Saatko helposti nenäverenvuotoja tai mustelmia? Entä onko sinulla ongelmia veren hyytymisen kanssa? Näissä tapauksissa yhdistävä tekijä voi olla K-vitamiini – ja tarkemmin sen puute. Mistä ruoista K-vitamiinia saadaan? Voiko K-vitamiinia saada liikaa? Katso vastaukset seitsemään keskeiseen kysymykseen K-vitamiinista.

1 Mitä K-vitamiini on?


K-vitamiinia on kahta lajia: K1 (fyllokinoni) ja K2 (menakinoni). K2:ta syntyy suolistossa, jossa bakteerit tuottavat osan elimistön tarvitsemasta K-vitamiinista. K1-vitamiinia sen sijaan on saatava ravinnosta. Se imeytyy ohutsuolessa ravinnon sisältämän rasvan vaikutuksesta, minkä jälkeen se varastoituu maksaan.

Toisin kuin monet muut vitamiinit K-vitamiini ei kärsi sen enempää kypsentämisestä kuin pakastamisestakaan.

2 Miksi K-vitamiini on tarpeellinen ravintoaine?


Useimmat osaavat yhdistää K-vitamiinin sen verta hyydyttävään ominaisuuteen. Tämä vaikutus näkyy jopa vitamiinin nimessä, sillä K tulee sanasta koagulaatio eli veren hyytyminen. K-vitamiinin puute voi aiheuttaa verenvuotoja.

Veren hyytyminen on monimutkainen tapahtuma, jossa K-vitamiini muuttaa aminohappoja tietyiksi proteiineiksi, jotka voivat sitoa kalsiumia. Elimistö tarvitsee K-vitamiinia myös kalsiumin sitomiseen luukudokseen, ja tästä syystä vitamiini on tärkeää luuston kunnolle. Lisäksi K-vitamiini estää valtimoiden kalkkeutumista.

LUE MYÖS: Mitä osteoporoosi on?

K-vitamiinin ja syövän yhteyttä tutkitaan parhaillaan. Laboratoriokokeissa on havaittu, että K-vitamiini, varsinkin K2, jota suolistobakteerit tuottavat, voi ehkäistä solujen hallitsematonta jakautumista. Tutkimustietoa siitä, että K-vitamiinin puute voisi aiheuttaa syöpää, ei kuitenkaan ole olemas-sa. Sen sijaan on osoitettu, että K-vitamiinin vaikutusta hidastavia verenohennuslääkkeitä käyttävillä potilailla on muita pienempi riski sairastua syöpään. Toisin sanoen K-vitamiinin ja syövän yhteydestä ei toistaiseksi tiedetä paljoakaan.

3 Missä ruoka-aineissa on eniten K-vitamiinia?


K1-vitamiinia on lehtikasviksissa, kaalissa, palkokasveissa, yrteissä ja sisäelimissä. K2:ta elimistö tuottaa itse suolistossa luonnostaan elävien bakteerien avulla. Riittävästi täysjyvätuotteita ja kuitupitoisia kasviksia kuten parsakaalia, kaalia, porkkanaa, sipulia ja purjoa sisältävä ruokavalio tarjoaa bakteereille parhaat mahdollisuudet tuottaa K2-vitamiinia.

K-vitamiinia kaalissa ja lehtivihanneksissa

K-VITAMIININ LÄHTEITÄ – K-vitamiinia on etenkin parsakaalissa ja vihreissä lehtikasviksissa.

© iStock

10 parasta K-VITAMIININ lähdettä

K-vitamiinia per 100 g
Lehtikaali 618 µg
Basilika 414 µg
Tilli 280 µg
Pinaatti 270 µg
Ruusukaali 220 µg
Rypsiöljy 150 µg
Parsakaali 110 µg
Juuriselleri 41 µg
Herne 28 µg
Naudan maksa 14 µg

Lähde: Fineli

4 Paljonko K-vitamiinia pitää saada ravinnosta?


Päivittäinen K-vitamiinin tarve riippuu henkilön koosta. Suurikokoinen ihminen tarvitsee enemmän K-vitamiinia kuin pieni. Tarpeeksi arvioidaan yksi mikrogramma (μg) painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloinen ihminen tarvitsee 70 mikrogrammaa K-vitamiinia päivässä. Määrä täyttyy helposti syömällä esimerkiksi 15 g tuoretta pinaattia, 30 g kikherneitä tai 50 g suippokaalia.

Pinaattinippu

K-VITAMIINIA PINAATISSA – pinaatissa on runsaasti K1-vitamiinia. Päivittäisen tarpeen saa katetuksi lisäämällä esimerkiksi reilun kourallisen pinaattia smoothieen.

© iStock

5 Millaisia oireita K-vitamiinin puute aiheuttaa?


K-vitamiinin puute lisää taipumusta verenvuotoihin, jolloin haavan vuoto saattaa olla vaikeammin tyrehdytettävissä. Myös nenäverenvuodon ja mustelmien riski kasvaa. Syynä on se, että K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymiseen. Terveillä ihmisillä esiintyy vain harvoin K-vitamiinin puutosta, mutta yksipuolinen ruokavalio ja niukka kasvisten saanti voivat silti johtaa liian vähäiseen K-vitamiinin saantiin.

Perusterveellä K2-vitamiinin puutetta voi ilmetä vain, jos joutuu syömään antibiootteja, sillä ne voivat vaikuttaa suolistobakteeriston koostumukseen. Jonkin verran on pohdittu myös sitä, että K-vitamiinin puute voisi johtaa helpommin koronatartuntaan.

Tämä liittyy kuitenkin todennäköisimmin siihen, että K-vitamiininpuutosta tavataan epäterveellisesti syövillä, jolloin riskitekijänä on pikemminkin immuunipuolustusta heikentävä ruokavalio ja elämäntapa kuin juuri K-vitamiinin puute.

LUE MYÖS: 8 vastustuskykyä vahvistavaa elintarviketta

6 Ovatko K-vitamiinilisät tarpeellisia?


Suhteellisen terveellisesti ja monipuolisesti syövä perusterve ihminen ei tarvitse K-vitamiinilisää. Sen sijaan vastasyntyneillä ei vielä ole riittävästi K2-vitamiinia muodostavia suolistobakteereja, minkä vuoksi kaikille vastasyntyneille suositellaan K-vitamiinipistosta heti syntymän jälkeen.

Myös hyvin yksipuolista ruokaa syövät ja antibioottihoitoa saavat sekä maksasairauksista kärsivät saattavat tarvita K-vitamiinilisää.

K-vitamiinilisä vastasyntyneille vauvoille

K-VITAMIINILISÄ – vastasyntyneille vauvoille K-vitamiinilisä on tarpeen, mutta terveellisesti ja monipuolisesti syövät aikuiset saavat K-vitamiinia riittävästi ravinnosta.

7 Voiko K-vitamiinia saada liikaa?


Terve ihminen ei voi saada ravinnosta liikaa K-vitamiinia. Sen verta hyydyttävällä vaikutuksella voi kuitenkin joskus olla haittapuolia esimerkiksi sydänsairailla ja tietynlaisia verenohennuslääkkeitä nauttivilla. Heillä suuret määrät K-vitamiinia voivat heikentää lääkkeen tehoa. Tällöin on syytä välttää eniten K-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita, kuten pinaattia, lehtivihanneksia, kaalia ja palkokasveja.

Näitäkään ruokia ei tarvitse kokonaan hylätä, mutta niitä on viisasta syödä tasaisen säännöllisesti ja vain kohtuullisia määriä. Lääkäri yleensä ohjeistaa tästä lääkitystä määrätessään. K-vitamiiniravintolisällä ei ole tunnettuja haittavaikutuksia. Suurina annoksina sen epäillään kuitenkin aiheuttavan veritulppia.

Asiantuntija: erikoislääkäri M.Dahl

Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehden numerossa 4/2022