoivat käyttäytyä kuin nuoret kalat”, kertoo Oluf Pedersen. Afrikkalaisista pikkukaloista on vielä pitkä matka ihmisten hoitamiseen, joten toistaiseksi ainoa toimiva keino oman suolistobakteeristonsa muuttamiseen on muutos elintavoissa. 

Ruoka on kaiken avain 

Voiko suolistonsa bakteerikoostumusta muuttaa hyviä probioottisia bakteereja sisältäväksi ottamalla niitä sisältävää ravintolisää tai syömällä probiooteilla terästettyjä elitarvikkeita? Ihan niin helppoa se ei sentään ole. Tutkijat eivät enää ole vakuuttuneita siitä, että jotkut bakteerit olisivat yksinomaan hyviä ja toiset pahoja, vaan bakteerien toiminta on ilmeisesti yksilöllistä ja riippuu myös yhteistyöstä muiden suolistossa jo elävien bakteerien kanssa. 

"Probioottien myynti on melko villiä, ja niitä harkitsemattomasti nauttimalla voi myös sotkea elimistönsä perusteellisesti”, muistuttaa Oluf Pedersen. 

Sen sijaan hän suosittelee, että omaa bakteeristoaan kannattaa muokata valitsemalla ravintonsa – ennen kaikkea sen tulee sisältää kasviksia, kuten oheiset ohjeet kertovat.


Bakteereja aivoissa

Aivot ajattelevat ja suolisto kuljettaa ruokaa. Useimmat kuvittelevat elimistön osien toimivan enemmän tai vähemmän omin nokkineen, mutta tutkimusten mukaan vaikuttaa yhä enemmän siltä, ihminen onkin yksi suuri superorganismi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aivot ohjaavat suolistoa ja suolisto tuottaa aineenvaihduntatuotteita ja viestiaineita, jotka vaikuttava koko kehoon – myös aivoihin.

Aivot vaikuttavat suolistoon: 

Kun ihminen on hyvin hermostunut, aivojen hypotalamus lähettää viestin lisämunuaisen kuorikerrokselle, joka reagoi vapauttamalla kortisolia ja adrenaliinia, jotka puolestaan vaikuttavat suoliston soluihin ja bakteereihin niin, että syntyy ripuli.

Suolistobakteerit vaikuttavat aivoihin: 

  • Jotkut suolistobakteerit pystyvät tuottamaan tietyistä kasviksista lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka vagushermon ja verenkierron välityksellä suojaavat aivoja matala-asteiselta tulehdukselta ja säätelevät välittäjäaineiden erittymistä.

  • Eläinkokeet osoittavat, että suolistobakteerit pystyvät tuottamaan viestiaineita kuten serotoniinia, dopamiinia, GABAa ja glutamaattia, jotka suuren vagushermon välityksllä säätelevät mielialaa, muistia, kivunsietokykyä ja kykyä oppia uusia asioita.

  • Suolistobakteeriston koostumus vaikuttaa siihen, mitä tulehdusta ehkäiseviä tai edistäviä sytokiineja immuunipuolustus tuottaa. Hiljainen tulehdus aivoissa voi johtaa huonoon uneen ja psyykkisiin sairauksiin.

Helli suolistobakteerejasi

Jo syntymässä lapsen perimä, äidin raskaudenaikainen ravinto ja tapa, jolla lapsi syntyy, vaikuttavat suoliston bakteerikoostumukseen. Kestänee vielä vuosia ennen kuin tiedetään, miltä ihanteellinen suoliston bakteerikoostumus näyttää, ja kuinka sitä parhaiten pidetään yllä. Ohessa kuitenkin nykytieteen valossa parasta tietoa siitä, millainen ravinto edistää terveellistä suolistobakteeristoa. Saatat yllättyä myönteisesti!

TARJOA BAKTEEREILLE LISÄÄ

  • Runsaasti vihanneksia

  • Palkokasveja ja juureksia
  • Kalaa
  • Hapatettuja ruokia kuten jogurttia ja juustoa
  • Vettä kaksi litraa päivässä
  • Säännöllisyyttä vessakäynteihin
  • Liikuntaa
  • Hedelmiä ja marjoja

TARJOA BAKTEEREILLE VÄHEMMÄN

  • Stressiä

  • Tupakointia
  • Tyydyttynyttä rasvaa
  • Rasvaisia maitotuotteita
  • Vähäkuituista vaaleaa leipää
  • Sokeria ja makeutusaineita
  • Alkoholia
  • Vatsahapon estolääkkeitä ja antibiootteja
  • Ylimitoitettua hygieniaa

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Kuinka usein teet ruokaa itse?

KUNTO PLUS suosittelee