Ruokahävikki hukkaa turhaan luonnonvaroja ja rasittaa ilmastoa. Siksi ruokahävikki olisi saatava vähenemään reilusti. Homma hoituu ainakin kotitalouksissa yksinkertaisilla konsteilla, jotka eivät vaadi ihmeitä.
RUOKAHÄVIKKI Ruokahävikin vähentäminen auttaa niin ympäristöä kuin ilmastoakin. Myös lompakko kiittää.
Vanha sanonta "Parempi maassa kuin jumalattoman suussa" juontaa kuulemma juurensa siitä, että aikanaan ylimääräinen maito on mieluummin vaikka kaadettu maahan kuin annettu köyhille.
Hirveää haaskausta! Ruokahävikkiä vähentämällä voidaan vähentää ilmastonmuutosta pahentavia kasvihuonekaasupäästöjä ja säästää selvää rahaa.
Suomessa kotitalouksista päätyy roskiin varovaisimpienkin arvioiden mukaan ainakin 120 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Kotitaloudet ovatkin suurin ruuan haaskaaja 30 prosentin osuudella hävikistä.
Ravintolat, ruokalat ja muut ruokapalvelut sekä teollisuus ja kauppa seuraavat kukin noin 20 prosentin osuudella ja alkutuotanto noin 12 prosentilla ruokahävikistä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu yleensä suunnittelemattomuudesta, yllättävistä muutoksista arjessa ja siitä, että ruokaa ei osata eikä viitsitä valmistaa eikä tähteitä käytetä vaan ne heitetään pois. Lisäksi ruokapakkausten parasta ennen -päivämäärä sekoitetaan usein viimeiseen käyttöpäivään.
Parasta ennen -päiväys kertoo, että tuote on kunnollista vähintään siihen päivään saakka, kunhan sitä on säilytetty oikein. Tuotetta saa kuitenkin käyttää ja myydä vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin.
Viimeinen käyttöpäivä puolestaan merkitään vain helposti pilaantuviin ruokiin.
Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa myydä eikä sen käyttöä suositella, vaikka se tuoksuisi ja näyttäisi kunnolliselta, koska pilaantumista ei aina voi havaita päällepäin.
Eniten heitetään pois kasviksia, mutta suomalaisissa kotitalouksissa roskiin päätyy myös 11 miljoonaa kiloa lihaa, kalaa ja munia, mikä on suurinta tuhlausta, sillä niiden tuottamiseen kuluu erityisen paljon resursseja.
Jos käyttökelpoista ruokaa heitetään pois, ruuan tuottamiseen, pakkaamiseen, kuljettamiseen, myyntiin ja valmistamiseen on käytetty resursseja aivan turhaan.
Silloin esimerkiksi maa-alan käyttö, siemenet, taimet, kasvien ja eläinten kasvattaminen, sadonkorjuu, vesi, sähkö, polttoaineet, myynti ja markkinointi sekä ruuan valmistaminen ovat kaikki menneet aivan hukkaan.
Lihansyönnin ja ruokahävikin vähentäminen ovat keskeisimmät käytännön teot, joiden vaikutukseen ilmastonmuutoksen torjunnassa Pohjoismaissa uskotaan eniten.
ILMASTO JA RUOKA Ruokahävikki on asia, jonka uskotaan vaikuttavan ilmastonmuutoksen torjunnassa toiseksi eniten.
Lähde: Yougovin kysely
Monesti tähteet tulee laitettua jääkaappiin talteen, missä ne odottavat syöjää kuluttaen osaltaan sähköä kunnes pilaantuvat, ja lopulta ne heitetään pois.
Ruokahävikin vähentäminen on järkevää paitsi luonnon myös oman talouden kannalta.
Miksi heittää pois ruokaa, josta on maksanut ehkä kalliinkin hinnan? Eniten roskiin päätyy kasviksia, jotka hyödyttäisivät terveyttä merkittävästi enemmän syötyinä kuin jätteessä – erityisesti, jos syömällä vatsansa täyteen kasviksia välttyisi napostelemasta epäterveellisiä ja lihottavia välipaloja.
Ruokahävikkiä lisää osaltaan myös se, että ihmiset ovat epävarmoja ruuan säilyvyydestä. Ruokahävikkiä voi vähentää merkittävästi, kun ottaa haltuun muutaman säilyvyyteen liittyvän faktan.
Parasta ennen -päiväys kertoo, että ruoka säilyy hyvänä oikein säilytettynä vähintään siihen päivään saakka. Monet eri seikat vaikuttavat ruuan säilyvyyteen.
Miten ruokaa on säilytetty? Onko ruokaan koskettu likaisilla aterimilla? Onko ruokaa pidetty pitkään lämpimässä keittiön pöydällä tai työpöydällä?
Ruokahävikki vähenee, kun otat ruuan syömäkelpoisuuden arvioinnissa aistit avuksi. Haista ja maista ruokaa, jos olet epävarma.
Harvoin tarvittavia elintarvikkeita tulee usein ostettua lisää, kun ei muista, että niitä on jo kotona.
Kaupassa tulee helposti myös haksahdettua tarjouksessa olevaan isoon verkkopussiin tai rasiaan hedelmiä, joista osa ehtii pilaantua ennen kuin niitä kukaan syö – tai osa on homeisia jo valmiiksi.
ONKO RUOKAHÄVIKKISI SUURI, KOSKA OSTAT USEIN KERRALLA LIIKAA? Suomessa noin 30 % ruokahävikistä tapahtuu kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on noin 20 %, ravitsemuspalveluiden 20 %, kaupan 18 % ja tuottajien 12 %
Lähde: Luonnonvarakeskus Luke
Suunnittele useamman päivän syömiset etukäteen.
Varmista, keitä on syömässä milloinkin, kuka tarvitsee eväitä tai välipaloja, miten voit hyödyntää mahdollisesti jäävät ruuat ja lisukkeet tai voitko kokata useammalle päivälle kerralla.
RUOKAHÄVIKKI KURIIN SUUNNITTELULLA Tee ostoslista, niin et tule ostaneeksi tarpeetonta.
Moni meistä on varmasti joutunut ostamaan kokonaisen vihdan verran sitruunamelissaa, kun olisi tarvinnut vain kolme lehteä jälkiruuan koristeluun.
Useinkaan ei ole välttämätöntä käyttää juuri jotakin tiettyä ainesta, vaan melkein kaikelle löytyy korvaava vaihtoehto, josta ei jää suurinta osaa kaappiin pilaantumaan poisheittämistä odotellessaan.
VÄHENNÄ RUOKAHÄVIKKIÄ Korvaa reseptiin tarvittava harvinainen ainesosa useammin tarvittavalla, niin harvinaisuudet eivät jää kaappiin pilaantumaan.
Jos käytät elintarvikkeen samana päivänä, kannattaa ostaa alennettuja tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy.
Jos ostat etukäteen, varmista päiväysmerkinnästä, että tuote säilyy tarpeeseen asti. Jos ostat koko viikoksi, varsinkin hedelmien ja vihannesten kunnossa kannattaa olla tarkkana, jos haluaa syödä ne parhaimmillaan.
Ellet ole varma, että hankinnalle on käyttöä, ei kannata ostaa isoja määriä ainakaan pilaantuvia elintarvikkeita. Säkki hillosokeria vie vain tilaa, mutta mitä tekee kassillisella vähän ylikypsiä nektariineja?
PIDÄ JÄÄKAAPPI JÄRJESTYKSESSÄ niin myös tähteet tulee hyödynnettyä.
Perusta heti syötävien hylly: Pane avoimet pakkaukset, tähteeksi jääneet ruuat sekä leikkeleet ja muut nopeimmin pilaantuvat tuotteet jääkaappiin etummaisiksi, jotta ne tulee käytettyä ajallaan. Jos jääkaappitilaa suinkin riittää, varaa pian syötäville oma hylly tai vakiopaikka silmän korkeudelta, jotta ne huomaa helposti, kun etsii kaapista syötävää.
Säilytä oikein: Ruoka säilyy parhaiten, kun sitä säilyttää oikein. Jääkaapissa kasviksille paras paikka on vihanneslokerossa jääkaapin alimmalla hyllyllä. Uusissa jääkaapeissa vihanneslaatikossa on myös kosteudensäätö sen mukaan, paljonko kasviksia laatikossa on. Hyvän vihanneslaatikon aaltomainen pohja edistää ilman kiertoa ja varmistaa, etteivät kasvikset makaa pohjassa ja kastu.
Riisiä tulee keitettyä liikaa ja leipää tulee ostettua aina uusi, vaikka vanhaakin olisi vielä kaapissa. Hedelmiä ja vihanneksia kannetaan kotiin siinä toivossa, että ne tulisi syötyä.
Suuri osa kodin ruokahävikistä olisi vältettävissä suunnitelmallisuudella ja käyttämällä kaikki ostettu.
Kotitalouksissa ruokaa heitetään pois eniten siksi, että elintarvikkeita varataan liikaa ja ruokaa tehdään liian paljon, jolloin sitä jää yli ja se ehtii pilaantua.
VÄLTÄ RUOKAHÄVIKKIÄ – KOKKAA RUOKAA VAIN TARPEELLINEN MÄÄRÄ Lähde: Motiva Oy
Leikkaa muovipullot poikki ja käytä nuolijaa ja litistä metalliputkilot aivan litteiksi, niin saat viimeisetkin pisarat ulos. Hyödynnä ketsupin tai tomaattipyreen loput vesitilkan avulla ruokaan sen sijaan, että ne päätyisivät hävikkitilastoja koristamaan. Lasitölkki on usein paras pakkaus.
Kun peset kasvikset kunnolla, niitä ei yleensä tarvitse kuoria.
Leikkaa huonot kohdat pois, mutta vähän nuutuneetkin kasvikset ja hedelmät käyvät mainiosti vielä keittoihin, kastikkeisiin ja soseisiin, joissa ulkonäöllä ei ole väliä.
Useimpien kasvisten kannat ja naatit ovat käypää ruokaa nekin. Porkkanan, retiisin, punajuuren ja nauriin naatit ovat kaikki syömäkelpoisia ryöpättyinä esimerkiksi pestoissa, ja kaikkien kaalien kannat voi hyödyntää monella tavalla:
Näin lasket, paljonko ruokaa tarvitaan henkeä kohti pääaterialla (vähempi riittää, jos tarjolla on alku- ja/tai jälkiruokaa):
Moni meistä on hyvä tähteeksi jääneen ruuan hyödyntämisessä, mutta paljon on myös niitä, jotka kaapivat tähteeksi jääneen ruuan suoraan biojätteeseen.
Yritä muuttaa omaa ajatteluasi niin, että jääkaappiin jäänyt lohi ja perunamuusi eivät ole jätettä vaan jonkin uuden aterian alku.
Voit myös päättää, että yhtenä päivänä viikossa syödään vain tähteitä. Kun tähteille on omistettu oma päivänsä, niiden kertyminen ei harmita. Alla on esimerkkejä hyvistä keinoista hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat.
Jätteisiin päätyvät usein juuri vähäiset määrät, kuten tähteeksi jäänyt pieni pala broileria, puolikas tomaatti, desi pastaa tai vähän riisiä.
Pastan tai riisin voi lisätä keittoon tai salaattiin ja lihat, kalat ja kasvikset maistuvat vaikka leivän päällä.
Kun panet tähteet läpinäkyvässä rasiassa jääkaappiin hyllyn etureunalle, ne tekevät kyllä pian kauppansa.
HYÖDYNNÄ TÄHTEET, NIIN RUOKAHÄVIKKI VÄHENEE Säilytä tähteitä läpinäkyvissä rasioissa, niin muistat, mitä jääkaapista löytyy.