Miten veritulppa oireilee?

Veritulppa voi iskeä keneen tahansa ja tuoda mukanaan suuria muutoksia elämään. Onneksi veritulppahoidot kehittyvät jatkuvasti, samoin kuin tieto veritulppariskiä kasvattavista tekijöistä. Lue vastaukset tärkeimpiin veritulppia koskeviin kysymyksiin.

Nainen, jolla mahdollisesti veritulppa jalassa

VERITULPPA kehittyy yleisimmin esimerkiksi sääreen.

© iStock

Kenelle tahansa voi kehittyä veritulppa. Geeneistä johtuville veritulpille ei voi mitään, mutta muista syistä johtuvien veritulppien riskiä voi pienentää omilla valinnoilla. Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, kuten mikä veritulppa on, mihin niitä kehittyy ja miltä veritulppa tuntuu.

1 Mikä veritulppa on?


Veritulppa on kirjaimellisesti verisuonen tukkiva ja verenkierron estävä tulppa, joka muodostuu paksuuntuneesta verestä. Veritulppa syntyy kahdesta pääasiallisesta syystä.

  • Veri voi olla liian paksua esimerkiksi siksi, että elimistö pyrkii korjaamaan verisuonen sisäseinän vauriota. Veren hyytyminen on olennaista haavojen paranemiselle, kuten jokainen on voinut itse havaita, jos on saanut haavoja ja nähnyt vuodon tyrehtyvän. Jos veri ei hyytyisi, verenvuoto jatkuisi paljon pitempään. Korjattavia vaurioita ilmestyy yleensä kalkkeutuneisiin verisuoniin, joiden vammautumisriski on suurin. Verisuonten kalkkeumat koostuvat verenkierrossa olevan rasvan eli kolesterolin ja sidekudoksen muodostamasta plakista. Plakki vaikeuttaa veren virtausta sellaisenaankin, mutta se myös lisää verisuonten vaurioiden riskiä ja myös sitä kautta kasvattaa veritulppariskiä.

  • Toiseksi veri voi hyytyä suonissa siksi, että sen virtaus on liian hidasta – tavallisimmin näin käy jaloissa. Verenkierto voi hidastua esimerkiksi pitkän vuodelevon tai muun epätavallisen liikkumattomuuden vuoksi. Tällainen veritulppa on tavallisin laskimoissa eli takaisin sydämeen päin verta kuljettavissa suonissa. Ensimmäisen tyypin veritulppa sen sijaan ilmenee niissä verisuonissa, jotka kuljettavat verta sydämestä muualle kehoon. Jotkin veritulpat aiheuttavat oireita siellä, missä ne syntyvät, mutta toiset voivat matkata muualle kehoon ennen kuin aiheuttavat vaivoja. Jalan laskimotukos saattaa siirtyä esimerkiksi keuhkoihin, jossa se voi olla hengenvaarallinen.

Terve verisuoni
© iStock

Terve verisuoni. Veri virtaa suonessa esteettömästi.

Kalkkeutunut verisuoni
© iStock

Kalkkeutunut verisuoni. Verisuonivaurioiden riski on suurentunut.

Verisuoni
© iStock

Veritulppa kalkkeutuneessa suonessa. Tulppa estää veren virtauksen.

2 Miten veritulppa oireilee?


Veritulppa voi kehittyä minne tahansa, mutta alla käydään läpi yleisimmät paikat.

Keuhkot

KEUHKOT

Oireet: Keuhkoveritulppa johtuu useimmiten jaloista tai lantion alueelta lähteneestä veritulpasta. Tavallisimmat oireet ovat:

  • Äkillinen, selittämätön hengästyminen – joskus mukana on myös rintakipuja.
  • Terävät rintakivut, jotka alkavat tai pahenevat hengittäessä tai yskiessä.
  • Yskä, joskus myös verta ysköksissä.
  • Nopea syke ja mahdollisesti alhainen verenpaine
  • Ahdistava olo ja hikoilu.
Jalat

JALAT

Oireet: Jalan veritulppa voi olla joko laskimossa tai valtimossa. Oireet vaihtelevat sijainnin mukaan, mutta laskimoveritulpat ovat jaloissa tavallisimpia.

Laskimotukos
Turvotus, kipu ja pingotuksen tunne. Mistä ja miten paljon jalka turpoaa, riippuu veritulpan sijainnista.

Valtimotukos

  • Jalka on kylmä ja valkoinen.
  • Kipua seuraa tunnottomuus.
Aivot

AIVOT

Oireet: Oireet ilmenevät nopeasti ja voivat hävitä yhtä nopeasti. Oireet riippuvat siitä, mihin aivojen osaan veritulppa kohdistuu, ja voivat olla mitä tahansa seuraavista:

  • Tuntohäiriöitä tai halvauksia käsissä ja/tai jaloissa
  • Näköhäiriöitä – esimerkiksi näön katoaminen toisesta silmästä
  • Riippuva suupieli ja/tai nielemisvaikeuksia
  • Vaikeus löytää sanoja tai ymmärtää lukuja
  • Koordinaatio- ja tasapainohäiriöitä
  • Huimaus
  • Päänsärky
  • Tajuttomuus. Sairastunut ei välttämättä itse tunnista oireita ja voi kokea, ettei tarvitse apua.
Sydän

SYDÄN

Oireet:

  • Rintakipu, joka heijastuu vasempaan käteen.
  • Hengenahdistus
  • Pahoinvointi
  • Painon tunne rinnassa, joka tuntuu siltä kuin jokin painaisi rintaa ja estäisi hengittämisen.
  • Paniikki ja ahdistus
  • Vatsakipu.
TIESITKÖ TÄTÄ? Erityisesti diabetespotilailla ja iäkkäillä naisilla on taipumus saada muita lievempiä oireita veritulpasta. Toisin kuin usein väitetään, naisten veritulppaoireet eivät muuten poikkea tavallisista veritulpan oireista.

3 Miten veritulppaa hoidetaan?


Veritulppaan on olemassa hyviä hoitoja. Nykyisin yli 90 prosenttia sydänveritulpan kokeneista selviää, aikaisemmin tauti oli paljon useammin kohtalokas.

Veritulppahoito voi olla joko lääkehoitoa tai kirurgista hoitoa. Valittava hoitomuoto riippu veritulpan sijainnista ja sen vakavuudesta. Nopea hoitoonpääsy on kuitenkin olennaisen tärkeää kaikkien veritulppien hoidossa.

Lääkehoito on mahdollista lievemmissä tapauksissa, joissa voidaan käyttää joko tulppia liuottavaa ja/tai verta ohentavaa lääkettä. Leikkauksessa veritulppa yleensä poistetaan verisuoneen valtimon kautta vietävän katetrin avulla. Katetri on kapea putki, joka voi imeä tulpan sisäänsä.

Sydänveritulpan leikkausmuodot ovat pallolaajennus ja ohitusleikkaus. Pallolaajennuksessa valtimoon vietävä pallokatetri puristaa tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa suonen veren virtaukselle. Samalla suoneen asennetaan tukiverkko eli stentti, joka jatkossa pitää suonen avoinna. Ohitusleikkauksessa tukkeumakohta tai -kohdat ohitetaan muualta kehosta otetun verisuonisiirteen tai -siirteiden avulla.

Nainen katkaisee savukkeen kahtia

LOPETA TUPAKOINTI – tupakointi kasvattaa veritulppariskiä.

© iStock

4 Kenelle voi tulla veritulppa?


Veritulppa voi kehittyä kenelle tahansa, mutta tietyt tekijät kasvattavat riskiä. Omaan sairastumisriskiinsä on mahdollista jossain määrin vaikuttaa. Laskimo- ja valtimoveritulppien riskit ovat erilaisia.

Valtimoveritulppien muodostumiseen vaikuttavat elintavat, jotka voivat edistää suonten kalkkeutumista. Sellaisia ovat

  • tupakointi
  • liian vähäinen liikunta ja
  • epäterveellinen ravinto.

Tupakoitsijoilla on viisinkertainen riski saada sydänveritulppa verrattuna tupakoimattomiin, ja vuonna 2019 tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että sydänveritulppaan sairastuneista 30–50-vuotiaista kolme viidestä tupakoi.

Myös vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio vaikuttavat. Kumpikin voi kohottaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja, jotka ovat tärkeitä riskitekijöitä valtimoveritulppien synnyssä. Lisäksi on tekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa. Sellaisia ovat muun muassa

Joidenkin sukujen jäsenet ovat alttiimpia veritulpille, mutta myös erityisen alttiita verenpainetaudille, joka kasvattaa riskiä saada veritulppa. Jos kuulut tällaiseen sukuun, pidä huolta verenpaineestasi.

Veritulppaan sairastumisen riski kasvaa 40 ikävuodesta alkaen, ja naisten riski kasvaa merkittävästi vaihdevuosi-iässä. Miehet sairastuvat veritulppaan naisia useammin, ja kaikilla diabeetikoilla – olipa kyseessä kumman tyypin diabetes tahansa – on kohonnut veritulppariski.

Laskimoveritulpat


Laskimoveritulppien riski liittyy useimmiten liikkumattomuuteen. Jos joutuu syystä tai toisesta olemaan pitkään vuodelevossa tai istumaan yli neljä tuntia yhteen menoon – esimerkiksi pitkällä auto- tai lentomatkalla – laskimoveritulpan vaara jalassa kasvaa. Raskaus, ylipaino, ehkäisypillerit ja syöpäsairaudet lisäävät myös laskimotukosten riskiä.

Kaikkiin ehkäisypillereihin ei kuitenkaan liity yhtä suurta riskiä, vaan ns. toisen polven ehkäisypillereitä pidetään turvallisempina. Lisäksi henkilö voi olla myös perimän puolesta tavallista alttiimpi laskimotukoksille.

5 Tietoa veritulppien esiintyvyydestä


Keuhkoveritulppia – noin 1/1000 aikuisesta vuosittain
Silmän verkkokalvon valtimotukos – 8,5/1 000 000 vuosittain
Silmän verkkokalvon laskimotukos – noin 23/1000 aikuisesta 15 vuoden kuluessa
Aivohalvaukset, kaikki – 20 467 (v. 2014)
Aivohalvauksen syynä veritulppa – yli puolet aivohalvauksista
Aivohalvauksen syynä verihyytymä – noin 25 % kaikista aivohalvauksista
Aivohalvauksen syynä verenvuoto – noin 15 % kaikista aivohalvauksista

Lähteet: THL, Terveyskirjasto/Duodecim

Nainen pyöräilee

LIIKUNTA virkistää verenkiertoa ja voi auttaa madaltamaan korkeaa verenpainetta.

© iStock

6 Voiko veritulppaa ehkäistä?


Riskitekijöihin on mahdollista vaikuttaa, mutta riskiä ei voi poistaa kokonaan. Valtimotukoksen riskiä voi pienentää lopettamalla tupakanpolton, syömällä terveellisesti ja harrastamalla riittävästi liikuntaa. Liikunta parantaa veren virtausta suonissa ja voi laskea verenpainetta. Molemmat ehkäisevät veritulppia.

LUE MYÖS: Verenpaine alas DASH-ruokavaliolla

Laskimotulppien ehkäisemiksi suositellaan kompressiosukkien käyttöä pitkillä matkoilla, jotka kestävät yli neljä tuntia ja edellyttävät paikoillaan istumista.

KOMPRESSIOSUKKIEN KÄYTTÖOPAS

Polvipituiset lento- eli matkasukat auttavat laskimoiden verenkiertoa aiheuttamalla jalkoihin paineen, joka on suurimmillaan nilkan tienoilla ja vähenee polvea kohti. Koska nilkan ja säären sopiva puristus on tukisukissa tärkeää, niitä ei voi valita yksinkertaisesti vain kengännumeron mukaan. Sukkien täytyy istua jalkaan mahdollisimman hyvin, mutta ne eivät saa puristaa liikaa, ettei verenkierto esty. Jos on epävarma koosta, kannattaa neuvoa kysyä ammattilaiselta. Jos jalkojen kanssa ei aikaisemmin ole ollut ongelmia, riittävät vähiten puristavat luokan 1 tukisukat.

vaihe 1 näin tukisukkia käytetään
© Aalborg Universitetshospital

Vaihe 1

Laita käsiin kumihanskat, että saat pitävän otteen, ja taita sukkien varret alas.

vaihe 2 näin tukisukkia käytetään
© Aalborg Universitetshospital

Vaihe 2

Aseta jalkaterä huolellisesti paikoilleen. Rullaa (älä vedä) varsi ylös.

Näin tukisukkien kuuluu istua
© Aalborg Universitetshospital

Vaihe 3

Tarkista, että sukka istuu hyvin ja tuntuu mukavalta.

7 Onko veritulpalla jälkivaikutuksia?


Veritulppa on tuntematon suure, joka voi viedä hengen tai invalidisoida, mutta menee toisinaan ohi lähes huomaamatta. Veritulppa jalassa voi pahimmillaan johtaa raajan amputointiin, mutta yhtä hyvin se voi mennä ohi suuremmitta vaivoitta. Hoitojen tehostuessa jatkuvasti ovat pahat vaikutukset onneksi yhä harvinaisempia.

8 Voiko veritulppa mennä ohi itsestään?


Elimistö saattaa liuottaa veritulpan itse, mutta silloinkin se aiheuttaa yleensä ainakin ohimeneviä oireita. Lääkäriin on kuitenkin syytä mennä aina, kun epäilee veritulppaa, koska itsestään ohi menevä veritulppa saattaa olla merkki siitä, että tulossa on lisää veritulppia.

Kuvat: J. Helbig · Lähde: N. Eldrup, ylilääkäri ja verisuonikirurgian lehtori

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 12/2020.