Mistä hengenahdistus johtuu?
Kärsitkö hengenahdistuksesta tai hengästytkö helpommin kuin ennen? Syitä voi olla monia, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Lue lisää hengenahdistuksesta ja sen syistä sekä hoidosta.
Kärsitkö hengenahdistuksesta tai hengästytkö helpommin kuin ennen? Syitä voi olla monia, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Lue lisää hengenahdistuksesta ja sen syistä sekä hoidosta.
Hengästyminen ja hengenahdistus voivat tuntua samalta, mutta ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Hengästyminen liittyy fyysiseen rasitukseen, ja se helpottaa pian, kun rasituskin loppuu. Monet huomaavat myös hengästyvänsä helpommin virusinfektioiden aikana. Hengitys voi myös toisaalta vaikeutua hetkellisesti muistakin kuin fyysisistä syistä – kukapa ei olisi esimerkiksi joskus pelästynyt niin, että joutuu suorastaan haukkomaan henkeä.
llman selkeää syytä ja etenkin uutena oireena äkillisesti ilmenevään hengenahdistukseen on kuitenkin syytä suhtautua vakavasti. Se voi olla oire useista sairauksista, joista osa voi vaatia kiireellistäkin hoitoa.
Hengenahdistus, lääketieteelliseltä nimeltään dyspnea, tarkoittaa hengityksen vaikeutumista tai tarvetta ponnistella hengittäessä – tunnetta siitä, että ilma ei riitä. Pahimmillaan hengenahdistus voi tuntua tukehtumiselta.
Hengenahdistusta ei pidä sekoittaa esimerkiksi hengästymiseen juoksun aikana. Varsinaisessa hengenahdistuksessa hengitysvaikeudet eivät liity välttämättä fyysiseen rasitukseen, ja niitä voi ilmetä levossakin.
Hengenahdistus on melko subjektiivinen oire – jotkut reagoivat voimakkaasti pienimpäänkin hengityksen muutokseen, toisilla ne voivat jäädä melkeinpä huomiotta. Veren hiilidioksidi- ja happipitoisuuksia mittaamalla voidaan kuitenkin selvittää, onko hengitys todella häiriintynyt. Tulokset voivat myös antaa viitteitä siitä, mistä hengenahdistus johtuu.
Hengityksen muutokset näkyvässä veressä kahdella tavalla: hiilidioksin määrän lisääntymisenä tai hapen vähenemisenä. Kun hengenahdistus johtuu jostakin fyysisestä tekijästä, veressä on enemmän hiilidioksidia. Kun aiheuttajana on jokin sairaus, esimerkiksi keuhkokuume tai sydänvaiva, veressä on vähemmän happea.
Hengenahdistusta voi esiintyä oireena aina nopeasti ohimenevistä vaivoista vakavampiin sairauksiin, jotka edellyttävät sairaalahoitoa.
Lääkärin vastaanotolle mentäessä voi jo etukäteen varautua kuvailemaan tilannettaan tarkemmin. Tämä helpottaa diagnosointia ja oikean hoidontarpeen selvittämistä.
Onko hengenahdistus jatkuvaa vai tuleeko se kohtauksina?
Tällä kartoitetaan, johtuuko hengenahdistus astmasta, jossa hengenahdistusta esiintyy kohtauksina.
Miten pitkään oireita on ollut?
Mitä kauemmin hengenahdistus on jatkunut, sitä todennäköisempää on, että taustalla ei ole esimerkiksi pelkkä flunssa.
Esiintyykö hengenahdistuksen yhteydessä rintakipuja?
Tämä on keskeinen tieto, sillä hengenahdistus yhdistettynä rintakipuun voi olla merkki verihyytymästä keuhkoissa.
Missä yhteydessä hengenahdistusta ilmenee?
Jos hengenahdistusta esiintyy esimerkiksi aina fyysisen rasituksen aikana, se voi antaa osviittaa myös vaivan syystä.
Esiintyykö hengenahdistusta levossa?
Tällä selvitetään mahdollista sydänperäisyyttä – esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa esiintyy tyypillisesti hengenahdistusta myös levossa.
Onko sinulla myös yskää ja kuumetta?
Nämä oireet saattavat yhdessä hengenahdistuksen kanssa viitata keuhkokuumeeseen.
Lue myös: 12 kysymystä ja vastausta kuumeesta – tee näin kun kuume nousee
Kuuluuko uloshengittäessä vinkunaa?
Hengityksen vinkuminen, samoin kuin hengenahdistus ja yskä, on tyypillinen astmaoire.
Tupakoitko?
Tupakoitsijoilla on merkittävästi kasvanut keuhkoahtaumataudin riski, ja hengenahdistus on tyypillinen keuhkoahtauman oire.
Onko painosi noussut?
Merkittävä ylipaino voi pahentaa hengenahdistusta, joten lääkärin on tärkeää olla tietoinen mahdollisesta painonnoususta.
Tutkimukset riippuvat oireista, ja joissakin tapauksissa voi olla tarvetta myös jatkotutkimuksille, joko sairaalassa, jos sinulla on vakava hengenahdistuskohtaus, tai sydänlääkärin tai keuhkolääkärin vastaanotolla.
Hengenahdistusta voidaan tutkia muun muassa seuraavasti:
Veren happisaturaatio eli happipitoisuus voidaan mitata pulssioksimetrilllä.
Lääkäri kuuntelee sydäntä ja keuhkoja ja tutkii mahdollista turvotusta.
Tulehdusarvo (CRP) mitataan esimerkiksi keuhkokuumeen varalta.
Lisäksi voidaan ottaa sydänfilmi (EKG) sekä mitata uloshengityksen huippuvirtaus (PEF).
Asiantuntija: Professori ja ylilääkäri Peter Lange
Lähteitä: terveyskirjasto.fi, sydänsairaala.fi, hengitysliitto.fi