Tupakointi on keuhkojen pahin vihollinen
Tupakointi on keuhkojen pahin vihollinen

– 80-90 prosenttia keuhkosyöpätapauksista johtuu tupakoinnista.

© iStock

Keuhkosyöpä on kavala tauti

Keuhkosyöpä on tauti, joka havaitaan yleensä vasta, kun se on edennyt jo varsin pitkälle. Tämä maailman yleisin syöpä on Suomessa vasta kolmannella sijalla. Kerromme, mitä keuhkosyöpäriskin pienentämiseksi voi tehdä.

tiistai 7. huhtikuuta 2020 teksti G. Palmgren

Keuhkosyöpä on yksi niistä syövistä, joissa potilaan ennuste on usein huono. 

Tämä johtuu siitä, että keuhkosyöpä havaitaan usein vasta silloin, kun se on jo levinnyt muualle elimistöön, jolloin sen hoitaminen on vaikeaa tai mahdotonta. 

Hyvä uutinen on, että tupakoinnin välttäminen auttaa vähentämään keuhkosyöpäriskiä merkittävästi, sillä 80–90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista.

Keuhkosyöpä – kysymyksiä ja vastauksia

 

Mitkä ovat eri keuhkosyöpätyypit? 

Keuhkosyöpää on kahta tyyppiä: pienisoluista ja ei-pienisoluista. Eri tyyppien hoitomuodot eroavat toisistaan. 

Suurin osa keuhkosyövistä on ei-pienisoluista tyyppiä ja noin 20 prosenttia pienisoluista. Pienisoluinen keuhkosyöpä lähettää usein etäpesäkkeitä jo varhaisessa vaiheessa ja on jo toteamishetkellä levinnyt. 

Leikkaushoito ei sovellu tällaiseen syöpään, vaan hoitona tai oireiden lievityksessä käytetään solunsalpaajia. 

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä voidaan leikata, jos kyseessä on paikallinen kasvain eikä syöpä ole levinnyt, ja potilaan yleiskunto sallii leikkauksen. Näiden syiden vuoksi keuhkosyövistä voidaan leikata kuitenkin vain noin 20 prosenttia.

 

Kehen keuhkosyöpä voi iskeä? 

Suomessa keuhkosyöpä on miehillä paljon yleisempi kuin naisilla: vain noin joka kolmas keuhkosyöpä todetaan naisella. 

Syynä on se, että miehet tupakoivat naisia enemmän, tosin tämä ero on pienenemässä, kun naisten tupakointi on lisääntynyt. 

Keuhkosyöpä on yleensä iäkkäämpien ihmisten sairaus; vain noin 5–10 prosenttia keuhkosyövistä todetaan alle 50-vuotiailla. Keuhkosyöpä ei ole perinnöllinen sairaus, mutta perinnöllinen alttius voi suurentaa sairastumisriskiä.

 

Keuhkosyöpä ja sen oireet millaisia oireita kannattaa tarkkailla

Keuhkosyövän vaarallisuutta lisää se, että se voi olla pitkään oireeton. 

Ensimmäisiä oireita on yskä, mutta koska yskää aiheuttavat monet muutkin tekijät, kuten tupakointi, allergiat ja pöly, tämä oire voi jäädä pitkäänkin huomiotta. 

Muita oireita ovat veriset yskökset, hengenahdistus, rintakehän alueen kipu, väsymys ja laihtuminen. 

Keuhkosyöpää epäiltäessä keuhkoista otetaan ensimmäiseksi röntgenkuva eli keuhkokuva, jossa näkyvät isommat kasvaimet. 

Muita tutkimuksia ovat mm. keuhkoputkien tähystys, koepalan ottaminen kudoksesta ja kerroskuvaus keuhkojen alueesta syövän mahdollisen leviämisen selvittämiseksi.

Keuhkosyöpätutkimus
Keuhkosyöpätutkimus

CT-kuvissa elimistön elimet näkyvät selkeästi, joten kuvaus sopii erityisen hyvin keuhkosyöpätutkimukseen.

© iStock
 

Miten keuhkosyöpää hoidetaan? 

Myöhään diagnosoidun keuhkosyövän vaarallisuus tulee esiin yhden vuoden elossaololuvuista: vuosina 2012–16 Suomessa keuhkosyöpädiagnoosin saaneista vuoden kuluttua elossa oli 47 prosenttia naisista ja 38 prosenttia miehistä. 

Hoidot ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina, vaikka leikkaus sopii edelleen hoitomuodoksi vain noin 20 prosentille niistä, jotka sairastavat ei-pienisoluista keuhkosyöpää. 

Muita hoitomuotoja ovat sädehoito ja solunsalpaajat. Hoidon valinta ja yhdistelmä riippuvat keuhkosyöpätyypistä, levinneisyydestä ja potilaan yleiskunnosta.

 

Miten keuhkosyöpäriskiä voi pienentää?

Tärkein tekijä keuhkosyöpäriskin pienentämisessä on tupakoinnin välttäminen, sillä 80–90 prosenttia keuhkosyövistä johtuu tupakasta. Tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä milloin tahansa; 10 vuoden kuluttua riski sairastua keuhkosyöpään on jo lähes yhtä alhainen kuin tupakoimattomilla. 

Tumppaa siis viimeinen tupakkasi mahdollisimman pian!

Kaksi muuta syöpää aiheuttavaa tekijää, joilta voi ainakin tiettyyn rajaan asti suojautua, ovat asbesti ja radon. Asbesti on menneinä vuosina paljon käytetty rakennusmateriaali, jota on edelleen vanhoissa rakennuksissa.

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota on maaperässä ja joka pääsee sisäilmaan. Radonia ei voi haistaa tai nähdä, joten sen pitoisuus on selvitettävä mittaamalla. 

Radonin määrää sisäilmassa voi vähentää esimerkiksi talon pohjan rakennusteknisillä ratkaisuilla ja radonimurilla. 

Muista myös, että passiivinen tupakointi eli muiden tupakansavun hengittäminen kasvattaa keuhkosyöpäriskiä jopa 2–3-kertaiseksi.

Lähteet: Syöpäjärjestöt, Duodecim, Nordcan

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mikä sinua auttaa rentoutumaan kiireisen päivän jälkeen?


KUNTO PLUS suosittelee