Näin elimistö reagoi koronavirukseen
Mitä elimistössä tapahtuu, kun koronavirus iskee? Kysyimme asiaa tartuntatautien dosentilta.
COVID-19 – aiheuttaa usein kuumetta, päänsärkyä, yskää ja nuhaa.
© iStock
Koronan leviämistä yritetään ensisijaisesti torjua, mutta torjuntatoimet eivät voi täysin estää leviämistä. Jos koronaviruksia tunkeutuu välttämistoimista huolimatta silmien, nenän tai suun kautta elimistöön, ne kulkeutuvat hengitysteihin ja yrittävät siellä välittömästi tartuttaa mahdollisimman paljon soluja, ennen kuin immuunipuolustus ehtii hätiin.
Kun immuunipuolustus siirtyy hälytystilaan, se aktivoi valkoiset verisolut. Osa niistä alkaa tuottaa vasta-aineita eli proteiineja, jotka tunnistavat virukset ja tarttuvat niiden pintaan. Sen jälkeen ne ilmoittavat niin kutsutuille tappajasoluille, että ne ovat löytäneet tartunnan saaneita soluja, jotka pitäisi tulla tuhoamaan.
Se, kuinka nopeasti prosessi sitten etenee eli kuinka nopeasti elimistö parantuu, riippuu osin siitä, onko ihminen saanut koronarokotuksen tai sairastanut taudin aiemmin, mutta siihen vaikuttavat myös ikä ja perimä.
Mitä koronavirus aiheuttaa elimistössä?
Jos immuunipuolustus onnistuu voittamaan virukset ennen kuin ne ovat levinneet ylähengitysteitä laajemmalle, oireet jäävät lieviksi ja taudista paranee 3–7 päivässä.
Kuume ja päänsärky
Kun immuunipuolustus aktivoituu, ihmiselle nousee usein kuume. Ilmeisesti immuunipuolustus toimii tehokkaammin hieman korkeammassa lämpötilassa. Lisäksi tulee usein päänsärkyä.
Yskä
Virus ärsyttää hengitysteitä ja lisää limaneritystä, jolloin alkaa yskittää.
Ärtyneet limakalvot
Kun virus tunkeutuu limakalvon soluihin, ne ärtyvät ja tuottavat enemmän limaa. Jos virukset ovat tunkeutuneet nenään, olosta tulee nuhainen.
Keuhkotulehdus
Jos virus pääsee keuhkoihin, seurauksena on keuhkotulehdus, joka aiheuttaa muun muassa hengenahdistusta ja kipua syvään hengitettäessä. Vakavissa tapauksissa potilas voi tarvita lisähappea tai hengityskonetta, sillä jos keuhkoissa on liikaa limaa, niiden on vaikea huolehtia hapen ja hiilidioksidin vaihdosta, mikä voi johtaa veren happipitoisuuden laskuun.
Lähde: E. Petersen, Aarhusin yliopiston tartuntatautien dosentti
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUSsan numerossa 5/2022.