Korkea verenpaine on tunnetusti terveydelle haitaksi – mutta entäpä sen vastakohta? Lue, pitääkö alhaisesta verenpaineesta olla huolissaan.
PYÖRRYTTÄÄKÖ SINUA HELPOSTI, kun nouset nopeasti jalkeille? Syynä voi olla matala verenpaine.
Monelle voi olla tuttu tunne, kun esimerkiksi sohvalta nousee reippaasti jalkeille ja yhtäkkiä silmissä sumeneekin ja päässä pyörii niin, että jostain on otettava tukea. Syynä huimauksen tunteeseen olla alhainen verenpaine.
Vaikka huimaus ei tietenkään ole mukavaa, matalanpuoleinen verenpaine on sinänsä hyvä uutinen, sillä sen ansiosta sydän ja verisuonet pääsevät helpommalla.
Lue myös: Näin käytät verenpainemittaria
Milloin verenpaineeseen on reagoitava
Jos tilanne on sen sijaan päinvastainen, ja verenpaine on koholla, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Korkea verenpaine kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Lue myös: Onko sinulla kohonneen verenpaineen riski? Tee testi täällä.
Vaikka matalasta verenpaineesta ei varsinaisesti tarvitse olla huolissaan, se voi mietityttää. Kokosimme tyypillisimmät asiasta askarruttavat kysymykset ja niiden vastaukset tänne 👇
Tyypillisesti verenpainetta voidaa pitää alhaisena, jos se on alle 100/60.
Toisin kuin korkeasta verenpaineesta, matalasta paineesta ei ole elimistölle haittaa – se itse asiassa pienentää esimerkiksi valtimonkovettumataudin riskiä.
Ei ole olemassa varsinaista raja-arvoa sille, milloin verenpaineesta tulee vaarallisen alhainen. Tärkein mittari on oma olo. Jos on muuten terve eikä matala verenpaine aiheuta oireita, siitä ei tarvitse olla huolissaankaan.
Ei, alhainen verenpaine (jota kutsutaan myös hypotensioksi) ei yleensä ole vaarallinen. Tärkeintä on se, millaiseksi olonsa tuntee.
Voiko verenpaine olla liian matala? Kyllä, jos se aiheuttaa elämää haittaavia oireita. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Oireet voivat olla myös merkki muista hoitoa vaativista sairauksista, joten niistä kannattaa joka tapauksessa keskustella lääkärin kanssa.
Korkea verenpaine ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita ja voi näin ehtiä tehdä tuhojaan elimistössä salakavalasti. Matala verenpaine voi sen sijaan oireilla tuntuvastikin.
Oireita ilmenee tyypillisesti etenkin silloin, kun noustaan nopeasti seisomaan. Tällöin aivoihin ei ehdi pumppautua sydämestä riittävästi veren mukana happea.
Alhainen verenpaine voi johtua monista syistä, eikä sille aina pystytä määrittämään tiettyä aiheuttajaa.
Verenpaine vaihtelee tyypillisesti vuorokauden mittaan. Siksi se kannattaa mitata sekä aamulla ennen aamiaista että illalla nukkumaan mennessä. Tyypillisesti verenpaine laskee rentouduttaessa, ja alhaisimmillaan se on yöllä nukuttaessa.
Tila voidaan siis kokea sekä hetkellisesti, esimerkiksi levätessä, että pysyvänä tilana.
Yleensä verenpaine nousee liikunnan ja muun fyysisen rasituksen aikana (ja laskee sen jälkeen), mutta joillakin ihmisillä verenpaine saattaa liikunnan yhteydessä myös laskea.
Pitkään jatkuva matala verenpaine voi johtua tiettyjen lääkkeiden (esimerkiksi nesteenpoistolääkkeiden ja psyykenlääkkeiden) sivuvaikutuksista, anemiasta sekä sydämen, lisämunuaisten tai hermoston sairauksista.
Lue myös: Vahva ja toimiva keho läpi elämän.
Jos vointi on hyvä eikä alhainen verenpaine aiheuta oireita, ei ole myöskään tarvetta ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin.
Jos verenpaine on toistuvasti mittauksessa alhainen ja aiheuttaa myös vaivaa, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Tämä pätee myös, jos haluaa vain varmistaa, että kaikki on kunnossa.
Alhaista verenpainetta esiintyy kaikenikäisillä. Verenpaineen lasku seisomaan noustessa on yleisintä iäkkäillä, sairailla tai heikossa kunnossa olevilla.