Ginko biloba on luontaislääkinnässä käytetyn neidonhiuspuun latinankielinen nimi. Sen sisältämät ainekset vaikuttavat verta ohentavasti, ja sitä käytetään niin muistivaikeuksiin kuin kylmiin käsiin.
NEIDONHIUSPUU Keskustele aina terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa ennen kuin alat käyttää luontaistuotteita.
Neidonhiuspuuta eli gingko bilobaa kasvaa villinä enää hyvin pieniä määriä Kiinassa, mutta puuta viljellään paljon ja käytetään laajalti koristepuuna. Kestävää puuta kasvaa myös Pohjoismaiden eteläosissa, esimerkiksi Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Neidonhiuspuu tekee pieniä luumuja muistuttavia hedelmiä.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että gingko bilobasta on apua keskittymiseen ja muistiin keski-ikäisillä ja iäkkäillä.
Suuri osa gingko bilobasta saatavista hyödyistä selittyy sillä, että ne avaavat verisuonia ja estävät suonia ahtauttavien verihiutaleiden eli trombosyyttien muodostumista. Terveillä ihmisillä tehdyissä testeissä on mitattu käsien verenkierron lisääntyneen 30 prosenttia koehenkilöiden nautittua neidonhiuspuuvalmistetta. Sitä onkin käytetty parantamaan ääreisverenkiertoa.
Koska gingko biloba estää verihiutaleiden syntymistä, se myös ohentaa verta, ja siksi sitä ei pidä käyttää ennen leikkausta tai sen jälkeen tai raskauden aikana. On myös syytä olla varovainen, jos on jo muutenkin taipumusta verenvuotoon tai käyttää myös kalaöljyä.
Kiinalaiset kuvailivat jo yli 3 000 vuotta sitten ensimmäisen kerran, miten neidonhiuspuun (Ginkgo biloba) lehtiä voidaan käyttää lääkkeinä. Sittemmin muu maailma on seurannut esimerkkiä, ja nykyään neidonhiuspuuta käytetään moneen muistin heikkenemisestä kylmiin käsiin ja korvien soimiseen.
Luontaislääkinnässä ei kuitenkaan käytetä puun hedelmiä vaan kuivatuista lehdistä jauhettua uutetta. Sitä myydään sellaisenaan tabletteina, jauheena ja tippoina tai yhdistetään osaksi monivaikutteisia ravintolisävalmisteita.
Lue myös: Opas vitamiineihin, kivennäisaineisiin ja ravintolisiin
Gingko biloban on väitetty auttavan lukuisiin vaivoihin, mutta se ei todellisuudessa ole mikään ihmelääke, ja sillä voi olla haittavaikutuksia liiallisesti käytettynä. Yleisimpiä yliannostuksen oireita on päänsärky, joka johtuu veren tihkumisesta aivoihin.
Neidonhiuspuu-uutetta ei koskaan pidäkään käyttää suositeltua määrää enempää (enintään 120–240 mg päivässä) eikä sitä kannata ottaa enää iltaviiden jälkeen, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista.
Jos sattuu näkemään jossain kukoistavan neidonhiuspuun, ei pidä innostua ja syödä suin päin sen lehtiä, koska sillä tavoin annostusta on mahdotonta hallita itse Lehdistä voi saada myös myrkkyjä, joiden nauttiminen liiallisina määrinä voi olla haitallista.
Gingko biloban lehtiä voi kuitenkin poimia ja kuivattaa, ja sitten niistä voi valmistaa itse teetä. Sopiva annostus on lusikallista tuoreita lehtiä vastaava määrä kupilliseen kiehuvaa vettä, mutta tätä teetäkin on syytä juoda korkeintaan kupillinen päivässä.
Kuten kaikkien ravintolisien kohdalla, on viisasta keskustella terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa myös ennen gingko biloban käyttöönottoa. Se on erityisen tärkeää, jos vaarana on yhteisvaikutus lääkkeiden kanssa.