Kuorsaako kumppanisi? Vai kuorsaatko ehkä itse? Kuorsaus kuuluu nielusta, ja kuorsaus voi olla yhtä äänekäs kuin ruohonleikkuri. Lue, mistä kuorsaus johtuu ja mitä apukeinoja ja hoitoja kuorsaukseen on.
KUORSAUS – Parisuhdetta voi koetella toisen kovaääninen kuorsaus.
Kaikki ovat varmaan kokeneet sen: Nukut ruususen unta pimeässä makuuhuoneessa kaikeassa rauhassa. Yhtäkkiä heräät ruohonleikkurin (!) ääneen ihan vierestäsi – kumppani kuorsaa niin, että elimistösi alkaa erittää kaikkia mahdollisia stressihormoneja verenkiertoon.
Kuorsaus syntyy hengitysilman ahtautumisesta nenänielussa, kun pehmeä kitalaki värähtelee ilmavirrassa. Kuorsaus on erittäin yleistä. Me keräsimme tänne tietoa apuvälineistä, neuvoja ja vinkkejä kuorsauksesta.
Kuorsaus syntyy hengitysilman ahtautumisesta nenänielussa, kun pehmeä kitalaki värähtelee ilmavirrassa.
Kuorsaamiselle nauretaan ja siitä on revitty loputtomasti huumoria, mutta se voi olla vakava ongelma. Kuorsaamisen äänen taso vaihtelee, ja "kevyt" kuorsaus on voimakkuudeltaan noin 50 desibeliä, mikä vastaan pölynimurin ääntä tai jopa ruohonleikkurin pärinää aivan vieressä.
Kuorsaus johtuu hengitysteiden kapeudesta nenänielussa. Ääni syntyy, kun pehmeän kitalaen takaosa värisee ja pyörteilee hengitysteiden kapeikoissa.
Hengitysteiden kapeus taas voi johtua monista eri syistä:
Kuorsaamista voi vähentää merkittävästi omilla toimillaan. Kaikki keinot eivät auta kaikilla, mutta seuraavat keinot ovat tehokkaimpia:
Netistä löytyy lukemattomia niksejä kuorsausta vastaan. Minkään neuvon toivuudesta ei ole takeita. Eri keinot toimivat eri ihmisillä.
Korvatulpat ovat klassinen vinkki kuorsauksen häiritsevyyden vähentämään. Korvatulppia ei siis käytä kuorsaava vaan vuodekumppani.
Korvatulppia on monenlaisia: vahaa, silikonia jne. sen mukaan kuinka syvää hiljaisuutta haluaa.
Uniapnea- ja kuorsauskisko on yöksi suuhun asetettava purukisko. Kisko muotoillaan omaan purentaan sopivaksi ennen käyttöä. Kuorsauskiskoja on sekä hammaslääkärin tekemiä että (netti)apteekeista saatavia. Kuorsauskisko tuo leukaa ja kieltä edemmäs nukkuessa, jolloin ylähengitystiet pysyvät auki.
Monet kuorsaavat vain selällään, koska kieli valuu alas ja haittaa ilman kulkua. Pyjaman selkään voi ommella taskun ja laittaa sinne tennispallon, joka estää kääntymästä selälleen. Myös tyynyillä voi yrittää estää selällään nukkumista.
Nenäteippi auttaa kuorsaajia hengittämään nenän kautta suun asemesta. Nenäteipissä, joka kiinnittyy hellävaraisella erikoisliimalla nenän yli, on taipuisat sivut, joka kohottavat nenän sivuseinämiä ja avaavat nenää, mikä helpottaa hengittämistä nenä kautta nukkuessakin.
Sieraintenlaajentajien tavoitteena on avata sieraimia ja helpottaa hengittämistä nenän kautta, jolloin kuorsaus vähenee.
Jos mikään muu ei auta, nukkuminen erillään estää kuulemasta toisen kuorsausta.
Jos on tottunut nukkumaan toisen kyljessä, ja järjestely tuntuu ikävältä, voitte kokeilla nukkua eri huoneissa vaikka joka toinen päivä.
Näin saa välillä nukuttua rauhassa, ja niinä muina päivinä voi kokeilla korvatulppia, nenänlevittimiä ja muita.
Kuorsaus ei sinänsä vaadi hoitoa, mutta se voi koetella pahasti kuorsausta kuuntelevan hermoja.
Jos kuorsaus johtuu lääketieteellisestä syytä eli ongelma johtuu nenärustosta, polyypeistä tai kita- tai nielurisoista, leikkaushoito voi auttaa. Rusto voidaan oikaista, ja turvonneet risat ja polyypit voidaan leikata, joilloin kuorsaaminenkin voi vähentyä, kun ilma pääsee kulkemaan paremmin.
Sekä yhdysvaltalaisten että tanskalaisten tutkimusten mukaan joka neljäs kuorsaa jatkuvasti ja noin joka toinen kuorsaa silloin tällöin. Kuorsaaminen on siis erittäin yleistä.
Tavallinen kuorsaus ei ole terveydelle vaarallista eikä vaadi hoitamista. Kuorsaaminen saattaa kuitenkin olla myös merkki uniapneasta, joka on terveysriski.
Uniapneassa tulee hengityskatkoja, kun sisäänhengitys estyy, koska ylähengitystiet ovat ahtaat. Uniapnean takia uni on katkonaista, mikä voi valveilla ollessa aiheuttaa väsymystä, äreyttä, muistiongelmia tai keskittymisvaikeuksia.
Uniapneaa voi hoitaa monillla eri tavoilla.
Jotkut voivat tarvita kirurgista toimenpidettä, kuten nenäruston oikaisemista tai polyyppien poistoa nenänielusta. Monet tarvitsevat CPAP- eli ylipainehoitoa.
CPAP-hoidossa pidetään vähintään 4 tuntia yössä nenä-, sierain- tai kasvomaskia, johon CPAP-laite puhaltaa letkun kautta paineistettua ilmaa, josta se virtaa ylähengitysteihin ja pitää ne auki nukkuessa.
Lapsetkin kuorsaavat. Ja lapsillakin on unenaikaisia hengityshäiriöitä.
Hammalääketieteen tohtori Tiina Ikävalkon tutkimuksen mukaan lapsilla, joilla oli suurentuneet nielurisat, ristipurenta tai kuperat kasvot, oli suurentunut unenaikaisten hengityshäiriöiden riski.
KUORSAUKSEN YLEISYYS – Kuinka yleistä kuorsaaminen on? Kuorsaavatko miehet vai naiset enemmän?
Ylivoimaisesti suurin osa kuorsaajista on miehiä. Noin puolet kaikista miehistä kuorsaa. Arvioidaan, että miehistä 15–20 % kuorsaa joka yö.
Keski-ikäisistä naisista kuorsausta on noin 5 %:lla. Iän myötä kuorsaaminen lisääntyy sekä miehillä että naisilla.
Kuorsaus on raskaana ollessa, etenkin raskauden viimeisellä kolmanneksella, yleistä ja se voi vaikuttaa sydän-ja verenpaineterveyteen.
Painon nousu, keuhkojen käytössä olevan tilavuuden pieneneminen ja raskauden aikainen limakalvojen turvotus voivat johtaa ylähengitysteiden kaventumiseen ja kuorsaamiseen.
Tanskalainen psykologi Peter Jakobsen jakaa äänet merkityksellisiin ja merkityksettömiin. Hänen mukaansa täytyy vain opetella pitämään kuorsauksen ääntä merkityksettömänä, niin se lakkaa häiritsemästä.
Merkityksellisiin ääniin täytyy reagoida ja toimia. Merkityksettömillä äänillä taas ei ole mitään käyttöä.
Toisen kuorsaus ei vaadi meiltä mitään, joten siihen ei tarvitse reagoida.
Hälyisässä ympäristössä voi oppia nukkumaan, esimerkiksi musiikin soidessa tai liikenteen melussa. Tuttu ääni joka on jo arvioitu vaarattomaksi, ei vaadi toimintaa.
Todennäköisesti useimmiten nukut silloin, kun kumppani kuorsaa vieressä, mutta jos kiinnität huomiota ääneen ja annat sen häiritä itseäsi, et taatusti saa unta. Opi tunnistamaan äänet ja totea, että voit aivan hyvin nukkua, vaikka toinen kuorsaa. Mutta jos kuorsaaja saa hengityskatkoksia, hänen kannattaa mennä lääkäriin.