Listasimme keskeisimpiä tekijöitä, joiden on osoitettu vaarantavan työhyvinvointia ja työntekijöiden mielenterveyttä pitkään jatkuessaan. Lue lisää – ja tartu toimeen, jos jokin kuulostaa turhankin tutulta.
TYÖHYVINVOINTI voi joutua koetukselle monesta syystä. Ovatko nämä uhat vaarana myös sinun työhyvinvoinnillesi?
Jos työssä ahdistaa, et ole yksin. Listasimme keskeisimmät tekijät, jotka aiheuttavat työpaikoilla stressiä ja mielenterveysongelmia. Ongelmiin on syytä tarttua heti, kun niitä ilmenee, sillä itsestään ne eivät ratkea.
Loputon työtehtävien lista voi syödä työn iloa jo itsessään – ja tilanne on entistä tiukempi, jos deadlinet on kiristetty äärimmilleen eikä toisaalta työn laatukaan saisi kärsiä. Tällöin vaatimusten ja käytettävissä olevien resurssien välinen tasapaino voi horjahtaa niin, että työstä tuntuu olevan mahdotonta selvitä kunnialla.
Taustalla voi olla muitakin tekijöitä. Onko kotirintamalla meneillään jotain, joka vie tavallista enemmän energiaa, ja vaikuttaa jaksamiseen työssäkin? Tai onko työssä tapahtunut rakenteellisia muutoksia tai ovatko tehtäväsi muuttuneet, ja uusien rutiinien opettelu tekee kaikesta tavallista hitaampaa?
Lue myös: Stressistä selvinneet: ”Tämän olisin halunnut tietää ennen kuin kamelin selkä katkesi”
Mitä pidempään epätasapainoinen tilanne kestää, sen pahempi. Monet selviävät helposti tilapäisistä ruuhkahuipuista ja kokevat ne jopa kehittävinä kokemuksina. Ongelmia alkaa kuitenkin syntyä, jos ruuhkahuippu ei tunnu koskaan päättyvän.
Paineen alla elimistö erittää enemmän kortisolia ja adrenaliinia, jotka muun muassa kiihdyttävät sykettä, lisäävät hikoilua ja terävöittävät mieltä.
Kun painetta aiheuttanut tehtävä on suoritettu, stressitila helpottaa ja elimistö palautuu. Jos stressi ja kiire kuitenkin jatkuvat, tilanne alkaa ennen pitkää kuormittaa elimistöä ja johtaa stressin kroonistumiseen.
Täällä saat neuvoja siihen, miten selviytyä raskaan työtaakan ja aikapaineen alla.
Epäselvät odotukset ja ristiriitaiset vaatimukset ovat omiaan tekemään työstä kuin työstä henkisesti kuormittavaa. Pohdi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
*Mitä sinun tehtäviisi kuuluu? (Ja mitkä asiat ovat taas kollegoiden vastuulla?)
*Millaista panosta sinulta odotetaan tehtävissäsi?
*Milloin työtehtäväsi katsotaan suoritetuksi?
Jos oma rooli on epäselvä, joutuu käyttämään runsaasti energiaa omien vastuualuiden hahmottamiseen ja rajaamiseen. Tämä kallisarvoinen energia ja aika on puolestaan pois varsinaisesta työstä – ja tämä taas johtaa helposti turhautumiseen ja huoleen omasta pärjäämisestä ja työpaikan menettämisestä.
Lue myös: Tee testi: Miten selviät huolista ja murheista?
Tyypillinen esimerkki työympäristöstä, jossa työntekijä voi kokea itseensä kohdistuvan epäselviä odotuksia ja vaatimuksia, ovat monialaiset työyhteisöt esimerkiksi sote-alalla. Tehtävien ja vastuiden rajat ja jakautuminen voivat olla epäselviä, tai tehtäville voi olla erilaisia onnistumiskriteerejä.
Ristiriitaiset vaatimukset voivat olla tyypillisiä esimerkiksi kotiavustajilla, joiden tulisi ehtiä olla läsnä asiakkailleen ja pysyä selvillä näiden voinnista ja mahdollisista muutoksista siinä – ja toimia samalla mahdollisimman ripeästi. Monessa asiantuntijatyössä ristiriitaa voivat puolestaan aiheuttaa tarve syventyä asioihin syvällisesti ja pitää samalla kiinni kireistä deadlineista.
Täältä saat neuvoja siitä, miten käsitellä epäselviä ja ristiriitaisia vaatimuksia.
RISTIRIITAISET VAATIMUKSET ovat tyypillisiä esimerkiksi työpaikoilla, joissa on monia eri ammattiryhmiä, kuten rakennustyömailla ja sairaaloissa.
Häirinnällä tarkoitetaan työpaikalla tapahtuvaa sopimatonta käyttäytymistä, joka voi johtaa jopa vakaviin mielenterveysongelmiin. Se voi olla mitä tahansa selän takana puhumisesta ja epämiellyttävistä vitseistä aina työyhteisön ulkopuolelle jättämiseen tai suoranaista fyysistä häirintää, kuten koskettelua tai ei-toivottua seksuaalista huomiota.
Viime vuosina on kiinnitetty enemmän huomiota häirinnän erilaisiin muotoihin. Esimerkiksi häirintä voi olla yksittäinen tapaus, ja toisaalta kiusaaminen voi vakavaa, toistuvaa ja pitkäkestoista.
Epäasialliseen kohteluun ja häirintään on puututtava työpaikalla. Työsuojeluviranomainen suosittelee ottamaan asian puheeksi häiritsijän kanssa, ja jos tilanne ei muutu, keskustelemaan seuraavaksi esimiehen kanssa. Aina epäasialliseksi koettu käytös ei ole varsinaista häirintää, mutta tällöinkin asia kannattaa selvittää perusteellisesti, sillä taustalla voi olla esimerkiksi yhteistyön, vastuun jaon tai johtajuuden ongelmia.
Täältä saat neuvoja siitä, miten voit toimia kiusaamis- ja häirintätilanteissa.
Ihmisten parissa työskentelyyn, esimerkiksi hoivatyössä tai sosiaalialalla, sisältyy väistämättä myös emotionaalista kuormitusta. Herkkyys muiden tunteille on lahja, mutta siitä voi tulla myös taakka, kun joutuu käsittelemään ja kannattelemaan muiden ihmisten voimakkaitakin tunteita ja pitämään samalla omat tunteensa kurissa, jotta ei vahingossa reagoisi väärällä tavalla ja jotta olisi asiakkaalle tai potilaalle luotettava ammattilainen.
Lue myös: Mistä jännityspäänsäryssä on kyse?
tämä on tyypillistä työtehtävissä, joissa ollaan läheisessä kontaktissa muiden kanssa, kuten opetustyössä ja hoitoalalla. Myös palveluammateissa emotionaalinen ja henkinen kuormitus voi olla raskasta, etenkin, jos joutuu toistuvasti käsittelemään hankalia asiakaspalvelutilanteita.
Jos työpaikallasi on lisäksi vielä niukat resurssit, tämä voi lisätä kuormitusta entisestään, kun et pysty tekemään työtä tavalla, jota oma etiikkasi vaatisi.
Työt, joihin liittyy paljon tunteita tai inhimillistä kipua, voivat johtaa uupumukseen, loppuunpalamiseen, masennukseen ja sairauslomiin. Omien tunteiden säätely voi myös vaikeutua, jolloin ihmisestä voi tulla kyyninen tai yliherkkä.
Täältä saat neuvoja siitä, miten selviytyä korkeista emotionaalisista vaatimuksista.
ASIANTUNTIJAT: psykologi Yun Ladegaard ja psykologi Sarah Beg