Voiko kahvi edistää terveyttä ja lisätä esimerkiksi energiankulutusta? Entä miten paljon kahvia voi juoda päivittäin? Lue alta vastaukset näihin ja moniin muihin kahvia koskeviin kysymyksiin, niin tiedät, mitä hyötyjä aromikas herkku tuo mukanaan.
IHANAA, KUPPI KUUMAA KAHVIA – Saat lisätietoa kofeiinin vaikutuksista elimistöön ja samalla kerromme, miten pääset hyötymään kofeiinin hyvistä puolista.
Monille meistä kahvi on tärkeä arjen rytmittäjä ja piristäjä ja myös tärkeä nautintoaine. Suurimmalla osalla on myös aavistus siitä, mitä kaikkea elimistössä tapahtuu kahvia juodessa.
Olet myös saattanut päätellä, että kahvi vaikeuttaa unensaantia, mutta onko kahvilla todella tällainen vaikutus? Entä parantaako kahvi keskittymistä? Ja pienentääkö se todella Alzheimerin taudin riskiä? Tästä jutusta saat kerralla kaikki tärkeimmät kahvia koskevat faktat.
Kahvia tutkittaessa keskitytään yleensä sen vaikuttavaan aineeseen kofeiiniin. Kofeiini on luonnosta peräisin oleva aine, joka kuuluu kasviperäisiin alkaloideihin. Se piristää ja kiihdyttää esimerkiksi keskushermoston toimintaa.
Kofeiinin vaikutukset yhdistetään useimmin juuri kahviin, koska kahvipensaan pavuissa on erityisen runsaasti kofeiinia. Kahvipavuissa on 1–1,5 % kofeiinia, jolloin yhdessä 1,25 dl:n kupillisessa tavallista kahvia on 56–100 mg kofeiinia.
Kofeiinipitoisuudet on ilmoitettu 2,5 desilitraa kohden.
Kahvikupillisissa on eroja. Eri kahvilaatujen ja -juomien kofeiinipitoisuudet voivat erota paljonkin toisistaan, alla suosituimpia kahvijuomia.
Kupillisessa kahvia on enemmän kofeiinia kuin energiajuomassa, toisin kuin ihmiset yleensä luulevat. Energiajuomien leimaamisen syy on sekä tietämättömyydessä että siinä tosiasiassa, että niiden kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden elimistö ei ole tottunut suuriin määriin kofeiinia ja saattaa siksi reagoida voimakkaasti. Vaikutus vahvistuu varsinkin nuoremmilla lapsilla siksi, että heidän painonsa on vielä alhainen, jolloin annos on painokiloa kohti suurempi kuin aikuisilla. Energiajuomia ei voi suositella kenellekään, sillä muiden virvoitusjuomien tavoin niissä on runsaasti myös sokeria ja väriaineita.
Kahvin epäsuotuisat vaikutukset johtuvat pääasiassa kofeiinista. Kofeiinin nauttimisen ei ole osoitettu aiheuttavan pitkäaikaisia haittavaikutuksia, mutta kuten monen muunkin nautinto- ja ruoka-aineen kohdalla, myös kahvin kohdalla saantimäärä on syytä pitää kohtuullisena.
Kofeiinille ei ole Suomessa asetettu virallista saantisuositusta, koska kofeiini ei ole välttämätön ravintoaine. Ruokaviraston mukaan myrkyllinen annos kofeiinia on useimpien ihmisten kohdalla 20 mg/kg eli 70 kilon painoiselle henkilölle 1400 mg. Määrä vastaa noin 22 kupillista kahvia tai esimerkiksi 13,2–17,5 tölkillistä energiajuomaa.
Kofeiinin saannin tarkkailu ja tarvittaessa rajoittaminen on erityisen tärkeää raskauden yhteydessä. 59 000 osallistujaa käsittäneessä ruotsalaistutkimuksessa osoitettiin, että kofeiinin ja lapsen syntymäpainon sekä raskauden keston välillä on yhteys.
Kahvilla on monia hyviä terveysvaikutuksia. Kahvi sisältää nimittäin tärkeitä antioksidantteja ja vitamiineja. Tavallisessa kahvikupillisessa on sekä B1-, B2- että B5-vitamiinia ja magnesiumia, joka on myös tärkeä aine elimistölle.
Kuitenkin, kuten monien muidenkin elintarvikkeiden kohdalla, myös kahvia kannattaa nauttia kohtuudella. Kahvin liiallinen kittaaminen voi nimittäin aiheuttaa levotonta oloa, sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista ja univaikeuksia.
Kahvin vaikutuksia terveyteen tutkitaan jatkuvasti monissa eri tutkimuksissa. Tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että päivittäinen kahvinjuonti voi pienentää kakkostyypin diabeteksen ja maksakirroosin riskiä.
Tanskalaisen syöpäjärjestön mukaan kohtuullinen määrä kahvia voi pienentää maksa-, suuontelo-, nielu-, kohdunrungon- ja paksusuolensyövän riskiä.
Tanskalaisen sairauksien ehkäisyyn keskittyvän neuvoston vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan säännöllisesti kahvia juovilla on pienempi riski edellä mainittujen syöpien kehittymiseen kuin niillä, jotka juovat kahvia vain harvoin tai eivät koskaan.
Raportissa todetaan myös, että erittäin runsas kahvinjuonti voi lisätä virtsarakon- ja keuhkosyövän riskiä. Tutkimustuloksista on kuitenkin vaikea rajata pois tupakoinnin mahdollista vaikutusta asiaan.
Tutkimusten mukaan noin 3–5 mg:n kofeiiniannos painokiloa kohti voi pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.
Pienentyneen kakkostyypin diabetesriskin kanssa tämä on yksi kofeiinin parhaiten tunnetuista vaikutuksista. Mainittu kofeiiniannos tarkoittaa 70 kiloisen henkilön kohdalla 2–3 kuppia kahvia päivässä.
Jos kahvi tuntuu virkistävän, se voi johtua kofeiinin keskittymiskykyä edistävästä vaikutuksesta.
Tutkimusten mukaan kahvin sisältämä kofeiini ei kuitenkaan nosta keskittymiskykyä uusiin korkeuksiin, vaan vain palauttaa sen tasolle, jolla se luontaisesti olisi, mikäli ihminen olisi terve ja hyvin levännyt. Koska kofeiinin runsas saanti voi aiheuttaa myös kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi yöuneen ja siten myös aiheuttaa väsymystä päiväsaikaan, se saattaakin aiheuttaa kielteisen kierteen.
KAIKKI KOHTUUDELLA - Jos kahvin päivittäinen saanti on liian suuri, sillä voi olla negatiivinen vaikutus sekä nyt että huomenna.
Onko cappuccino lempikahvijuomasi? Katso alta, kuinka paljon energiaa siinä ja muissa tavallisissa kahvijuomissa on.
| Kahvin tyyppi | Erilaisten kahvien energiamäärät 100 grammaa kohden |
|---|---|
| Suodatinkahvi | 3 kcal |
| Caffe latte, rasvaton maito | 25 kcal |
| Cafe latte, kevytmaito | 33 kcal |
| Cappuccino, rasvaton maito | 24 kcal |
| Cappuccino, kevytmaito | 32 kcal |
| Murukahvi | 1 kcal |
| Espresso | 4 kcal |
| Kylmä maitokahvijuoma | 55 kcal |
| Lähde: Fineli | |
Kahvin yhteyttä energiankulutukseen on tutkittu paljon, ja kahvin sisältämän kofeiinin on todettu tehostavan energiankulutusta sen nauttimista seuraavina tunteina. Mitä enemmän kofeiinia, sen suurempi teho. Kofeiinipitoiset juomat eivät kuitenkaan ole mikään nerokas laihdutuskeino. Vaikutus on nimittäin vähäinen, ja jos kahviin tai teehen lisää sokeria tai maitoa, kumoutuu energiankulutusta lisäävä vaikutus täysin.
Aiemmissa tutkimuksissa on myös todistettu, että runsaasti kahvia juovat ja muut runsaasti kofeiinia nauttivat hyötyvät ajan kuluessa energiankulutusta tehostavasta vaikutuksesta yhä vähemmän maltillisesti kahvia juoviin verrattuna.
LUE MYÖS: Kaikki olennainen kofeiinista
Kofeiinin riippuvuutta aiheuttavasta vaikutuksesta ei ole todisteita. Päivän kulkuun voi kuitenkin olla selvä vaikutus edellisellä aukeamalla esitetyllä
negatiivisella kierteellä, jossa väsymykseen nautittu kofeiini aiheuttaa unettomuutta, josta puolestaan seuraa päiväaikaista väsymystä. Moni kokee kuitenkin saavansa vieroitusoireita kahvista luopuessaan. Tavallisimmat oireet ovat päänsärky ja väsymys.
Myöhäinen kahvinjuonti aiheuttaa monille ongelmia, koska kahvi estää aivojen adenosiinireseptorien toimintaa.
Viestiaine adenosiini kiinnittyy näihin reseptoreihin aivoissa ja aiheuttaa nukahtamista edeltävää väsymyksen tunnetta.
Runsasta kofeiinin saantia, vaikkapa kupillista kahvia, seuraa kofeiinin pääsy maha-suolikanavasta verenkiertoon ja edelleen aivoihin. Kahvin sisältämä kofeiini päätyy adenosiinireseptoreihin ja ehkäisee siten adenosiinin unettavaa vaikutusta.
Tämä on tietysti hyödyksi silloin, kun pitää pysyä hereillä väsymyksestä huolimatta, mutta haitaksi silloin, kun pitäisi oikeasti käydä nukkumaan.
KAHVIN JUOMINEN ENNEN NUKKUMAANMENOA voi vaikeuttaa nukahtamista.
Vaikka puolet ihmisistä ei saa millään unta myöhään juodun kahvin jälkeen, toiset nukahtavat helposti vielä parin kolmen espresson jälkeenkin.
Syy voi löytyä perimästä: jotkut ovat herkempiä kahvin nukahtamista estävälle vaikutukselle kuin toiset. Tutkimusten mukaan myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat asiaan.
Varsinkin vanhemmat naiset kärsivät usein kahvin sisältämän kofeiinin aiheuttamasta unettomuudesta.
Kahvin tai muun kofeiinin lähteen vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat mm. seuraavista tekijöistä:
Kofeiinin määrä: Kahvikupillisessa on 4–6 kertaa niin paljon kofeiinia kuin samassa määrässä kolajuomaa. Myös juojan paino vaikuttaa. Siksi kofeiinisuositukset annetaan yleensä painokiloa kohti.
Kofeiiniherkkyys: Perimä, paino ja tottumus kofeiinin nauttimiseen vaikuttavat kofeiinin vaikutuksiin.
Hajoamisaika: Joillakin kofeiinin määrä puolittuu jo alle kahdessa tunnissa, kun taas joillakin siihen kuluu 10 tuntia. E-pillerit, alkoholi ja tupakointi vaikuttavat myös kofeiinin hajoamiseen.
Kahvi on kulkenut pitkän tien ennen kuppiin päätymistään. Suurin osa kahvista tuotetaan Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Kahvimarjat, joiden sisällä kahvipavut ovat, kasvavat viljellyissä kahvipensaissa.
Kahvimarjojen ja kahvipapujen käsittelytapoja on monia, mutta yleensä kahvimarjat pestään ensin, jonka jälkeen vihreät kahvipavut erotellaan marjasta. Myös pavut pestään ja sen jälkeen paahdetaan, jolloin ne näyttävät kuluttajalle tutuilta kahvipavuilta. Paahto tuo esiin pavun erilaiset makuvivahteet ja on avainasemassa kahvin lopullisen maun muodostumisessa.
TIESITKÖ TÄMÄN? Maailmassa on yli 60 erilaista kahvilajia.
Mitä espresso on?
Espresso on vahvaa kahvia, jota nautitaan yleensä vain pieni kupillinen kerrallaan. Espressokupin saa useimmiten juotua yhdellä tai kahdella kulauksella.
Mitä cappuccino on?
Cappuccinossa on kolmasosa espressoa, kolmasosa kuumaa maitoa ja kolmasosa vaahdotettua maitoa. Moni sekoittaa toisiinsa cappuccinon ja latten, koska molemmissa maito on tärkeässä roolissa.
Mitä latte on?
Lattessa tai caffé lattessa on kolmasosa espressoa kuten cappuccinossa, mutta sen lisäksi lattessa on kaksi kolmasosaa kuumaa maitoa ja vain pieni maitovaahtonokare kahvin pinnalla.
Mikä americano on?
Americanoksi kutsutaan kahvia, jossa on kolmasosa espressoa ja kaksi kolmasosaa kuumaa vettä. Nimi tulee siitä, että toisen maailmansodan aikaan yhdysvaltalaiset sotilaat sekoittivat eurooppalaiseen kahviin vettä, koska heistä se oli muuten liian vahvaa – sen jälkeen tätä kahvia on kutsuttu americanoksi.
Mikä on mocha?
Mocha tai mokka on espresso, johon on lisätty kuumaa maitoa ja pieni tilkka kaakaota siirapin tai kaakaojauheen muodossa. Suomessa mokaksi sanotaan myös mokkapannulla tai mutteripannulla vesihöyryn avulla valmistettua kahvia.
Mikä on flat white?
Flat white -nimellä tunnetussa kahvissa on yksi annos espressoa ja sen lisäksi kuumaa maitoa – ilman vaahtoa.
Mikä on café au lait
Café au lait tarkoittaa suoraan käännettynä kahvia maidolla, ja siinä kahvikupillisessa on puolet kahvia ja puolet maitoa.
Mikä on cortado?
Cortadoksi sanotaan tuplaespressoa kuuman maidon kera – ilman vaahtoa.
On yleisesti tiedossa, että kahvi ja muut kofeiinia sisältävät juomat toimivat elimistön nesteenpoistajina eli diureetteina.
Birminghamin yliopiston tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kahvi sitoo elimistöön saman määrän nestettä kuin vesi, jos kahvia juo maltillisia määriä. Tutkimuksessa tutkittiin 50 kolmesta kuuteen kupillista kahvia päivittäin juovan miehen elimistön nestetasapainoa – ja ilmeni, ettei kahvinjuonti aiheuttanut heille lainkaan nestehukkaa.
Kofeiinilla voi tietysti olla nestettä poistava vaikutus, mutta jos kahvia juo päivittäin, elimistö tottuu tähän diureettiseen vaikutukseen.
Kahvi voi hyvinkin vanhentua, mutta sitä on vaikea havaita, koska kahviin ei ilmesty hometta kuten muihin ruoka-aineisiin. Vanhetessaan kahvi menettää makunsa, arominsa ja laatunsa, jos se on jäänyt kaappiin liian pitkäksi aikaa.
Kahvi säilyy parhaiten alkuperäisessä pakkauksessaan tai muussa ilmatiiviissä astiassa. Kahvin säilyvyyttä parantaa myös säilytys auringonvalolta suojassa, kuivassa ja viileässä.