Jatkuva heräily öisin – mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä
Useimmat kokevat univaikeuksia jossain elämän vaiheessa, mutta mistä tietää, milloin on syytä hakea jo apua tilanteeseen?
YÖLLINEN HERÄILY – oletko väsynyt olemaan aina väsynyt?
© iStock
Heräiletkö aamuöisin etkä saa enää unen päästä kiinni? Useimmat kokevat univaikeuksia jossain vaiheessa elämää, mutta jos ongelmat kestävät pidempään, voi olla tarpeen hakea apua tilanteeseen.
Uni on hyvinvoinnille välttämätöntä. Ihmisen pitäisi itse asiassa viettää noin kolmannes elämästään höyhensaarilla, ja pitkään jatkuvasta unenpuutteesta voi olla vakaviakin seuraamuksia terveydelle.
Uniongelmat, kuten nukahtamisvaikeudet, yöllinen heräily ja vaikeus pysyä unessa, ovat sinänsä luonnollinen ja myös varsin yleinen ilmiö.
Jos yöunet kuitenkin keskeytyvät säännöllisesti ja levottomat yöt häiritsevät elämää ja haittaavat elämänlaatua, on aika ryhtyä toimeen.
Jatkuva heräily öisin – mitä se johtuu ja mitä sille voi tehdä
1 Mistä uniongelmissa on kyse?
Uniongelmat ilmenevät esimerkiksi nukahtamisvaikeuksina, heräilynä ja vaikeutena pysyä unessa, jolloin uni ei enää virkistä kunnolla.
Yleensä unettomuus on onneksi vain väliaikaista, mutta jossain tapauksissa se voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Siksi unettomuus luokitellaan sairautena sen mukaan, kauanko se on jatkunut.
TILAPÄINEN JA LYHYTKESTOINEN UNETTOMUUS
Tämä on unettomuuden yleisin muoto. Tilapäisestä unettomuudesta puhutaan silloin, kun univaikeuksia on kestänyt alle kuukauden verran, ja lyhykestoisesta unettottomuudesta silloin, kun tilanne on jatkunut yhdestä kolmeen kuukautta.
PITKÄKESTOINEN UNETTOMUUS
Unettomuushäiriö luokitellaan pitkäkestoiseksi silloin, kun uniongelmat ovat jatkuneet yli kolme kuukautta.
Lue myös: Paljonko ihmisen pitäisi nukkua?
2 Mitä oireita yöllinen heräily aiheuttaa?
Kun takana on yksi tai useampi katkonaisesti nukuttu yö, tuntee luonnollisesti olonsa päivällä väsyneeksi.
Lue myös: Yöhikoilu – syyt ja hoito
Tämä ei ole kuitenkaan ainoa levottomien öiden seuraus. Univaje voi aiheuttaa myös lihaskipuja ja päänsärkyä sekä heikentää keskittymis- ja reagointikykyä. Tunteiden hallitseminen voi olla vaikeaa, ja unettomuudesta kärsivä saattaa ärtyä helposti.
Univaikeudet vaikuttavat elimistössä aivan solutasolla. Jatkuva unenpuute voi heikentää immuunijärjestelmää ja lisätä muun muassa diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
LUE MYÖS: Melatoniini – sivuvaikutukset ja 12 tärkeintä faktaa
3 Mistä tilapäinen ja lyhytkestoinen unettomuus johtuu?
Jos yöllinen heräily tai muut univaikeudet ovat uusi ilmiö, jota on kestänyt alle kolme kuukautta, syy on tyypillisesti jokin seuraavista:
- Stressi, huolet ja murehtiminen
- Kriisit elämässä, esim. kuolema tai ero perheessä
- Melu ja rauhattomuus nukkumisympäristössä
- Uusi ja tuntematon nukkumisympäristö
- Sairaus, esim. flunssa
- Kahvin,teen tai alkoholin nauttiminen illalla
Lue myös: Korvatulpat – voiko niitä käyttää joka yö? Lue täältä!
4 Mistä pitkäaikainen unettomuus johtuu?
Jos yöllinen heräily tai muut univaikeudet ovat kestäneet yli kolme kuukautta, syy on tyypillisesti jokin seuraavista:
UNIRYTMIN HÄIRIÖT
Pimeän tullessa aivoissa erittyy melatoniinia. Se ilmoittaa elimistölle, että on aika passivoitua. Kun on valoisaa, melatoniinia ei erity, ja keho aktivoituu. Näyttöjen sininen valo saa elimistön luulemaan, että on valoisaa, jolloin se aktivoituu.
VAIHDEVUODET
Vaihdevuosien tullen monet huomaavat heräävänsä öisin useammin kuin ennen. Se johtuu siitä, että elimistön hormonimuutokset vähentävät myös melatoniinin tuotantoa.
KIPU TAI SAIRAUS
Vakava ja krooninen kipu voi tehdä unesta levotonta ja aiheuttaa toistuvaa heräilyä. Jotkin mielenterveysongelmat, kuten masennus, ahdistuneisuus ja mania, voivat myös aiheuttaa unihäiriöitä. Sama koskee sydän- ja keuhkosairauksia sekä neurologisia sairauksia, kuten dementiaa ja Parkinsonin tautia.
Lue myös: Nuku paremmin kroonisten kipujen kanssa
IKÄ
Melatoniinin eritys vähenee vähitellen koko elämän ajan. Tämän seurauksena monet huomaavat vanhetessaan heräävänsä yöllä useammin. Melatoniinin tuotannon väheneminen tarkoittaa myös sitä, että öisin on käytävä useammin pissalla.
KUORSAUS
Unenaikaiset hengityskatkot eli uniapnea voivat herättää useita kertoja yön aikana.
RIIPPUVUUDET
Monilla riippuvuudesta kärsivillä ihmisillä on kroonisia univaikeuksia. Lisäksi, paradoksaalista kyllä, unilääkkeiden jatkuva käyttö voi myös aiheuttaa levottomia öitä – varsinkin kun lääkitystä yrittää lopettaa.
5 Mitä yölliselle heräilylle voi tehdä?
UNIVELAT KUITATAAN VIIKONLOPPUNA?
Arkiviikolla kertynyttä univelkaa ei valitettavasti voi nukkua pois viikonloppuna. Kertakorvaus ei korjaa haittoja.
10 asiaa, joita voi itse tehdä heräilyn vähentämiseksi
PÄIVÄNVALOA
Vietä joka päivä vähintään kaksi tuntia päivänvalossa joko aamulla tai keskipäivällä – se auttaa pitämään sisäisen kellon ajan tasalla.
7–9 TUNNIN YÖUNET
Nuku riittävästi. Kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen uni ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
LUE MYÖS: Paljonko unta tarvitset?
VAIN KEVYT ATERIA ILLALLA
Älä syö suuria aterioita enää paria tuntia ennen nukkumaanmenoa. Myös kahvi, kolajuomat ja alkoholi voivat häiritä unia illalla nautittuina.
PÄIVÄKIRJA
Kirjoita päivän tapahtumista ennen nukkumaanmenoa. Kirjaa ylös myös seuraavan päivän tehtävät, ja laita sitten muistiinpanot pois.
Lue mÿos: Hiljennä mielen öinen myllerrys
VIILEÄ JA PIMEÄ HUONE
Pidä makuuhuone viileänä, noin 18–19-asteisena. Panosta hyvään sänkyyn ja tyynyyn ja käytä pimennysverhoja.
SÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄRYTMI
Nouse ja mene nukkumaan suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä.
SAMMUTA NÄYTÖT
Anna melatoniinin virrata ja sammuta televisio, tietokone ja kännykkä tuntia ennen nukkumista.
PÄIVITTÄINEN LIIKUNTA
Ole fyysisesti aktiivinen päivän aikana, mutta vältä rankkaa treeniä kolme tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Haluatko treenata kätevästi kotona? Kokeile KUNTOPLUSSAN treenivideoita
NOUSE YLÖS
Kun heräät etkä pysty nukahtamaan uudelleen, nouse suosiolla sängystä ja lue esimerkiksi kirjaa tai kuuntele rauhallista musiikkia. Mene takaisin sänkyyn vasta, kun sinua alkaa taas nukuttaa.
RENTOUDU
Kokeile rentoutumistekniikoita, esimerkiksi hengitysharjoitteita. Ne voivat auttaa nukahtamaan sekä illalla että yöllä kesken unien herättyä.
6 Milloin yöllisen heräilyn takia pitää mennä lääkäriin?
Jos on kärsinyt yöllisistä heräämisistä useiden kuukausien ajan ja univaikeudet heikentävät jo elämänlaatua, on syytä hakeutua lääkäriin. Tämä on tärkeää myös siksi, että joissakin tapauksissa unen katkonaisuus voi johtua hoitoa vaativasta sairaudesta.
7 Mitä lääkäri kysyy?
Lääkärin vastaanotolle mentäessä voi jo etukäteen varautua kuvailemaan tilannettaan tarkemmin. Tämä helpottaa diagnosointia ja oikean hoidontarpeen selvittämistä. Lääkäri voi kysyä esimerkiksi seuraavaa:
Asiantuntija: unipoliklinikan ylilääkäri P. Jennum
Artikkeli on julkaistu Kunto Plus -lehden numerossa 16/23