Stressi ei itsessään aiheuta esimerkiksi vatsahaavaa, kuten usein uskotaan, mutta henkinen ylikuormitus voi vaikuttaa vatsan terveyteen ja ruuansulatukseen. Lue viisi vinkkiä vatsan rauhoittamiseen.
STRESSIVATSA – onnettomuus tulee harvoin yksin. Stressivatsa oireilee esimerkiksi mahakipuna ja ruoansulatushäiriöinä.
Stressi voi ilmetä eri tavoin eri ihmisillä – joillakin se vaikuttaa immuunijärjestelmään, kun taas toiset saavat stressivatsan eli mahakipuja ja ruoansulatusvaivoja. Stressi voi siis kuormittaa koko elimistöä.
Siksi on hyvä olla tietoinen siitä, milloin vatsavaivoja ilmenee. Tuleeko niitä usein stressaavina ja kiireisinä aikoina? Silloin stressillä voi olla osuutta asiaan.
Kokeile myös: Rauhoitu ja virkisty kuunneltavilla hengitysharjoituksilla
Stressi voi aiheuttaa toiminnallisia vatsa- ja suolistovaivoja, kuten mahakipua ja ruokahalun ja/tai ruoansulatuksen ongelmia, ja tällöin puhutaan stressivatsasta.
Stressi voi johtua monesta syystä: terveysongelmista, työkiireistä, lasten ongelmista tai monien stressitekijöiden yhdistelmästä. Stressin vaikutukset ruoansulatuskanavaan johtuvat verenkierron muutoksista.
Keho priorisoi veren kuljettamisen lihaksiin ja sydämeen, jotta olemme valmiita ”taistelemaan tai pakenemaan”. Maha-suolikanava jää toissijaiseksi, koska keho tulkitsee stressin akuutiksi vaaraksi, ja ruoansulatus hidastuu tai pysähtyy.
Tällöin vatsa saa vähemmän happea ja ravintoaineita, mikä voi vaikuttaa myös suoliston mikrobiomiin. Seurauksena voi olla esimerkiksi mahakipua, turvotusta ja ruoansulatushäiriöitä.
Myös perimällä on vaikutusta. Jotkut ovat alttiimpia vatsavaivoille kuin toiset, etenkin jos stressiin reagoidaan esimerkiksi lisäämällä kahvin tai alkoholin kulutusta.
Lue myös: Maha kipeä – mistä vatsakipu johtuu?
On monia tapoja vähentää stressiä ja parantaa vatsan ja suoliston terveyttä.
Jos kärsit vatsavaivoista, voit tukea suolistoflooraasi syömällä enemmän vihanneksia ja kuitua. Jos mahdollista, syö oman puutarhan vihanneksia tai villivihanneksia, kuten merilevää, vuohenputkea tai karhunlaukkaa.
Ne ovat hyvää vaihtelua jalostetulle ruoalle, jota monet syövät liikaa. Myös kala, kasviöljyt, jogurtti, fermentoidut eli hapatetut ruuat, kuten hapankaali ja kombucha, sekä probioottivalmisteet voivat auttaa. Tärkeintä on syödä monipuolisesti.
Lue myös: Rauha vatsalle FODMAP-ruokavaliolla
Liikunta on myös tärkeää, sillä fyysinen aktiivisuus hieroo suolistoa, lisää hapensaantia ja kiihdyttää ruoansulatusta. Vältä kahvia ja sokeria myöhään illalla, jottei unesi häiriinny.
Muista, että keho kaipaa rauhaa: meditointi, tauot päivän aikana ja rentoutuminen auttavat hermostoa rauhoittumaan.
Pidä 5–10 minuuttin tauko ja katsele vaikka ulos ikkunasta tai makaa lattialla ja kuuntele klassista musiikkia. Se aktivoi parasympaattisen hermoston, joka auttaa palauttamaan tasapainoa lisäämällä verenkiertoa vatsan alueella.
ASIANTUNTIJA: Terveyspsykologian tohtoriChristian Gaden Jensen, Fonden Mental Sundhed