Veritulppa voi iskeä keneen tahansa ja tuoda mukanaan suuria muutoksia elämään. Onneksi veritulppahoidot kehittyvät jatkuvasti, samoin kuin tieto veritulppariskiä kasvattavista tekijöistä. Lue vastaukset tärkeimpiin veritulppia koskeviin kysymyksiin.
VERITULPPA kehittyy yleisimmin esimerkiksi sääreen.
Kenelle tahansa voi kehittyä veritulppa. Geeneistä johtuville veritulpille ei voi mitään, mutta muista syistä johtuvien veritulppien riskiä voi pienentää omilla valinnoilla. Lue vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, kuten mikä veritulppa on, mihin niitä kehittyy ja miltä veritulppa tuntuu.
Veritulppa on kirjaimellisesti verisuonen tukkiva ja verenkierron estävä tulppa, joka muodostuu paksuuntuneesta verestä. Veritulppa syntyy kahdesta pääasiallisesta syystä.
Veri voi olla liian paksua esimerkiksi siksi, että elimistö pyrkii korjaamaan verisuonen sisäseinän vauriota. Veren hyytyminen on olennaista haavojen paranemiselle, kuten jokainen on voinut itse havaita, jos on saanut haavoja ja nähnyt vuodon tyrehtyvän. Jos veri ei hyytyisi, verenvuoto jatkuisi paljon pitempään. Korjattavia vaurioita ilmestyy yleensä kalkkeutuneisiin verisuoniin, joiden vammautumisriski on suurin. Verisuonten kalkkeumat koostuvat verenkierrossa olevan rasvan eli kolesterolin ja sidekudoksen muodostamasta plakista. Plakki vaikeuttaa veren virtausta sellaisenaankin, mutta se myös lisää verisuonten vaurioiden riskiä ja myös sitä kautta kasvattaa veritulppariskiä.
Toiseksi veri voi hyytyä suonissa siksi, että sen virtaus on liian hidasta – tavallisimmin näin käy jaloissa. Verenkierto voi hidastua esimerkiksi pitkän vuodelevon tai muun epätavallisen liikkumattomuuden vuoksi. Tällainen veritulppa on tavallisin laskimoissa eli takaisin sydämeen päin verta kuljettavissa suonissa. Ensimmäisen tyypin veritulppa sen sijaan ilmenee niissä verisuonissa, jotka kuljettavat verta sydämestä muualle kehoon. Jotkin veritulpat aiheuttavat oireita siellä, missä ne syntyvät, mutta toiset voivat matkata muualle kehoon ennen kuin aiheuttavat vaivoja. Jalan laskimotukos saattaa siirtyä esimerkiksi keuhkoihin, jossa se voi olla hengenvaarallinen.
Terve verisuoni. Veri virtaa suonessa esteettömästi.
Kalkkeutunut verisuoni. Verisuonivaurioiden riski on suurentunut.
Veritulppa kalkkeutuneessa suonessa. Tulppa estää veren virtauksen.
Veritulppa voi kehittyä minne tahansa, mutta alla käydään läpi yleisimmät paikat.
Oireet: Keuhkoveritulppa johtuu useimmiten jaloista tai lantion alueelta lähteneestä veritulpasta. Tavallisimmat oireet ovat:
Oireet: Jalan veritulppa voi olla joko laskimossa tai valtimossa. Oireet vaihtelevat sijainnin mukaan, mutta laskimoveritulpat ovat jaloissa tavallisimpia.
Laskimotukos
Turvotus, kipu ja pingotuksen tunne. Mistä ja miten paljon jalka turpoaa, riippuu veritulpan sijainnista.
Valtimotukos
Oireet: Oireet ilmenevät nopeasti ja voivat hävitä yhtä nopeasti. Oireet riippuvat siitä, mihin aivojen osaan veritulppa kohdistuu, ja voivat olla mitä tahansa seuraavista:
Oireet:
TIESITKÖ TÄTÄ? Erityisesti diabetespotilailla ja iäkkäillä naisilla on taipumus saada muita lievempiä oireita veritulpasta. Toisin kuin usein väitetään, naisten veritulppaoireet eivät muuten poikkea tavallisista veritulpan oireista.
Veritulppaan on olemassa hyviä hoitoja. Nykyisin yli 90 prosenttia sydänveritulpan kokeneista selviää, aikaisemmin tauti oli paljon useammin kohtalokas.
Veritulppahoito voi olla joko lääkehoitoa tai kirurgista hoitoa. Valittava hoitomuoto riippu veritulpan sijainnista ja sen vakavuudesta. Nopea hoitoonpääsy on kuitenkin olennaisen tärkeää kaikkien veritulppien hoidossa.
Lääkehoito on mahdollista lievemmissä tapauksissa, joissa voidaan käyttää joko tulppia liuottavaa ja/tai verta ohentavaa lääkettä. Leikkauksessa veritulppa yleensä poistetaan verisuoneen valtimon kautta vietävän katetrin avulla. Katetri on kapea putki, joka voi imeä tulpan sisäänsä.
Lue myös: Mitä ginkgo biloba on?
Sydänveritulpan leikkausmuodot ovat pallolaajennus ja ohitusleikkaus. Pallolaajennuksessa valtimoon vietävä pallokatetri puristaa tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa suonen veren virtaukselle. Samalla suoneen asennetaan tukiverkko eli stentti, joka jatkossa pitää suonen avoinna. Ohitusleikkauksessa tukkeumakohta tai -kohdat ohitetaan muualta kehosta otetun verisuonisiirteen tai -siirteiden avulla.
LUE MYOS: Hämähäkkisuonet, luutasuonet eli näkyvät pintasuonet – hoito ja ehkäiseminen
LOPETA TUPAKOINTI – tupakointi kasvattaa veritulppariskiä.
Veritulppa voi kehittyä kenelle tahansa, mutta tietyt tekijät kasvattavat riskiä. Omaan sairastumisriskiinsä on mahdollista jossain määrin vaikuttaa. Laskimo- ja valtimoveritulppien riskit ovat erilaisia.
Valtimoveritulppien muodostumiseen vaikuttavat elintavat, jotka voivat edistää suonten kalkkeutumista. Sellaisia ovat
Tupakoitsijoilla on viisinkertainen riski saada sydänveritulppa verrattuna tupakoimattomiin, ja vuonna 2019 tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että sydänveritulppaan sairastuneista 30–50-vuotiaista kolme viidestä tupakoi.
Myös vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio vaikuttavat. Kumpikin voi kohottaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja, jotka ovat tärkeitä riskitekijöitä valtimoveritulppien synnyssä. Lisäksi on tekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa. Sellaisia ovat muun muassa
Joidenkin sukujen jäsenet ovat alttiimpia veritulpille, mutta myös erityisen alttiita verenpainetaudille, joka kasvattaa riskiä saada veritulppa. Jos kuulut tällaiseen sukuun, pidä huolta verenpaineestasi.
Lue myös: Korkea verenpaine – näin saat painetta laskettua
Veritulppaan sairastumisen riski kasvaa 40 ikävuodesta alkaen, ja naisten riski kasvaa merkittävästi vaihdevuosi-iässä. Miehet sairastuvat veritulppaan naisia useammin, ja kaikilla diabeetikoilla – olipa kyseessä kumman tyypin diabetes tahansa – on kohonnut veritulppariski.
Kaikkiin ehkäisypillereihin ei kuitenkaan liity yhtä suurta riskiä, vaan ns. toisen polven ehkäisypillereitä pidetään turvallisempina. Lisäksi henkilö voi olla myös perimän puolesta tavallista alttiimpi laskimotukoksille.
Keuhkoveritulppia – noin 1/1000 aikuisesta vuosittain
Silmän verkkokalvon valtimotukos – 8,5/1 000 000 vuosittain
Silmän verkkokalvon laskimotukos – noin 23/1000 aikuisesta 15 vuoden kuluessa
Aivohalvaukset, kaikki – 20 467 (v. 2014)
Aivohalvauksen syynä veritulppa – yli puolet aivohalvauksista
Aivohalvauksen syynä verihyytymä – noin 25 % kaikista aivohalvauksista
Aivohalvauksen syynä verenvuoto – noin 15 % kaikista aivohalvauksista
Lähteet: THL, Terveyskirjasto/Duodecim
LIIKUNTA virkistää verenkiertoa ja voi auttaa madaltamaan korkeaa verenpainetta.
Riskitekijöihin on mahdollista vaikuttaa, mutta riskiä ei voi poistaa kokonaan. Valtimotukoksen riskiä voi pienentää lopettamalla tupakanpolton, syömällä terveellisesti ja harrastamalla riittävästi liikuntaa. Liikunta parantaa veren virtausta suonissa ja voi laskea verenpainetta. Molemmat ehkäisevät veritulppia.
LUE MYÖS: Verenpaine alas DASH-ruokavaliolla
Laskimotulppien ehkäisemiksi suositellaan kompressiosukkien käyttöä pitkillä matkoilla, jotka kestävät yli neljä tuntia ja edellyttävät paikoillaan istumista.
Polvipituiset lento- eli matkasukat auttavat laskimoiden verenkiertoa aiheuttamalla jalkoihin paineen, joka on suurimmillaan nilkan tienoilla ja vähenee polvea kohti. Koska nilkan ja säären sopiva puristus on tukisukissa tärkeää, niitä ei voi valita yksinkertaisesti vain kengännumeron mukaan. Sukkien täytyy istua jalkaan mahdollisimman hyvin, mutta ne eivät saa puristaa liikaa, ettei verenkierto esty. Jos on epävarma koosta, kannattaa neuvoa kysyä ammattilaiselta. Jos jalkojen kanssa ei aikaisemmin ole ollut ongelmia, riittävät vähiten puristavat luokan 1 tukisukat.
Laita käsiin kumihanskat, että saat pitävän otteen, ja taita sukkien varret alas.
Aseta jalkaterä huolellisesti paikoilleen. Rullaa (älä vedä) varsi ylös.
Tarkista, että sukka istuu hyvin ja tuntuu mukavalta.
Veritulppa on tuntematon suure, joka voi viedä hengen tai invalidisoida, mutta menee toisinaan ohi lähes huomaamatta. Veritulppa jalassa voi pahimmillaan johtaa raajan amputointiin, mutta yhtä hyvin se voi mennä ohi suuremmitta vaivoitta. Hoitojen tehostuessa jatkuvasti ovat pahat vaikutukset onneksi yhä harvinaisempia.
Elimistö saattaa liuottaa veritulpan itse, mutta silloinkin se aiheuttaa yleensä ainakin ohimeneviä oireita. Lääkäriin on kuitenkin syytä mennä aina, kun epäilee veritulppaa, koska itsestään ohi menevä veritulppa saattaa olla merkki siitä, että tulossa on lisää veritulppia.
LUE MYÖS: Jumppaa kipeälle jalkapohjalle
Kuvat: J. Helbig · Lähde: N. Eldrup, ylilääkäri ja verisuonikirurgian lehtori
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 12/2020.