Kaikki liikunta on hyvästä – piste. Jos haluaa lihasten lisäksi vahvistaa myös henkistä hyvinvointia ja välttää stressiä, ei ole kuitenkaan aivan sama, millaista liikuntaa harrastaa.
LIIKKUMINEN TUOTTAA HYVÄN OLON VÄLITTÖMÄSTI – ja se voi myös pitkällä aikavälillä auttaa parantamaan mielialaa ja torjumaan stressiä.
Juoksua, joogaa, crossfittia, pilatesta, painoharjoittelua ja jalkapalloa. Liikuntamuotojen kirjosta löytyy harrastettavaa jokaiseen makuun, ja lähtökohtaisesti parasta liikuntaa on aina se, mikä tulee myös oikeasti tehtyä.
Eri liikuntamuodot eroavat kuitenkin siinä, miten hyvin ne auttavat ehkäisemään stressiä. Perehdymme pian tähän tarkemmin.
Katsotaan kuitenkin ensin, miten fyysinen aktiivisuus voi varsinaisesti vaikuttaa stressiin.
Elimistö reagoi treeniin samalla tavalla kuin stressiin: syke kiihtyy, verenpaine nousee ja verenkiertoon virtaa adrenaliinia. Treenin jälkeen elimistö jälleen rauhoittuu.
Jos treenaa säännöllisesti, siirtymä aktiivisuudesta rauhalliseen tilaan etenee nopeammin, ja elimistö oppii rauhoittumaan nopeammin myös lenkkipolkujen ulkopuolella – esimerkiksi stressaavassa työtilanteessa. Liikkuminen siis ikään kuin treenaa elimistön hälytysvalmiutta.
Näin kertoo ylilääkäri ja stressitutkija Bo Netterstrøm. Hän lisää:
”Liikunta stimuloi myös BDNF-proteiinin tuotantoa – tämä proteiini puolestaan stimuloi etenkin aivojen muistikeskuksen hermosolujen tuotantoa. Tämä auttaa suojaamaan aivoja stressin haitoilta.”
Samalla liikkuminen lisää myös hyvää oloa tuottavien hormonien eritystä.
Lisää aiheesta voit lukea täältä.
Mikä liikuntamuoto on sitten parasta stressin torjuntaan? Se on Bo Netterstrømin mukaan niin kutsuttu dynaaminen treeni.
”Se on sellaista liikuntaa, jossa lihaksia käytetään monipuolisesti – liikuntaa, joka parantaa kestävyyskuntoa. Se voi olla esimerkiksi pyöräilyä, juoksua, uintia tai tanssia”, ylilääkäri selittää.
Voimaharjoittelu lisää sydämen pumppausvoimaa vain hieman, mutta kestävyysharjoittelu lisää sitä huomattavasti, ja juuri se suojaa myös stressiltä.
Tarkoittaako tämä, että voimaharjoittelulla ei ole lainkaan stressiä ehkäisevää vaikutusta?
Ei, vastaa Bo Netterstrøm, joka samalla kuitenkin korostaa, että staattinen painoharjoittelu ei ole stressin torjuntaan aivan yhtä tehokasta.
Monet harjoitusohjelmat ja harjoitusmuodot, kuten HIIT, sisältävät harjoitteita, jotka parantavat kestävyyskuntoa mutta myös vahvistavat lihaksia, ja ne ovat (myös tässä mielessä) todella hyvä valinta.
Voit esimerkiksi kokeilla KUNTO PLUSsan pikatreenejä, jotka yhdistävät kestävyys- ja voimaharjoitteita.
Sitä kokeili myös 49-vuotias Julie, joka oli aiemmin ollut sairauslomalla stressin vuoksi. Hänen treenitavoitteensa oli ennen kaikkea voida paremmin ja välttää uudet sairauslomat. Lue hänen kokemuksestaan alta. 👇
Kaikki liikunta on aina parempi kuin ei mitään, mutta jos parhaan hyödyn liikunnan henkisistä ja fyysisistä vaikutuksista saa, kun treenaa säännöllisesti.
Säännöllinen hermoston ”voitelu” ja siitä seuraava hyvä fyysinen kunto voivat tehdä ihmeitä myös mielenterveydellesi.
Ohjenuorana voi käyttää liikuntasuosituksia, joiden mukaan 18–64-vuotiaiden aikuisten tulisi harrastaa reipasta liikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa (eli vaikkapa 30 minuuttia 5 päivänä viikossa) ja lihaksia vahvistavaa treeniä vähintään kaksi kertaa viikossa.
ASIANTUNTIJA: Ylilääkäri, lääketieteen tohtori ja vanhempi tutkija Bo Netterstrøm