Magnesium on suosittu kivennäisaine, jota voi ottaa ravintolisänä monenlaisten ongelmien taltuttamiseksi. Magnesium saattaa auttaa esimerkiksi päänsärkyyn, makeanhimoon, uniongelmiin, jalkakramppeihin ja stressiin.
Lisäksi magnesium on äärimmäisen tärkeä kivennäisaine. Mutta miten magnesium todellisuudessa hyödyttää elimistöä? Entä kuinka paljon sitä tulisi saada päivässä? Ja voiko sitä saada liikaa? Alempaa löydät vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin.
Magnesium on yksi elimistön kaikkein tärkeimmistä kivennäisaineista, sillä sitä löytyy joka ikisestä solusta. Suurin osa magnesiumista on sitoutunut luihin, loput lihaksiin ja muihin pehmytkudoksiin.
Magnesium on tärkeä esimerkiksi elimistön aineenvaihdunnan kannalta ja saa muun muassa sydänlihaksen supistumaan rytmikkäästi.
Elimistössä on noin 25 grammaa magnesiumia, josta suurin osa on soluissa, pääasiassa lihaksissa. Loput on luustossa kompleksisuoloihin ja fosfaattiin sitoutuneena.
Magnesium on elimistön monitoimityökalu. Sitä tarvitsevat lähes kaikki elimet sydämestä lihaksiin, munuaisiin ja aivoihin, ja magnesium on tärkeää myös monien entsyymien toiminnan kannalta ja vaikuttaa siten lukemattomiin elimistön biologisiin prosesseihin.
Tämä saattaa olla syy siihen, miksi Loma Lindan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan elämänlaatu yleensä paranee magnesiumlisää käytettäessä.
Tuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, missä ruokavalio poikkeaa eurooppalaisesta ja moni kärsii magnesiumin puutteesta.
Magnesium on siis elintärkeää elimistön toiminnan kannalta, mutta se ei tarkoita, että sitä olisi välttämättä otettava ravintolisänä purkista. Magnesium on nimittäin tärkeä osa monia luonnollisia ruoka-aineita, jotka kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Alempaa artikkelista löytyvät parhaat magnesiumin lähteet.
Lue alta, mitä hyötyä on runsaasti magnesiumia sisältävästä ruokavaliosta:
Magnesiumlisiä on saatavana sekä iholle suihkutettavana suihkeena että jalkakylpyyn laitettavana suolana kuin myös tabletteina. Vaihtoehtoja on siis miltei rajattomasti.
Magnesiumsitraatti ja magnesiumoksidi sopivat ummetuksen ja muiden ruuansulatusongelmien lievittämiseen, kun taas magnesiumglysinaatti auttaa lievittämään uniongelmia, levottomuutta ja ahdistusta.
Magnesium imeytyy elimistöön hyvin eri tavalla riippuen siitä, mihin se on sitoutunut. Kysyimme magnesiumlisät tuntevalta lääkäriltä, mikä kannattaisi valita ja mikä tuote jättää hyllyyn. Lue lisää täältä:
Lääkäri paljastaa magnesiumlisien salat: Tätä magnesiumlisää EI kannata valita
Erään varsin suppean tutkimuksen mukaan magnesium ravintolisän muodossa otettuna voi parantaa unta pitkäaikaisista univaikeuksista kärsivillä aikuisilla.
Mutta entäpä kaikki muut? Kysyimme asiaa lääkäriltä. Lue asiantuntijan mielipide täältä.
Magnesia on magnesiumin kemiallinen muoto, jossa kivennäisaine on sitoutuneena happeen. Sitä käytetään usein mietona laksatiivina.
Elimistö pystyy hyödyntämään magnesiumia suoraan, mutta magnesia ei imeydy yhtä hyvin ja kerää nestettä suolistoon, mikä pehmentää suolen sisältöä ja edesauttaa ulostamista.
Useimmat saavat magnesiumia riittävästi normaalista monipuolisesta ruokavaliosta, sillä magnesium on monien eri ruoka-aineiden yleinen kivennäisaine. Enintään 350 milligramman magnesiumlisää pidetään yleisesti turvallisena, paitsi jos munuaiset eivät toimi normaalisti.
Magnesiumin määrää on hyvin vaikea määrittää esimerkiksi verinäytteestä, sillä suurin osa siitä on sitoutuneena soluihin ja luustoon, joista sitä vapautuu vereen.
Magnesium voi vaikuttaa myös muiden lääkkeiden, kuten antibioottien toimintaan, joten siksi säännöllisesti lääkkeitä käyttävien tulisi aina neuvotella ravintolisien käytöstä lääkärin kanssa eikä alkaa ottaa lisiä omin päin.
Lue myös: Lisääntyykö vuoto vaihdevuosien lähestyessä?
Tiedossa ei ole magnesiuminsaannille mitään ylärajaa eli kuinka paljon magnesiumia olisi liikaa. Normaalisti munuaiset poistavat liian magnesiumin virtsan kautta tai joskus löysän ulosteen mukana.
Magnesiumia pitäisi syödä todella suuria määriä ennen kuin aineesta aiheutuisi elimistölle haittaa. Tällaisessa tapauksessa tosin tilanne saattaisi kehittyä hengenvaaralliseksi varsinkin, jos munuaiset eivät toimi normaalisti.
Jos kärsit stressistä, krampeista, toistuvasta päänsärystä, uniongelmista, ummetuksesta tai kuukautiskivuista, voit kokeilla ottaa magnesiumia ravintolisänä jonkin aikaa ja katsoa, olisiko siitä apua vaivoihin.
Kokeile tätä: Nukahda rentouttavaan musiikkiin
Ensin kannattaa kuitenkin kokeilla lisätä magnesiumin saantia sen luonnollisista lähteistä. Runsaasti magnesiumia sisältävät ruoka-aineet ovat usein muutenkin terveellisiä, eikä niitä voi syödä liikaa.
Jos tarpeen, voit kokeilla magnesiumlisää, mutta keskustele asiasta ensin lääkärin kanssa, sillä magnesium voi vaikuttaa muiden lääkkeiden ja ravintolisien toimintaan.
Magnesium vaikuttaa esimerkiksi rautalisän imeytymiseen, ja sen vuoksi näitä kahta ravintolisää ei tulisi koskaan ottaa samanaikaisesti.
Magnesiumpuutoksen oireita voi olla vaikea havaita, ja tämä koskee niin maallikkoa kuin lääkäriäkin. Magnesium on nimittäin elimistössä suurimmaksi osaksi solujen sisällä, jolloin sen määrää on hankala mitata, ja myös puutoksen oireet heijastavat sitä, että tämä kivennäisaine vaikuttaa moneen asiaan elimistön eri osissa.
Puutoksen oireet voivat siksi vaihdella suurestikin tai oireet voivat johtua kokonaan muista syistä – esimerkiksi stressistä tai jonkin toisen kivennäisaineen puutoksesta.
Jos sinulla on useita alla olevista oireista, sinun kannattaa ehkä syödä magnesiumia ravintolisänä jonkin aikaa ja katsoa, katoavatko oireet. Konsultoi aina ensin kuitenkin lääkäriä.
Pitkällä aikavälillä magnesiumpuutos voi kasvattaa sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin riskiä.
Seuraavissa ruoka-aineissa on runsaasti magnesiumia, joten niillä saat katettua päivittäisen saantisuosituksen.
10 hyvää magnesiuminlähdettä
- Kurpitsansiemenet, 460 mg magnesiumia / 100 g
- Pellavansiemenet, 351 mg magnesiumia / 100 g
- Chian siemenet, 320 mg magnesiumia / 100 g
- Mantelit, 265 mg magnesiumia / 100 g
- Soijapavut, 225 mg magnesiumia / 100 g
- Maapähkinät, 190 mg magnesiumia / 100 g
- Kvinoa, 180 mg magnesiumia / 100 g
- Kikherne, 160 mg magnesiumia / 100 g
- Kaurahiutale, 155 mg magnesiumia / 100 g
- Tumma riisi, 119 mg magnesiumia / 100 g
Lähde: DTU-tietokanta
Alta löydät listan parhaista magnesiuminlähteistä elintarvikeryhmien mukaan jaoteltuna.
Huomaa, että toisin kuin joissakin muissa maissa, Suomessa hanavesi sisältää vain vähän magnesiumia.
D-vitamiini edistää magnesiumin imeytymistä, joten muista oleskella ulkona auringossa kesällä ja syö rasvaista kalaa tai käytä D-vitamiinilisää pimeään vuodenaikaan.
Alta löydät maukkaita reseptejä ruokiin, joilla pidät huolta magnesiumin saannista päivän jokaisella aterialla.