K-vitamiini – edistää veren hyytymistä ja luiden terveyttä
Ilman K-vitamiinia veri ei hyydy. Riittävän K-vitamiinin saannin voi kuitenkin onneksi turvata helposti oikeilla ruoka-ainevalinnoilla.
Ilman K-vitamiinia veri ei hyydy. Riittävän K-vitamiinin saannin voi kuitenkin onneksi turvata helposti oikeilla ruoka-ainevalinnoilla.
Saatko helposti nenäverenvuotoja tai mustelmia? Entä onko sinulla ongelmia veren hyytymisen kanssa? Näissä tapauksissa yhdistävä tekijä voi olla K-vitamiini – ja tarkemmin sen puute. Mistä ruoista K-vitamiinia saadaan? Voiko K-vitamiinia saada liikaa? Katso vastaukset seitsemään keskeiseen kysymykseen K-vitamiinista.
K-vitamiinia on kahta lajia: K1 (fyllokinoni) ja K2 (menakinoni). K2:ta syntyy suolistossa, jossa bakteerit tuottavat osan elimistön tarvitsemasta K-vitamiinista. K1-vitamiinia sen sijaan on saatava ravinnosta. Se imeytyy ohutsuolessa ravinnon sisältämän rasvan vaikutuksesta, minkä jälkeen se varastoituu maksaan.
Toisin kuin monet muut vitamiinit K-vitamiini ei kärsi sen enempää kypsentämisestä kuin pakastamisestakaan.
Useimmat osaavat yhdistää K-vitamiinin sen verta hyydyttävään ominaisuuteen. Tämä vaikutus näkyy jopa vitamiinin nimessä, sillä K tulee sanasta koagulaatio eli veren hyytyminen. K-vitamiinin puute voi aiheuttaa verenvuotoja.
Veren hyytyminen on monimutkainen tapahtuma, jossa K-vitamiini muuttaa aminohappoja tietyiksi proteiineiksi, jotka voivat sitoa kalsiumia. Elimistö tarvitsee K-vitamiinia myös kalsiumin sitomiseen luukudokseen, ja tästä syystä vitamiini on tärkeää luuston kunnolle. Lisäksi K-vitamiini estää valtimoiden kalkkeutumista.
LUE MYÖS: Mitä osteoporoosi on?
K-vitamiinin ja syövän yhteyttä tutkitaan parhaillaan. Laboratoriokokeissa on havaittu, että K-vitamiini, varsinkin K2, jota suolistobakteerit tuottavat, voi ehkäistä solujen hallitsematonta jakautumista. Tutkimustietoa siitä, että K-vitamiinin puute voisi aiheuttaa syöpää, ei kuitenkaan ole olemas-sa. Sen sijaan on osoitettu, että K-vitamiinin vaikutusta hidastavia verenohennuslääkkeitä käyttävillä potilailla on muita pienempi riski sairastua syöpään. Toisin sanoen K-vitamiinin ja syövän yhteydestä ei toistaiseksi tiedetä paljoakaan.
K1-vitamiinia on lehtikasviksissa, kaalissa, palkokasveissa, yrteissä ja sisäelimissä. K2:ta elimistö tuottaa itse suolistossa luonnostaan elävien bakteerien avulla. Riittävästi täysjyvätuotteita ja kuitupitoisia kasviksia kuten parsakaalia, kaalia, porkkanaa, sipulia ja purjoa sisältävä ruokavalio tarjoaa bakteereille parhaat mahdollisuudet tuottaa K2-vitamiinia.
Päivittäinen K-vitamiinin tarve riippuu henkilön koosta. Suurikokoinen ihminen tarvitsee enemmän K-vitamiinia kuin pieni. Tarpeeksi arvioidaan yksi mikrogramma (μg) painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloinen ihminen tarvitsee 70 mikrogrammaa K-vitamiinia päivässä. Määrä täyttyy helposti syömällä esimerkiksi 15 g tuoretta pinaattia, 30 g kikherneitä tai 50 g suippokaalia.
K-vitamiinin puute lisää taipumusta verenvuotoihin, jolloin haavan vuoto saattaa olla vaikeammin tyrehdytettävissä. Myös nenäverenvuodon ja mustelmien riski kasvaa. Syynä on se, että K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen. Terveillä ihmisillä esiintyy vain harvoin K-vitamiinin puutosta, mutta yksipuolinen ruokavalio ja niukka kasvisten saanti voivat silti johtaa liian vähäiseen K-vitamiinin saantiin.
Perusterveellä K2-vitamiinin puutetta voi ilmetä vain, jos joutuu syömään antibiootteja, sillä ne voivat vaikuttaa suolistobakteeriston koostumukseen. Jonkin verran on pohdittu myös sitä, että K-vitamiinin puute voisi johtaa helpommin koronatartuntaan.
Tämä liittyy kuitenkin todennäköisimmin siihen, että K-vitamiininpuutosta tavataan epäterveellisesti syövillä, jolloin riskitekijänä on pikemminkin immuunipuolustusta heikentävä ruokavalio ja elämäntapa kuin juuri K-vitamiinin puute.
Suhteellisen terveellisesti ja monipuolisesti syövä perusterve ihminen ei tarvitse K-vitamiinilisää. Sen sijaan vastasyntyneillä ei vielä ole riittävästi K2-vitamiinia muodostavia suolistobakteereja, minkä vuoksi kaikille vastasyntyneille suositellaan K-vitamiinipistosta heti syntymän jälkeen.
Myös hyvin yksipuolista ruokaa syövät ja antibioottihoitoa saavat sekä maksasairauksista kärsivät saattavat tarvita K-vitamiinilisää.
Terve ihminen ei voi saada ravinnosta liikaa K-vitamiinia. Sen verta hyydyttävällä vaikutuksella voi kuitenkin joskus olla haittapuolia esimerkiksi sydänsairailla ja tietynlaisia verenohennuslääkkeitä nauttivilla. Heillä suuret määrät K-vitamiinia voivat heikentää lääkkeen tehoa. Tällöin on syytä välttää eniten K-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita, kuten pinaattia, lehtivihanneksia, kaalia ja palkokasveja.
Näitäkään ruokia ei tarvitse kokonaan hylätä, mutta niitä on viisasta syödä tasaisen säännöllisesti ja vain kohtuullisia määriä. Lääkäri yleensä ohjeistaa tästä lääkitystä määrätessään. K-vitamiiniravintolisällä ei ole tunnettuja haittavaikutuksia. Suurina annoksina sen epäillään kuitenkin aiheuttavan veritulppia.
Asiantuntija: erikoislääkäri M.Dahl
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehden numerossa 4/2022