Länsimaiset elintavat kasvattavat suolistosyövän riskiä: syömme eläinperäistä lihaa, juomme alkoholia, emme liiku riittävästi ja olemme ylipainoisia.
SUOLISTOSYÖPÄ Nykyiset elintapamme altistavat meidät suolistosyövälle.
Suolistosyövälle eli paksu-, ohut- tai peräsuolisyövälle altistavia tekijöitä löytyy länsimaisesta elämäntavasta useita: punainen liha, eläinperäinen rasva, ylipaino, vähäinen liikunta ja alkoholi.
Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa yleisten suolistosyöpien määrä kasvaa lähitulevaisuudessa myös kehittyvissä maissa, kun niiden elintaso nousee ja asukkaiden elintavat muuttuvat.
Suolistosyöpä saa alkunsa hyvänlaatuisesta suoliston limakalvon kasvaimesta, joka syntyy, kun suoliston solut alkavat kasvaa hallitsemattomasti.
Kasvain ei sinänsä ole vaarallinen mutta voi kasvaessaan kehittyä syöväksi ja levitä suoliston seinämän läpi muualle elimistöön.
Suolistosyöpien määrä on Suomessa kasvussa, ja naiset ja miehet sairastuvat niihin suunnilleen yhtä usein.
Alttius sairastua suolistosyöpään voi periytyä; Suomessa on tunnistettu muutamia tautiriskiä kasvattavia geenivirheitä, joita esiintyy tietyissä suvuissa.
Näihin sukuihin kuuluville ja virheiden kantajille suositellaan osallistumista erityisesti kyseisiin virheisiin keskittyviin seulontoihin. Suolistosyöpä iskee useimmin yli 60-vuotiaisiin, ja riski sairastua kasvaa iän myötä. Sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta.
Suolistosyövän oireita ovat esimerkiksi vatsakipu, ulostamisvaikeudet, ripuli, veriset ulosteet tai tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla.
Yleisoireita voivat olla myös esimerkiksi väsymys, laihtuminen ja huimaus. Mikäli vatsan toiminnassa tapahtuu selviä muutoksia, niiden syy kannattaa pyrkiä selvittämään.
Suolistosyövässä on yleistä, että epämääräisiä vatsaoireita ei ole otettu kovin vakavasti.
Joskus syöpäkasvain löytyy sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä. Vatsaoireita tutkitaan esimerkiksi suoliston tähystyksellä, röntgenkuvauksella ja ottamalla koepala. Ensimmäisiin tutkimuksiin kuuluu peräsuolen alkupään tunnusteleminen kasvainten varalta.
TÄHYSTYSTUTKIMUS Tähystämällä voidaan etsiä kasvaimia esimerkiksi ruokatorvesta, vatsalaukusta, suolistosta, virtsarakosta, keuhkoista ja hengitysteistä.
Suolistosyövässä viiden vuoden elossaololuku Suomessa on naisilla 67 prosenttia ja miehillä 65 prosenttia.
Ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, joskin levinneisyys ja potilaan yleiskunto vaikuttavat hoidon valintaan. Leikkauksessa pyritään poistamaan kasvain eli osa suolesta tai koko paksu- tai peräsuoli.
Potilaan leikkauksen jälkeiseen elämänlaatuun vaikuttaa mm. se, saadaanko suolen päät liitettyä yhteen vai joutuuko potilas käyttämään avannepussia ulostamiseen. Sädehoidolla hoidetaan syöpää, jota ei voida leikata tai sädehoitoa annetaan ennen leikkausta kasvaimen pienentämiseksi leikattavaksi.
Oletettavasti vähäisestä liikunnasta ja liiallisesta energian saannista aiheutuva ylipaino lisää suolistosyöpäriskiä, vaikkakaan esimerkiksi rasvan vaikutuksesta syöpäriskiin ei ole vielä vankkoja todisteita.
Ravintokuitu kuitenkin todennäköisesti auttaa pienentämään syöpäriskiä, kun taas pitkälle jalostetun lihan runsas käyttö suurentaa riskiä.
Lisää siis ruokavalioon hedelmiä ja vihanneksia ja vähennä lihajalosteiden käyttöä, niin nykytietojen valossa syöpäriski pienenee.
LISÄÄ KASVIKSIA LAUTASELLE Lihajalosteet voivat lisätä syöpäriskiä, kun taas kasvikset voivat pienentää sitä.
Suolistosyövän riski on kohonnut pitkäaikaista suolistosairautta, kuten Crohnin tautia tai haavaista paksusuolentulehdusta, sairastavilla.
Näiden potilaiden suoliston tilaa voidaan seurata säännöllisin tähystyksin. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että estrogeeni ja hormonikorvaushoito voivat pienentää suolistosyöpäriskiä. Samoin tekevät kasvikset, kala, D-vitamiini ja maitotuotteet.
Kokeile KUNTO PLUSsan kasvisreseptejä
Lähteet: Syöpäjärjestöt, Duodecim, Nordcan