Chili: Vahvaa makua keittiöön
Mikä on maailman vahvin chili? Mitä tehdä, kun suu on tulessa, ja miten tehdään chili sin carne? Vastaukset kaikkiin chilikysymyksiin löydät täältä.
Mikä on maailman vahvin chili? Mitä tehdä, kun suu on tulessa, ja miten tehdään chili sin carne? Vastaukset kaikkiin chilikysymyksiin löydät täältä.
Chili voi olla niin mieto, että se sopii pikkulapsillekin, tai niin vahva, että se murtaa aikuisen miehenkin. Kun oppii tuntemaan chilit ja käyttämään niitä oikein, ne sopivat erinomaisesti terveelliseen ruokaan. Muista pestä kädet huolellisesti chiliä käsiteltyäsi!
Chili on kotoisin Välija Etelä-Amerikasta. Ensimmäiset chilit kasvoivat luultavasti Boliviassa, ja chiliä on arkeologisten tutkimusten mukaan käytetty ruuanlaitossa tuhansia vuosia.
Maailmassa on yli 4 000 chililajiketta. Kaikki chilit kuuluvat Capsicum-sukuun, joka puolestaan kuuluu koisokasveihin. Sitä kautta chili on sukua myös tomaatille ja munakoisolle.
Chilin "hedelmä" on oikeastaan marja, joka on myös kasvis ja vihannes – mutta jota kuitenkin käytetään mausteen tavoin. Monimutkaista, eikö totta!
Chiliä syödään yleensä niin pieniä määriä kerrallaan, ettei se juuri vaikuta terveyteen myönteisesti eikä kielteisesti. Chilit ovat kuitenkin täynnä terveellisiä ainesosia.
C-vitamiini vahvistaa ihoa ja immuunipuolustusta.
Beetakaroteeni muuntuu elimistössä A-vitamiiniksi.
Antioksidantit vahvistavat mm. silmiä.
Kaikki nämä ainesosat auttavat pitämään vastustuskyvyn vahvana ja ehkäisevät matala-asteista tulehdusta.
Chililajikkeita on yli 4 000, joten ei ole aivan helppoa valita ruokaan oikeaa chiliä. Kannattaa ainakin ottaa huomioon sen tulisuus.
Chilien tulisuus ilmoitetaan vuonna 1912 kehitetyllä Scovillen asteikolla. Tulisuutta mitataan niin, että chilin sisältämää kapsaisiinia lisätään alkoholiin ja tätä seosta laimennetaan sokerivedellä niin monta kertaa, etteivät testaajat enää tunne nesteessä tulisuutta. Asteikon yksikkö on SHU (Scoville Heat Unit).
Kun sanotaan, että chili on voimakasta, niin sen vahvuus ei ole samanlainen ominaisuus kuin esimerkiksi sokerin makeus on.
Sen sijaan on kyse siitä, että chilin sisältämä kapsaisiini stimuloi suussa sijaitsevia reseptoreja ja aivot tulkitsevat havainnon ensin mauksi ja sitten – jos chiliä syö liikaa – kivuksi. Jos ruuassa on runsaasti chiliä, se voi aiheuttaa hikoilua, sillä chilin sisältämä kapsaisiini saa verisuonet laajenemaan ja laittaa samalla hikirauhaset töihin.
Kyllä voi, mutta helppoa se ei ole. Chilit menettävät makua sekä liian kauan että liian nopeasti kuivuessaan, ja liian hitaasti kuivuessaan ne taas voivat homehtua sisältä.
Chilien säilöminen on yhtä helppoa kuin muukin säilöntä. Kokeile esim. tätä ohjetta.
Marinoitu chili sopii tortilloihin, tacoihin, täytettyihin leipiin ja salaatteihin – marinoidun chilin valmistaminen on helppoa.
VINKKI! Jos haluat marinoida chilit kokonaisina, pistele chileihin joka puolelle reikiä esimerkiksi cocktailtikulla tai sukkapuikolla, jotta marinadi pääsee sisään chileihin.
Jos ruoka saa makua ainoastaan chilistä ja ehkä tomaatista, siitä tulee ”terävää” ja maku katoaa nopeasti. Siksi tarvitaan myös jotain täyteläisyyttä antavaa chilin kuumuutta tasapainottamaan. Usein chiliruokiin lisätään tummaa suklaata tai kaakaojauhetta, joiden kitkeryys pyöristää chilin makua. Toinen suosittu vaihtoehto on olut.
Kyseessä on kaksi meksikolaisen keittiön klassikkoruokaa ja niiden espanjankieliset nimet. ”Carne” tarkoittaa lihaa, ”con” ja ”sin” tarkoittavat kanssa ja ilman – siis chiliä lihan kanssa tai ilman lihaa. Chili sin carnea voi tehdä pelkistä pavuista ja linsseistä, mutta siihen voi myös lisätä lihan kaltaiseksi jalostettuja kasviproteiinivalmisteita.
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 15/2022