Ruokahävikki
Ruokahävikki

Ruokahävikin vähentäminen auttaa niin ympäristöä kuin ilmastoakin. Myös lompakko kiittää. 

© Istock

Ruokahävikki kiireesti kuriin

Ruokahävikki hukkaa turhaan luonnonvaroja ja rasittaa ilmastoa. Siksi ruokahävikki olisi saatava vähenemään reilusti. Homma hoituu ainakin kotitalouksissa yksinkertaisilla konsteilla, jotka eivät vaadi ihmeitä.

tiistai 21. huhtikuuta 2020 teksti I. Brøndum

Vanha sanonta "Parempi maassa kuin jumalattoman suussa" juontaa kuulemma juurensa siitä, että aikanaan ylimääräinen maito on mieluummin vaikka kaadettu maahan kuin annettu köyhille. 

Hirveää haaskausta! Ruokahävikkiä vähentämällä voidaan vähentää ilmastonmuutosta pahentavia kasvihuonekaasupäästöjä ja säästää selvää rahaa. 

Ruokahävikki – kysymyksiä ja vastauksia

 

Millä tasolla ruokahävikki on Suomessa?

Suomessa kotitalouksista päätyy roskiin varovaisimpienkin arvioiden mukaan ainakin 120 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Kotitaloudet ovatkin suurin ruuan haaskaaja 30 prosentin osuudella hävikistä. 

Ravintolat, ruokalat ja muut ruokapalvelut sekä teollisuus ja kauppa seuraavat kukin noin 20 prosentin osuudella ja alkutuotanto noin 12 prosentilla ruokahävikistä. 


1/3 kaikesta tuotetusta ruuasta menee hukkaan.


Lähde: Waste & Resources Action Programme, 2015


Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu yleensä suunnittelemattomuudesta, yllättävistä muutoksista arjessa ja siitä, että ruokaa ei osata eikä viitsitä valmistaa eikä tähteitä käytetä vaan ne heitetään pois. Lisäksi ruokapakkausten parasta ennen -päivämäärä sekoitetaan usein viimeiseen käyttöpäivään. 

Parasta ennen -päiväys kertoo, että tuote on kunnollista vähintään siihen päivään saakka, kunhan sitä on säilytetty oikein. Tuotetta saa kuitenkin käyttää ja myydä vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin.

Viimeinen käyttöpäivä puolestaan merkitään vain helposti pilaantuviin ruokiin. 

Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei saa myydä eikä sen käyttöä suositella, vaikka se tuoksuisi ja näyttäisi kunnolliselta, koska pilaantumista ei aina voi havaita päällepäin. 

 

Paljonko ruokahävikkiä tulee ihmistä kohti vuodessa Suomessa?


Jokaisen suomalaisen kodissaan vuodessa pois heittämä ruokamäärä on keskimäärin 23 kg.


Eniten heitetään pois kasviksia, mutta suomalaisissa kotitalouksissa roskiin päätyy myös 11 miljoonaa kiloa lihaa, kalaa ja munia, mikä on suurinta tuhlausta, sillä niiden tuottamiseen kuluu erityisen paljon resursseja.

 

Miksi ruokahävikki on ongelma ilmaston kannalta?

Jos käyttökelpoista ruokaa heitetään pois, ruuan tuottamiseen, pakkaamiseen, kuljettamiseen, myyntiin ja valmistamiseen on käytetty resursseja aivan turhaan. 

Silloin esimerkiksi maa-alan käyttö, siemenet, taimet, kasvien ja eläinten kasvattaminen, sadonkorjuu, vesi, sähkö, polttoaineet, myynti ja markkinointi sekä ruuan valmistaminen ovat kaikki menneet aivan hukkaan. 

 

Miten uskomme ruokahävikin vaikuttavan ilmastoon?

Lihansyönnin ja ruokahävikin vähentäminen ovat keskeisimmät käytännön teot, joiden vaikutukseen ilmastonmuutoksen torjunnassa Pohjoismaissa uskotaan eniten. 

Taulukko ilmastoon vaikuttavista asioista
Ilmasto ja ruoka

Ruokahävikki on asia, jonka uskotaan vaikuttavan ilmastonmuutoksen torjunnassa toiseksi eniten.

Lähde: Yougovin kysely

 

Miksi ruokahävikkiä kannattaa pyrkiä välttämään?

Monesti tähteet tulee laitettua jääkaappiin talteen, missä ne odottavat syöjää kuluttaen osaltaan sähköä kunnes pilaantuvat, ja lopulta ne heitetään pois. 

Ruokahävikin vähentäminen on järkevää paitsi luonnon myös oman talouden kannalta. 

Miksi heittää pois ruokaa, josta on maksanut ehkä kalliinkin hinnan? Eniten roskiin päätyy kasviksia, jotka hyödyttäisivät terveyttä merkittävästi enemmän syötyinä kuin jätteessä – erityisesti, jos syömällä vatsansa täyteen kasviksia välttyisi napostelemasta epäterveellisiä ja lihottavia välipaloja. 

 

Miten pitkään eri ruoka-aineet säilyvät jääkaapissa?

Ruokahävikkiä lisää osaltaan myös se, että ihmiset ovat epävarmoja ruuan säilyvyydestä. Ruokahävikkiä voi vähentää merkittävästi, kun ottaa haltuun muutaman säilyvyyteen liittyvän faktan.

Parasta ennen -päiväys kertoo, että ruoka säilyy hyvänä oikein säilytettynä vähintään siihen päivään saakka. Monet eri seikat vaikuttavat ruuan säilyvyyteen. 

Miten ruokaa on säilytetty? Onko ruokaan koskettu likaisilla aterimilla? Onko ruokaa pidetty pitkään lämpimässä keittiön pöydällä tai työpöydällä?

Ruokahävikki vähenee, kun otat ruuan syömäkelpoisuuden arvioinnissa aistit avuksi. Haista ja maista ruokaa, jos olet epävarma. 

Lue täältä lisää hävikistä ja ruuan päiväyksistä

 

Miten pitkään seuraavat ruoka-aineet säilyvät jääkaapissa?

Liha:

  • Raaka liha, kokonaiset kappaleet, esim. naudanliha: 4–5 päivää
  • Muu kuin naudanliha, esim. sianliha: 2–3 päivää
  • Raaka liha, leikattu: 1–2 päivää
  • Raaka jauheliha (myymälässä jauhettu): 1 päivä
  • Lihateollisuudessa pakattu jauheliha: Katso viimeinen käyttöpäivä pakkauksesta
  • Raaka siipikarjanliha: 1–2 päivää
  • Leikkeleet: 3–5 päivää pakkauksen avaamisen jälkeen tuotteesta riippuen. Meetvursti ja salami ja muut samantyyppiset säilyvät pidempään.
  • Kypsennetty liha ja liharuuat: 2–3 päivää

Kala

  • Raaka kala ja mäti: 1 päivä
  • Kypsennetty kala: 1–2 päivää
  • Savustettu kala: 1–2 päivää
  • Hiillostettu kala: 1–2 päivää
  • Graavilohi: 1–2 päivää

Maitotuotteet

  • Maito ja kerma, avattu pakkaus: 2–3 päivää
  • Hapanmaitotuotteet, avattu pakkaus: 4–5 päivää
  • Voi, margariini: Katso viimeinen käyttöpäivä pakkauksesta
  • Juusto: 3–4 viikkoa

Kananmuna

  • Kokonaiset raa'at munat: 3–4 viikkoa. Katso pakkauksesta
  • Kypsennetyt munaruuat: 1–2 päivää
  • Pastöroitu kananmunamassa: noin 4 päivää
  • Majoneesi ja majoneesipohjaiset salaatit: 2–3 päivää

Muut

  • Tuorepuristettu mehu: 4–5 päivää
  • Tuoremehu tölkissä: 8–10 päivää
  • Etikkaan säilötyt tuotteet, kuten kurkut ja punajuudet: ½–1 vuotta

Lähde: Ruokatieto.fi sekä yritysten omat kotisivut

 

VÄLTÄ RUOKAHÄVIKKIÄ TEE TÄMÄ ENNEN KAUPPAAN LÄHTÖÄ 

Suunnittele ostoksesi

Harvoin tarvittavia elintarvikkeita tulee usein ostettua lisää, kun ei muista, että niitä on jo kotona. 

Kaupassa tulee helposti myös haksahdettua tarjouksessa olevaan isoon verkkopussiin tai rasiaan hedelmiä, joista osa ehtii pilaantua ennen kuin niitä kukaan syö – tai osa on homeisia jo valmiiksi.

Kuka haaskaa? 

Yhteenveto ruokahävikin lähteistä
Onko ruokahävikkisi suuri, koska ostat usein kerralla liikaa?

Suomessa noin 30 % ruokahävikistä tapahtuu kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on noin 20 %, ravitsemuspalveluiden 20 %, kaupan 18 % ja tuottajien 12 %

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke 

 

4 asiaa, jotka voit tehdä ennen ostoksille lähtöä ruokahävikin vähentämiseksi

Vältä ruokahävikki 1: TARKASTA, MITÄ KAAPEISSA ON 

  • Ennen kuin lähdet kauppaan, katso kaappeihin ja pakastimeen, ettet varoiksi osta sitä kolmatta porkkanapussia tai jäätelöpakettia, kun et muista, onko niitä jo kotona. 

Vältä ruokahävikki 2: SUUNNITTELE SYÖTÄVÄT 

  • Suunnittele useamman päivän syömiset etukäteen. 
  • Varmista, keitä on syömässä milloinkin, kuka tarvitsee eväitä tai välipaloja, miten voit hyödyntää mahdollisesti jäävät ruuat ja lisukkeet tai voitko kokata useammalle päivälle kerralla. 

Vältä ruokahävikki 3:TEE OSTOSLISTA

  • Ilman kauppalistaa tulee tehtyä heräteostoksia ja ostettua muuta kuin mitä piti. Tee ostoslista ja noudata sitä. Se vähentää sekä ruokahävikkiä että rahantuhlausta.

Ostoslista
Ruokahävikki kuriin suunnittelulla

Tee ostoslista, niin et tule ostaneeksi tarpeetonta.

Vältä ruokahävikki 4: SITÄ SAA, MITÄ TILAA 

  • Jos olet taipuvainen liioittelemaan ostoksissa, ruokakassi­ ja kotiinkuljetuspalvelut ovat hyvä vaihtoehto. Tilatessa järki pysyy paremmin päässä, eikä tule ostettua enempää kuin on suunnitellut.

 

VINKKEJÄ RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMISEEN

 

Osta mieluummin usein tarvittavia ainesosia 

Moni meistä on varmasti joutunut ostamaan kokonaisen vihdan verran sitruunamelissaa, kun olisi tarvinnut vain kolme lehteä jälkiruuan koristeluun. 

Useinkaan ei ole välttämätöntä käyttää juuri jotakin tiettyä ainesta, vaan melkein kaikelle löytyy korvaava vaihtoehto, josta ei jää suurinta osaa kaappiin pilaantumaan poisheittämistä odotellessaan.

Vähennä ruokahävikkiä
Vähennä ruokahävikkiä

Korvaa reseptiin tarvittava harvinainen ainesosa useammin tarvittavalla, niin harvinaisuudet eivät jää kaappiin pilaantumaan.

 

Tarkista päiväykset

Jos käytät elintarvikkeen samana päivänä, kannattaa ostaa alennettuja tuotteita, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. 

Jos ostat etukäteen, varmista päiväysmerkinnästä, että tuote säilyy tarpeeseen asti. Jos ostat koko viikoksi, varsinkin hedelmien ja vihannesten kunnossa kannattaa olla tarkkana, jos haluaa syödä ne parhaimmillaan.

 

Älä hamstraa jättipakkauksia

Ellet ole varma, että hankinnalle on käyttöä, ei kannata ostaa isoja määriä ainakaan pilaantuvia elintarvikkeita. Säkki hillosokeria vie vain tilaa, mutta mitä tekee kassillisella vähän ylikypsiä nektariineja?

 

NÄIN VÄHENNÄT RUOKAHÄVIKKIÄ, KUN RUOKA ON JO KOTONA KAAPISSA

Säilytä ruoka jääkaapissa oikein

Jääkaappi
Pidä jääkaappi järjestyksessä

niin myös tähteet tulee hyödynnettyä.


  • Perusta heti syötävien hylly: Pane avoimet pakkaukset, tähteeksi jääneet ruuat sekä leikkeleet ja muut nopeimmin pilaantuvat tuotteet jääkaappiin etummaisiksi, jotta ne tulee käytettyä ajallaan. Jos jääkaappitilaa suinkin riittää, varaa pian syötäville oma hylly tai vakiopaikka silmän korkeudelta, jotta ne huomaa helposti, kun etsii kaapista syötävää. 
  • Säilytä oikein: Ruoka säilyy parhaiten, kun sitä säilyttää oikein. Jääkaapissa kasviksille paras paikka on vihanneslokerossa jääkaapin alimmalla hyllyllä. Uusissa jääkaapeissa vihanneslaatikossa on myös kosteudensäätö sen mukaan, paljonko kasviksia laatikossa on. Hyvän vihanneslaatikon aaltomainen pohja edistää ilman kiertoa ja varmistaa, etteivät kasvikset makaa pohjassa ja kastu. 

 

NÄIN VÄLTÄT RUOKAHÄVIKKIÄ ITSE KOKATESSA

Riisiä tulee keitettyä liikaa ja leipää tulee ostettua aina uusi, vaikka vanhaakin olisi vielä kaapissa. Hedelmiä ja vihanneksia kannetaan kotiin siinä toivossa, että ne tulisi syötyä. 

Suuri osa kodin ruokahävikistä olisi vältettävissä suunnitelmallisuudella ja käyttämällä kaikki ostettu. 

Kotitalouksissa ruokaa heitetään pois eniten siksi, että elintarvikkeita varataan liikaa ja ruokaa tehdään liian paljon, jolloin sitä jää yli ja se ehtii pilaantua. 

Miksi ruokaa menee hävikkiin kotona kokatessa
Vältä ruokahävikkiä – kokkaa ruokaa vain tarpeellinen määrä

Lähde: Motiva Oy

 

Vältä ruokahävikkiä tyhjentämällä pakkaukset kokonaan

Leikkaa muovipullot poikki ja käytä nuolijaa ja litistä metalliputkilot aivan litteiksi, niin saat viimeisetkin pisarat ulos. Hyödynnä ketsupin tai tomaattipyreen loput vesitilkan avulla ruokaan sen sijaan, että ne päätyisivät hävikkitilastoja koristamaan. Lasitölkki on usein paras pakkaus.

 

Pese kasvikset kunnolla

Kun peset kasvikset kunnolla, niitä ei yleensä tarvitse kuoria. 

Leikkaa huonot kohdat pois, mutta vähän nuutuneetkin kasvikset ja hedelmät käyvät mainiosti vielä keittoihin, kastikkeisiin ja soseisiin, joissa ulkonäöllä ei ole väliä.

 

Käytä kasvikset kokonaan

Useimpien kasvisten kannat ja naatit ovat käypää ruokaa nekin. Porkkanan, retiisin, punajuuren ja nauriin naatit ovat kaikki syömäkelpoisia ryöpättyinä esimerkiksi pestoissa, ja kaikkien kaalien kannat voi hyödyntää monella tavalla: 

  • keitoissa ja liemissä 

  • suikaleina wokeissa 

  • raasteena taikinoissa

 

Valmista ruokaa sopiva määrä

Näin lasket, paljonko ruokaa tarvitaan henkeä kohti pääaterialla (vähempi riittää, jos tarjolla on alku- ja/tai jälkiruokaa): 

  •  75–100 g kypsää riisiä tai pastaa tai 2–3 keskikokoista perunaa 
  • 100 g pääraaka-­ainetta 
  • 200–300 g kasviksia

 

Vältä ruokahävikkiä – hyödynnä tähteet

Moni meistä on hyvä tähteeksi jääneen ruuan hyödyntämisessä, mutta paljon on myös niitä, jotka kaapivat tähteeksi jääneen ruuan suoraan biojätteeseen.

Yritä muuttaa omaa ajatteluasi niin, että jääkaappiin jäänyt lohi ja perunamuusi eivät ole jätettä vaan jonkin uuden aterian alku.

Voit myös päättää, että yhtenä päivänä viikossa syödään vain tähteitä. Kun tähteille on omistettu oma päivänsä, niiden kertyminen ei harmita. Alla on esimerkkejä hyvistä keinoista hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat. 

 

Säilytä tähteet jääkaapin etuosassa silmän korkeudella

Jätteisiin päätyvät usein juuri vähäiset määrät, kuten tähteeksi jäänyt pieni pala broileria, puolikas tomaatti, desi pastaa tai vähän riisiä. 

Pastan tai riisin voi lisätä keittoon tai salaattiin ja lihat, kalat ja kasvikset maistuvat vaikka leivän päällä. 

Kun panet tähteet läpinäkyvässä rasiassa jääkaappiin hyllyn etureunalle, ne tekevät kyllä pian kauppansa.

Tähteitä läpinäkyvissä rasioissa
Hyödynnä tähteet, niin ruokahävikki vähenee

Säilytä tähteitä läpinäkyvissä rasioissa, niin muistat, mitä jääkaapista löytyy. 

© iStock
 

4 keinoa tähteiden hyödyntämiseen

Kätke keittoon
Kaikenlaiset aterialta yli jääneet tai yksin kaappiin jääneet kasvikset voi soseuttaa tai pilkkoa pastanjämien kanssa minestrone-­ tai sosekeitoksi.
Muista munakas
Munakkaaseen käyvät käytännössä kaikki tähteet: lihat, kalat, perunat, porkkanat, vihannekset, juustot – ja jälkiruokamunakkaaseen menevät jopa hedelmät.
Päällystä pizza
Leikkeleiden ja kasvislisukkeiden loput ovat herkullisia pizzan tai tortillan täytteitä. Perinneruokien jämistä taas saa keitettyjen perunoiden kanssa oivaa pyttipannua.
Tukevoita taikina
Puuron tai jogurtin loppu, ylikypsä banaani tai orvoksi jäänyt, parhaat päivänsä nähnyt porkkana tai kesäkurpitsa mehevöittää sämpylä-­ tai leipätaikinaa mukavasti.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mitä terveysneuvoa sinun on vaikeinta noudattaa?


KUNTO PLUS suosittelee