Voiko mitä tahansa ruokaa pakastaa uudelleen?
Piileekö kerran sulatetun lihan ja muiden ruokien uudelleenpakastamisessa riskejä? Kysyimme asiaa elintarviketieteiden asiantuntijalta.
Piileekö kerran sulatetun lihan ja muiden ruokien uudelleenpakastamisessa riskejä? Kysyimme asiaa elintarviketieteiden asiantuntijalta.
Kukapa ei olisi joskus ottanut ruokaa pakastimesta sulamaan vain todetakseen myöhemmin, ettei sitä tehnytkään mieli.
Mikä tällöin neuvoksi? Voiko ruoan panna vain vähin äänin takaisin pakastimeen tai kenties jääkaappiin vai onko se vain heitettävä pois?
Toimituksessa olimme itse asiassa itsekin epävarmoja, sillä vaikka vastustammekin ruokahävikkiä kovasti, emme todellakaan halua myöskään hankkia itsellemme turhia vatsavaivoja.
Lue myös: Kuinka kauan ruoka säilyy pakastimessa?
Kysyimmekin asiaa Kööpenhaminan yliopiston elintarviketieteen laitoksen lehtori Henrik Siegumfeldtilta.
Jos suurin huolenaihe on mahdollinen vatsan vääntely, Siegumfeldtilla on rauhoittavia uutisia.
”Pakastamisen ja sulattamisen sekä uudelleen pakastamisen ja sulattamisen suurin haitta ei liity ruoan turvallisuuteen, vaan ainoastaan ruoan laatuun”, hän sanoo.
”Vihannekset ovat yleensä paljon veltompia sulatuksen jälkeen ja lihat ja kalat kuivempia. Vaarallista se ei kuitenkaan ole.”— Kööpenhaminan yliopiston elintarviketieteen laitoksen lehtori Henrik Siegumfeldt
Tämä on toki huojentavaa. Kahdesti pakastettua ruokaa syömällä ei siis yleisesti ottaen pitäisi sairastua. Ruoka ei kuitenkaan tällöin luultavasti maistu yhtä hyvältä, tai maku voi olla miedompi, ja ruoan rakennekin on saattanut kärsiä.
Maku ja rakenne ovat tosin kehnontuneet jo ensimmäisellä pakastuskerralla, mutta kuten asiantuntijamme toteaa, prosessin toistaminen ei ainakaan paranna niitä.
Lue myös: Miten leipä pysyy tuoreena?
Terveysriskiin ei vaikutakaan itse pakastusprosessi, vaan se, miten ruokaa käsitellään ennen pakastamista ja sen jälkeen.
”On kaksi asiaa, jotka on syytä huomioida: Onko kyseessä ruoka, joka on kuumennettava ennen syömistä? Ja onko ruokaa säilytetty huoneenlämmössä?”, Siegumfeldt toteaa.
Oikea lämmitys- ja säilytyslämpötila nimittäin vaikuttaa ratkaisevasti bakteerien kasvuoloihin.
”Suurin riskitekijä elintarvikkeille on säilytys noin 15–60 asteen välisissä lämpötiloissa, sillä tämä vaihteluväli on bakteerien kasvulle riskialttein", hän selittää.
Lue myös: Tutkimus: Näin haitallista on ultraprosessoitu ruoka
”Ruoan on oltava joko kiehuvan kuumaa tai läpikypsää – tai sitten alle 10-asteista.”— Kööpenhaminan yliopiston elintarviketieteen laitoksen lehtori Henrik Siegumfeldt
Mikrobiologian näkökulmasta onkin yleensä huono ajatus sulattaa elintarvikkeita huoneenlämmössä, ja esimerkiksi päivälliseltä jääneet tähteet kannattaakin laittaa jääkaappiin heti aterian jälkeen.
”Vaarallista on se, että ruoat pysyvät pöydällä. Ruoka kannattaa siirtää jääkaappiin tai pakastamiseen heti ruokailun jälkeen", Siegumfeldt painottaa ja mainitsee nyrkkisäännön, jonka mukaan ruokalajin kiehumisesta pitäisi kulua enintään kolme tuntia siihen, että se on jäähtynyt alle 10 asteeseen.
Bakteeririskin kannalta ratkaisevaa on se, minkä tyyppisestä ruoasta on kyse ja se, pitääkö sulatettu ruoka lämmittää syötäväksi. On nimittäin aivan eri asia, on kyseessä raaka liha, pataruoan tähteet, leikkele vai pakastimesta smoothieta varten otetut kotimaiset vadelmat.
Useimmat bakteerit, kuten salmonella, kuolevat kunnolla kuumennettaessa. Esimerkiksi naudan ja broilerin liha tulee kuumentaa läpikypsäksi, jotta mahdolliset salmonellabakteerit saadaan taatusti hengiltä.
Muut bakteerityypit, kuten bacillus ja chlostridia, voivat olla vieläkin sitkeämpiä.
Bakteerit eivät sinänsä ole vaarallisia, mutta jos ruokaa ei ole säilytetty optimaalisesti, bakteerit voivat muodostaa itiöitä, jotka voivat selvitä tavallisesta kypsennyksestä. Itiöt voivat sitten kehittyä bakteereiksi ja toksiineiksi, jotka voivat sairastuttaa vakavasti.
Molempien bakteerityyppien osalta onkin ratkaisevan tärkeää, että tähteet jäähdytetään mahdollisimman nopeasti.