Stressi tekee hallaa niin keholle kuin mielellekin, sen kaikki jo tietävät, mutta kiireen keskellä voi olla miltei mahdoton tehtävä pysähtyä välillä vetämään henkeä ja rauhoittumaan niin, että keho ja mieli saavat elpyä. Lue psykologin vinkit siihen, miten arkeen saa enemmän rauhaa ja tasapainoa.
RENTOUDU – Luonnossa mieli rauhoittuu. Eron voi huomata olossaan jo 10 minuutissa.
”Eläminen voidaan karkeasti jakaa ’tekemiseen’, jossa toimitaan ja ratkotaan ongelmia, sekä ’olemiseen’, jossa ei pyritä saavuttamaan mitään vaan ollaan vain läsnä. Tekemisessä ei ole sinänsä vikaa, mutta on ongelmallista, jos se jää päälle, sillä psyykeä tai kehoa ei ole luotu olemaan jatkuvassa toimintavalmiudessa. Ennen pitkää aivot tarvitsevat kuitenkin taukoa”, stressin hoitoon erikoistunut psykologi Helle Hermansen sanoo.
Jatkuva täysillä paahtaminen kuormittaa niin kehoa kuin mieltäkin. Kun elimistö on ajautunut jatkuvaan hälytystilaan, sitä on vaikea purkaa, vaikka tilanne ympärillä rauhoittuisi. Olisikin tärkeää opetella tarvittaessa hidastamaan vauhtia ja sovittamaan tekemisen tahti siihen, mitä tilanne oikeasti edellyttää. Se on hyvinvoinnille eduksi myös laajemmin:
”Kun hellität hetkeksi, ehdit huomata, mikä muu on elämässä tärkeää. Silloin pääset myös paremmin kiinni siitä, mitä oikeasti haluat elämältäsi”, Helle Hermansen sanoo.
Lue psykologin vinkit siihen, miten arkeen saa enemmän rauhaa ja tasapainoa. Hyvää matkaa!
Rauhoita joka päivä muulta ohjelmalta tietty ajankohta, jolloin keskityt kymmeneksi minuutiksi vain olemaan läsnä itsellesi. Ajankohdalla ei sinänsä ole väliä – läsnäolotuokion voi pitää aamulla, iltapäivällä tai vaikka työpäivän aikana.
Jos mahdollista, lähde ulkosalle. Keskity vain nykyhetkeen ja anna mieleen pulpahtelevien ajatusten tulla ja mennä niihin takertumatta. Kenties huomaat jossain linnun laulavan tai pilvien kulkevan taivaalla. Juuri nyt sinun tarvitsee vain olla tässä.
Kiireen ja stressin keskellä aivot tekevät työtä hellittämättä, jolloin huomiota ei juuri jää keholle ja sen viesteille. Kehon tuntemuksia kannattaa kuitenkin pysähtyä kuulostelemaan, sillä ne kyllä kertovat, jos vauhtia on jo liikaa ja hyvinvointia laiminlyöty.
Suuntaa siis huomio eri kehon osiin aina päästä varpai- siin. Miltä missäkin tuntuu? Suorista ryhti ja rentouta hartiat. Kenties huomaat jännityksiä lihaksissa, jotka kaipaavat verryttelyä ja venyttelyä. Myös muun muassa jooga sekä kehoskannausharjoite, jossa käydään mielessä jokainen kehonosa läpi, ovat erinomaisia tapoja palauttaa yhteys omaan kehoon.
Kun teet jonkin tavallisen askareen tietoisesti tavallista hitaammin, ehdit samalla huomioida myös erilaisia aistihavaintoja. Voit esimerkiksi kuoria perunan kuin hidastetussa filmissä ja keskittyä samalla huomioimaan kuorimisesta syntyviä ääniä, kuoren värin ja tuoksun jne.
Voit myös kokeilla kävellessäsi hidastaa tempoa ja keskittyä huomioimaan, miltä liike tuntuu kehon eri osissa.
RAUHAA – Mieti, mitkä asiat auttavat sinua rentoutumaan ja kirjoita ne vaikka ylös.
Monille rentoutuminen tarkoittaa television ääressä pötköttelyä, mutta todellisuudessa ruudun tapahtumien seuraaminen ei tarjoa aivoille niiden kaipaamaa taukoa ärsykkeistä. Kokeile sen sijaan jotakin puuhaa, johon voi uppoutua niin, että ajatukset eivät sinkoile sinne tänne. Esimerkiksi neuloessa, ristikoita täyttäessä tai vaikkapa pyykkiä lajitellessa ajatukset kiinnittyvät toistuvaan tekemiseen, jolloin aivot saavat kaivattua lepoa huoliajatuksilta ja jatkuvalta ongelmien analysoinnilta.
Monet tarttuvat arjen suvantohetkissä automaattisesti älypuhelimeensa. Käännä välillä katse pois ruudulta ja suuntaa se ulos ikkunasta, kun tauon paikka tulee. Vaikka mielessä pyörisikin kaikenlaisia tapoja hyödyntää vapaahetki paremmin, tarkoitus olisi nimenomaan tässä hetkessä olla OLEMATTA tehokas. Jos kuljet työmatkat julkisten kulkuneuvojen kyydissä, katsele työmatkalla ikkunasta maisemia – edes osan matkaa.
Sinä itse tunnet itsesi parhaiten. Jos arki ei ole aina ollut yhtä kiireistä kuin nyt, voit muistella ’vanhoja hyviä aikoja’, jolloin elämässä oli enemmän virtaa ja vähemmän huolia. Miten tapasit silloin rentoutua? Millaiset asiat tuottivat sinulle iloa? Jos ne ovat toimineet aiemmin, ne toimivat varmasti nytkin, olipa kyseessä sitten vaikkapa maalaaminen, lukeminen, kävelylenkit tai puutarhanhoito.
Asiantuntija: stressipsykologi Helle Hermansen