Jodi – elintärkeä kivennäisaine

Jodi on elintärkeä kivennäisaine, jota elimistö tarvitsee valmistaessaan kilpirauhashormoneja tyroksiinia ja trijodityroniinia.

Jodi kulkeutuu ravinnosta verenkiertoon ja sieltä hormonituotantoa varten kilpirauhaseen. Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulassa henkitorven etupuolella.

Jodi on kilpirauhasen toiminnalle välttämätöntä. Ilman jodia elimistö ei voi tuottaa aineenvaihduntaa sääteleviä kilpirauhashormoneja.

Liian vähäinen jodinsaanti voi johtaa aineenvaihduntasairauksiin. Liiallinen jodinsaanti lapsena taas voi aiheuttaa aineenvaihduntasairauksia myöhemmin. Siksi lapsille ei suositella esimerkiksi kovin suolaista ruokaa.

Jodi on tärkeää myös hermoston toiminnalle, ja korkeammatkin aivotoiminnot, kuten muisti ja oppiminen, tarvitsevat jodia toimiakseen hyvin.

LUE MYÖS: Voiko omaa aineenvaihduntaa tehostaa?

Jodia on etenkin äyriäisissä, kalassa ja kananmunissa, mutta suomalaisten tavallisimmat jodin lähteet ovat maitotuotteet ja suola. Jodia saa myös leivästä sekä joistakin kasviksista.

Suomessa alettiin lisätä jodia ruokasuolaan jo 1950-luvulla. Merisuolaan tai erikoissuoloihin, kuten sormisuolaan, ei lisätä jodia, joten niiden suosion kasvu on hiukan vähentänyt suomalaisten jodin saantia viime vuosien aikana.

Kuumentaminen vähentää ruuan jodipitoisuutta 20–60 prosentilla.

Monissa maissa ruokasuolaan lisätään jodia, jotta struuman eli suurentuneen kilpirauhasen riski pienenisi. Jos suolassa ei olisi jodia, olisivat struuma ja aineenvaihduntasairaudet paljon yleisempiä.

Jodia ei kuitenkaan ole lisätty tiettyihin suolatuotteisiin, kuten merisuolaan tai sormisuolaan. Siksi kannattaa välttää vain tällaisten tuotteiden käyttöä. Huolehdi siis, että käytät tavallista ruokasuolaa, otat monivitamiinitabletin päivittäin tai käytät muita runsaasti jodia sisältäviä ruoka-aineita (lista löytyy ylempää artikkelista).

Suolan käytön lisäämistä jodintarpeen kattamiseksi ei suositella. Käytä siis ruuanlaitossa tavallista ruokasuolaa kohtuullinen määrä ja yritä syödä myös jodipitoisia ruokia. Silloin jodintarve tyydyttyy yleensä helposti.

Nuorten ja aikuisten suositeltu päiväsaanti on 150 mikrogrammaa jodia, mutta raskaana olevien ja imettävien suositukset ovat hieman korkeammat, 175 ja 200 mikrogrammaa. Tämä johtuu siitä, että sikiöiden ja imeväisten keskushermoston kehittymiseen tarvitaan kilpirauhashormoneja, joita taas syntyy tarpeeksi vain, jos elimistössä on riittävästi jodia niiden tuotantoon.

Jodia on tärkeää saada ravinnosta sopiva määrä, koska sekä liiallinen että liian vähäinen jodinsaanti voivat aiheuttaa ongelmia.

Pitkäaikainen jodinpuute voi johtaa struumaan. Kun kilprauhashormonien tuotanto häiriintyy, kilpirauhanen alkaa kasvaa. Joskus harvoin kilpirauhanen voi kasvaa niin paljon, että se painaa henkitorvea ja ruokatorvea. Siksi struumaa joudutaan toisinaan leikkaamaan.

Struuma on yksi maailan yleisimmistä puutostaudeista. Suomessakin se oli aiemmin tavallinen, mutta se harvinaistui sen jälkeen, kun ruokasuolaan alettiin lisätä jodia. Viime vuosina lisääntynyt jodittomien erikoissuolojen käyttö on voinut vaikuttaa siihen, että struumaa on jälleen havaittu Suomessakin.

Jodinpuute voi johtaa myös kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan.

Vegaaneilla riski on suurin, koska he eivät syö kalaa tai äyriäisiä eivätkä käytä maitotuotteita. Riski on suuri myös raskaana olevilla ja imettävillä. Jodinpuute uhkaa myös lapsia, joiden ruokavalioon ei kuulu kalaa eikä maitotuotteita.

LUE MYÖS: Saatko riittävästi rautaa?

Jodi on tärkeää, ja sen saanti riippuu ruokavaliosta. Suomalaiset saavat sitä kuitenkin tutkimusten mukaan yleensä tarvittavan määrän ravinnosta. Riittää, että syö kalaa, äyriäisiä, maitotuotteita, leipää ja jodioitua suolaa. Myös vegaanit voivat varmistaa saavansa riittävästi jodia ravinnosta valitsemalla sitä sisältäviä ruoka-aineita. Jodin puutetta ei voi mitata verikokein.

Jodin saamista ei kannata varmistaa joditableteilla, sillä jodin liikakäyttö voi aiheuttaa sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoimintaa.

Kotitalouksien suositellaan kuitenkin pitävän joditabletteja lääkekaapissa mahdollisen ydinonnettomuuden varalta, sillä viranomaisten ohjeen mukaan nautitut joditabletit voivat torjua säteilyn haittavaikutuksia.

Radioaktiivista jodia käytetään toisinaan kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon, mutta vain lääkärin määräyksestä.

Kyllä voi. Liika jodi voi häiritä hormonituotantoa yhtä lailla kuin liian vähäinenkin jodinsaanti. Liiallinen jodinsaanti voi hormonitoiminnan häiriöiden lisäksi johtaa myös sydämen eteisvärinään. Jodia ei missään tapauksessa pitäisi saada enempää kuin 600 mikrogrammaa päivässä.