Kun posket, ja nenä punoittavat, eikä ole saanut liikaa aurinkoa, ole allerginen tai atooppinen, kyse voi olla ruusufinnistä eli rosaceasta, jonka sanotaan olevan parantumaton. Oireet kuitenkin häviävät parissa vuodessa. Näin autat itseäsi.
RUUSUFINNI – Ruusufinnin syy on tuntematon, mutta se tiedetään, että oireita voi lievittää välttämällä kovaa kylmyyttä ja suojaamalla ihon pahimmalta paahteelta ja kovakouraiselta hoidolta.
Kasvot ovat käytännössä aina esillä. Siksi onkin erityisen kiusallista, kun nenä, leuka ja posket punoittavat ja iholla on
rakkuloita.
Ruusufinni on useimmiten 30–40-vuotiaana alkava ihosairaus, joka on tyypillinen erityisesti naisilla. Jos kuulut kohderyhmään, lue, mitä ihotautilääkäri neuvoo.
Ruusufinni on kasvojen yleinen ihottuma, jonka oireita ovat äkillinen punoitus, punakkuus, finnin kaltaiset näppylät, märkärakkulat ja näkyvät hiusverisuonet. Sairaus on etenevä ja oireet vaihtelevat vaiheen mukaan.
Vaikka ruusufinni on krooninen tila, sen oireet kuitenkin häviävät muutaman vuoden kuluessa.
Lievä ruusufinni aiheuttaa punoitusta, verisuonten laajenemista ja ihon pistelyä. Suun ympärysihottuma (perioraalidermatiitti) saattaa olla ruusufinnin lievä muoto.
Vaikea ruusufinni muistuttaa aknea. Vaikeassa ruusufinnissä ihoon tulee finniä muistuttavia rakkuloita, joita ei kuitenkaan auta puhkaista saati puristaa. Poskipäiden, otsan ja nenän iho saattaa paksuuntua ja joissakin tapauksissa ruusufinni voi tulehduttaa silmät tai silmäluomet, ja luomiin voi tulla rakkuloita.
Mistä tietää, että kasvoissa on juuri ruusufinni? Ensimmäinen merkki on punoitus, joka ei häviä. Ruusufinni-ihottuman tulehdus saa verisuonet laajenemaan niin, että ne näkyvät iholla punoituksena.
Useim miten syntyy myös finnin tapaisia näppyjä ja rakkuloita. Joillakin tulehduvat silmäluomet ja miehillä nenän talirauhaset voivat laajeta muhkuranenäksi.
Ajan mittaan ruusufinni kehittyy useimmiten entistä näkyvämmäksi, kunnes se laantuu muutaman vuoden kuluessa. Valitettavasti ruusufinni jättää usein jälkeensä myös pysyvästi laajenneita verisuonia, joista ei pääse eroon kuin peittämällä tai hoidoilla. Ruusufinnin erottaa aknesta se, että ruusufinni ei aiheuta mustapäitä tai valkopäitä.
HUOM! Kaikille ei tule kaikkia oireita
Alkuvuosina ruusufinnin eli rosacean oireiden voimakkuus vaihtelee. Ensimmäinen oire on kasvojen ihon jatkuva punoitus yleensä poskipäissä, otsalla ja nenässä. Ruusufinniä kannattaa alkaa hoitaa jo alkuvaiheessa oireiden kurissa pitämiseksi.
Nenän, otsan ja poskipäiden verisuonet laajenevat ja ihoa saattaa kirvellä ja tuntua pistelyä. Punoituksen lisäksi tulee pieniä ihorakkuloita, jotka eivät kuitenkaan ole finnejä tai ihomatoja. Ruusufinni vain pahenee, jos sitä yrittää hoitaa kortisonivoiteilla.
Punoitusta ja näppylöitä tulee yhä laajemmalle alueelle ja iho paksunee. Tulehdus voi levitä silmiin ja myös silmäluomiin voi tulla rakkuloita. Miehille voi tulla muhkuranenä – naisille vain äärimmäisen harvoin – jota voi hoitaa isotretinoiinilääkityksellä.
Ruusufinnin syytä ei tunneta. Sen oletetaan johtuvan yhdistelmästä perintötekijöitä ja ihoa herkistäviä ympäristöseikkoja. Seuraavat tekijät voivat saada ruusufinnin innostumaan kukkimaan:
Runsas auringossa oleskelu voi saada ruusufinnin puhkeamaan tai pahenemaan.
Alkoholi voi myötävaikuttaa ruusufinnin puhkeamiseen.
Kortisonivoiteiden käyttö voi pahentaa ruusufinniä.
Äärilämpötilat – varsinkin kova kylmyys – voi saada ruusufinnin kukkimaan.
Verisuonia laajentavat lääkkeet, esim. kohonneeseen verenpaineeseen voivat lisätä ruusufinnin todennäköisyyttä.
Noin joka 20. saa ruusufinnin. Ongelma on yleisempi naisilla kuin miehillä ja vaivaa erityisesti henkilöitä, joilla on vaalea ja ohut iho. Myös pitkäaikainen kortisonivoiteen käyttö kasvojen iholla altistaa ruusufinnille. Myös migreeniä sairastavilla on muita useammin ruusufinniä. Tämän yhteyden syytä ei tiedetä.
Ruusufinni ilmaantuu tyypillisesti 30–40-vuotiaana ja on pahimmillaan puolivälissä viittäkymmentä, sen jälkeen se yleensä laantuu hiljalleen.
Koska moni saa ruusufinnin perintönä edeltäviltä sukupolvilta, sitä ei aina voi täysin estää. Oireita voi kuitenkin lievittää omilla toimillaan.
Tasainen lämpötila: Ruusufinniin taipuvainen iho suivaantuu suurista lämpötilavaihteluista. Jätä väliin retket löylystä avantoon ja kova löylyttely ylipäätään. Suojaa kasvot ja varsinkin nenä mahdollisimman hyvin tuulella ja pakkasella. Kiedo kaulaliina korkealle ja vedä pipo ja huppu suojaamaan kasvoja. Voitele kasvojen iho pakkasvoiteella hyvissä ajoin ennen ulosmenoa.
Aurinkosuojaa: Ruusufinnistä kärsivä iho on syytä suojata korkealla aurinkosuojakertoimella kesällä ja keväällä. Aurinko saa ruusufinnisen ihon punoittamaan entistä pahemmin. Käytä mielellään myös hoitotuotteita, joissa on mahdollisimman korkea aurinkosuojakerroin.
Jätä kuorinnat ja hankaaminen: Hoida ihoasi hellävaraisilla tuotteilla, ja rajaa kosmetiikkatuotevalikoima minimiin. Mitä useampia eri aineita levität ihollesi, sitä suurempi on riski siitä, että iho ärtyy. Kuorinnat, hieronnat ja hankaavat tuotteet kannattaa jättää edes kokeilematta, koska ne vain ärsyttävät ruusufinnitulehdusta.
Hellää hoitoa: Hellävaraisinkaan päivittäinen ihonhoitorutiini ei valitettavasti voi poistaa ruusufinniä, mutta se voi lievittää oireita. Vähennä ihon kuormitusta käyttämällä hajusteettomia ja mielellään varta vasten rosacea-iholle kehitettyjä ihonhoitotuotteita.
Ruusufinnin hoidossa ei kannata aikailla, koska se pahenee ellei aloita taudin etenemistä hidastavaa hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos käsikauppavalmisteet eivät lievitä oireita, käy yleislääkärillä tai vaikeammissa tapauksissa mieluiten ihotautilääkärillä, niin saat reseptilääkkeet ongelmaan.
Ruusufinniä voidaan hoitaa monilla eri tavoilla, mutta hoidoilla pystytään vain lievittämään oireita. Yksikään käsittelyistä ei poista ihon taipumusta reagoida punoituksella ja rakkuloilla. Ainoastaan ajan myötä vaiva yleensä hiipuu.
Sitä odotellessa on syytä suojata ihonsa erityisen hyvin auringolta. Monet hoidoista tekevät ihon erityisen herkäksi auringolle, ja ruusufinni oireileekin usein nimenomaan kevättalvella.
Ohessa esitellään muutamia yleisimpiä hoitokeinoja ruusufinniin – useimpia reseptivalmisteista eivät saa käyttää raskaana olevat tai imettävät.
Lievään ruusufinniin
1 % metronidatsoli-antibioottia sisältävää voidetta saa ilman reseptiä. Reseptilääkevoiteissa on vaikuttavana aineena ivermektiinia, jota käytetään myös syyhyn hoitoon sekä loislääkkeenä, tai pimekrolimuusia, jolla hoidetaan atopiaa.
Ivermektiinivoidetta määrätään vain yli 18-vuotiaille, eivätkä sitä saa käyttää raskaana olevat tai imettävät. Oireet saattavat ensin pahentua, ja tuloksia alkaa näkyä noin kuukauden kuluttua.
Lääkäri voi määrätä myös aknen hoidossa käytettävää tulehdusta hillitsevää ja mikrobien kasvua ehkäisevää atselaiinihappoa.
Kenelle: Keskivaikeaan ja vaikeaan ruusufinniin
Jos voiteet eivät pidä ruusufinniä aisoissa, voit saada 1–3 kuukauden mittaisen antibioottikuurin ihon rauhoittamiseksi. Riskinä on, että oireet uusivat, kun kuuri päättyy.
Yleisimmin lääkäri määrää tetrasykliinia, jolla hoidetaan erilaisia ihosairauksia.
Kenelle: Vaikeisiin tapauksiin
A-vitamiinijohdannaista isotretinoiinia, jota käytetään myös aknen hoidossa, voidaan määrätä kuurina vähentämään talineritystä ja ehkäisemään ihorakkuloiden syntymistä. Ruusufinniin määrätään yleensä pienempää annosta kuin akneen.
Isotretinoiini aiheuttaa sikiövaurioita, joten sitä käyttävä ei saa olla raskaana eikä tulla raskaaksi kuurin aikana. Myös muhkuranenää hoidetaan isotretinoiinilla.
Kenelle: Laajentuneiden verisuonten poistoon
Valoimpulssipulssilaserilla voidaan poistaa ruusufinnin aiheuttamia laajenneita hiusverisuonia. Laser kohdistetaan verisuoniin, joissa veri höyrystyy ja verisuoni sulkeutuu 1–3 käsittelyllä. Hoidon tulokset tulevat näkyviin viikossa.
Auringonotto, saunominen ja uiminen on kielletty kaksi viikkoa ennen IPL-hoitoa ja sen jälkeen. Käsittely on toistettava noin joka toinen vuosi niin
kauan kuin ruusufinni oireilee.
IPL-käsittelyjä tehdään lääkäriasemilla ja kauneusklinikoilla, ja mitä todennäköisimmin sen saa maksaa omasta lompakostaan.
Ruusufinniä sairastavan kannattaa pyrkiä välttämään seuraavia asioita, jos haluaa oireiden pysyvän poissa tai edes mahdollisimman lievinä:
Asiantuntija: LT, professori, ihotautien poliklinikan ylilääkäri P. Bjerring
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUSsan numerossa 08/2023.