Hymyilevä nainen juoksumatolla - liikuntaa ehkäisee aivohalvauksia
Liikunta ehkäisee aivohalvauksia

Liikunnan harrastaminen vähentää riskiä saada aivoveritulppa tai aivoverenvuoto. Aivohalvauksen iskiessäkin siitä toipuminen sujuu nopeammin ja paremmin paljon liikkuvilla kuin sohvaperunoilla.

© Jakob Helbig

8 tärkeintä kysymystä aivohalvauksesta

Halvaus ja puhehäiriöt ovat tyypillisimpiä aivohalvauksen oireita. Aivohalvauksessa aivovaltimo tukkeutuu tai siihen tulee verenvuoto. Kun aivokudos ei saa happea, siihen syntyy infarkti eli kudos menee kuolioon. Verenvuoto nostaa painetta aivoissa, jolloin hermokudos ei pysty toimimaan. Onneksi elin­tavoilla voi pienentää aivohalvauksen riskiä!

maanantai 3. kesäkuuta 2019 teksti N. Hansen ja E. Tuisku

Joka kuudes suomalainen

sairastuu aivoverenkiertohäiriöön elämänsä aikana.


Mikä aivohalvaus on?

Aivohalvauksessa verenkierto häiriintyy äkillisesti, ja aivokudosta tuhoutuu sen seurauksena. Jos aivojen verenkierto pysähtyy, seuraukset ovat vakavia. 

Aivokudos on täynnä ohuita verisuonia, jotka kuljettavat happea ja ravintoa aivosoluille. Ellei tukosta saada liuotettua tai poistettua tai verenvuotoa saada lakkaamaan nopeasti, seurauksena voi olla toispuoleinen tai molemminpuolinen raajojen tai kasvojen halvaus tai puhekyvyn tai lukutaidon menetys.

Mitkä ovat aivohalvauksen oireet?

Yleisin oire on äkillinen käsien tai jalkojen toimimattomuus, johon kuuluu usein puutumista ja tunnottomuutta, sekä vaikeudet puhua ja toisen suupielen roikkuminen. 

Myös näköhäiriöitä saattaa tulla, voi nähdä kahtena, pyörryttää tai olla sekava olo. Tukoksen oireet tulevat äkisti, verenvuodon oireet hitaammin.

Aivohalvauksen syynä voi olla joko aivoverenvuoto tai aivoveritulppa.
Aivohalvauksen syynä voi olla joko aivoverenvuoto tai aivoveritulppa.

85 % tapauksista johtuu veritulpasta
15 % tapauksista johtuu aivo­verenvuodosta

Mistä aivohalvaus johtuu?

Aivohalvaukseen voi olla kaksi eri syytä: aivoverenvuoto tai aivoveritulppa. ­

Oireet ovat molemmissa samat, mutta hoito riippuu siitä, kummasta on ­kyse. Aivot on aina kuvattava ennen hoidon aloittamista, että tiedetään, ­onko ­potilas saanut aivoveritulpan vai verenvuodon ja mihin kohtaan.

Aivoveritulpassa se osa aivoja, johon tukkeutunut valtimo johtaa, ei saa verta ja veren mukanaan kuljettamaa happea ja ravintoa. Hapen ja ravinnon puutteessa aivosolut kuolevat muutamassa tunnissa.

Aivoverenvuodossa verisuonen seinämä rikkoutuu ja veri ei kulje eteenpäin vaan alkaa vuotaa aivoihin. Aivokudokseen tulee painetta ja vuotoalueen hermosolujen toiminta heikkenee. Leikkaushoito ei yleensä auta.

Kuinka moni sairastuu aivohalvaukseen?

Aivoveritulpan saa vuodessa noin 17 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 500–4 000 henkeä. Aivohalvauksen aiheuttaa yleisimmin valtimoiden kovettumatauti. 

Noin 25 % aivoinfarkteista syntyy sydämestä lähteneestä verihyytymästä. 

Noin 15 % aivohalvauksista johtuu aivovaltimon repeämästä, jolloin verta vuotaa aivojen sisälle. Aivoverenvuoto johtuu yleisimmin verenpainetaudista. 

Kuinka aivohalvauksen aiheuttamat vaurioit voi minimoida?

Aika on ratkaiseva tekijä. Mitä kauemmin hoitoon pääsemisessä kestää, sitä pahemmaksi vauriot ehtivät muodostua. Itsehoitoa ei ole. Paras apu on soittaa hätänumeroon 112 ja mennä kiireesti ambulanssilla päivystyspoliklinikalle. 

Jos pääsee aivokuviin ja hoitoon 4–5 tunnissa oireiden alkamisesta, veritulppaa voidaan mahdollisesti hoitaa liuotushoidolla. Alle 6 tunnissa hoitoon päässeellä tulppa voidaan suuresta valtimosta ehkä saada pois tähystysleikkauksella. 

Aivoverenvuodon hoitona on laskea verenpainetta, painetta aivoissa, verensokeria ja kehon lämpöä. 

Mikä kasvattaa riskiä saada aivohalvaus?

THL:n FINRISKI-laskurilla voi netissä laskea oman riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Riskiä nostaa esimerkiksi se, jos toisella tai molemmilla vanhemmista on ollut sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, tai jos sairastaa diabetesta. Aivovaltimon pullistuma tai epämuodostuma on usein perinnöllinen ja voi johtaa aivoverenvuotoon. 

Useimpiin riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, kolesteroliin ja tupakointiin voi vaikuttaa itse, samoin omaan asenteeseensa: yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kyynisyys ja viha lisäävät aivohalvauksen riskiä. 

Voiko aivohalvauksesta toipua?

Yli 85 % aivohalvaus­potilaista selviää hengissä. Puolelle jää pysyviä vaurioita, ja puolet aivohalvaukseen sairastuneista tarvitsee jatkuvasti apua arjessaan. 

Kykyjen palauttaminen vaatii kovaa työtä, jos se ylipäätään on mahdollista. Olennaista on aloittaa kuntoutus varhain. Toipuminen on merkittävintä ensimmäisten 3–6 kk:n aikana.

Terveelliset ruoat kuten kala, täysjyvä, hedelmät ja vihannekset pienentävät aivohalvauksen riskiä.
Syö kalaa, täysjyvää, hedelmiä ja vihanneksia ja pienennät aivoverenvuodon vaaraa.

Noudata vähintään neljää alla olevista ravitsemusneuvoista, jos haluat pienentää riskiäsi sairastua aivohalvaukseen.

© iStock

Kuinka aivohalvauksia voi ehkäistä?

Kansainvälisen INTERSTROKE-tutkimuksen mukaan 90 % aivohalvauksista on ennalta­ehkäistävissä, kunhan syö terveellisesti, liikkuu riittävästi, vähentää tupakointia ja alkoholin­kulutusta ja käy vuosittain terveys­tarkastuksessa, jossa mitataan verenpaine, veren kolesteroliarvot ja paino.

Ja jos käy niin huono tuuri, että silti saa aivohalvauksen, terveellisesti elävälle toipuminen on tutkitusti helpompaa.

Tavoista liikunta auttaa monipuolisimmin, koska se korjaa samanaikaisesti kolesteroliarvoja, verenpainetta ja hoikistaa. Vinkit terveellisestä ravitsemuksesta löytyvät allaolevasta listasta.

Terveellisen ruuan merkitys aivoterveydelle tunnustetaan laajasti. Tanskassa on tarkasteltu ravintosuositusten mukaisen ravitsemuksen ja aivohalvausriskin suhdetta.

Jo neljän seuraavista ravitsemusneuvoista noudattaminen pienentää aivohalvausriskiä: 

6 neuvoa aivohalvauksen ennaltaehkäisemiseen:

  • Syö vähintään 350 g kalaa viikossa ja siitä 200 g rasvaista kalaa, kuten lohta.

  • Syö vähintään 600 g ­kasviksia ja hedelmiä/päivässä.
  • Syö vähintään 75 g täysjyvää päivässä.
  • Syö enintään 500 g punaista lihaa tai liha­valmisteita viikossa.
  • Vähennä huonoa rasvaa.
  • Vähennä sokerin käyttöä


Lähteitä: THL, Duodecim Terveyskirjasto, Muistiliitto_FI

Saavuta tavoitteesi vuonna 2019!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee