Ahdistuksen ja pelkotilojen oireet

Ahdistuksesta kärsii yhä useampi - moni myös tietämämättään. Onkin tärkeää erottaa toisistaan pelko, hermostuneisuus ja ahdistus. Ahdistuksessa kyse on pelonsekaisesta huolestuneisuudesta ja epämääräisestä uhan tunteesta ilman, että varsinaista pelon syytä edes tunnistaa.

Ahdistus tuntuu kehossa jännittyneisyytenä ja monina muina fyysisinä oireina, kuten sydämen tykytyksenä, hikoiluna, vapinana ja vatsakipuina.

Mistä ahdistus johtuu?

Ahdistuksen taustalla voi olla perinnollisiä tekijöitä tai esimerksiki erityisherkkyyttä. Tällöin korostunut reagointi erilaisiin ärsykkeisiin voi aiheuttaa ahdistusta.

Ahdistus voi juontua erilaisista syistä. Arkielämässä esimerkiksi taloudelliset paineet ja huolet tai liika kiire ja stressi voivat johtaa ahdistukseen. Ahdistus voi johtua myös traumaattisista kokemuksista ja muistoista. Jos ahdistus kohdistuu tiettyyn asiaan tai tilanteeseen, kyse voi olla fobiasta tai pelkotiloista. Ahdistus voi pahentuessaan johtaa myös masennukseen.

Lue lisää masennuksen oireista täältä.

Ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus on yhä useammille tuttua. Ahdistus tuntuu epämääräisenä pelkona ja huolena, joka ei tunnu hellittävän. Ahdistus saa koko kehon jännittymään, jolloin rentoutuminen ja rauhoittuminen voi olla miltei mahdotonta. Tällöin myös uni helposti häiriintyy. Pitkittynyttä, yhtäjaksoista ahdistusta sanotaan ahdistuneisuushäiriöksi. Siinä ahdistuneisuus ja huolestuneisuus on sekä jatkuvaa elämäntilanteesen nähden liiallista. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsii noin 5 prosenttia ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa.

Sairauden pelko

Sairauden pelko eli hypokondria tarkoittaa jonkin fyysisen oireen tai tuntemuksen aiheuttamaa vakavan sairauden pelkoa, vaikka sairauden mahdollisuus olisi tutkimuksilla todettu mahdottomaksi. Taustalla voi olla itse sairastettu tai läheisen vakava, mahdollisesti kuolemaan johtanut sairaus.

Määräkohteiset pelot

Tiettyjen tilanteiden tai kohteiden pelot, kuten korkeat paikat, ukkonen, pimeä, lentäminen, hammaslääkärissä käyminen tai tietyt eläimet. Pelon kohteet saattavat laukaista paniikinomaisen pelon.

Apua voi terapian ja lääkehoidon lisäksi saada esimerkiksi minfulnessista ja meditaatiosta. Kokeile meditaatiota.

Julkisten paikkojen pelko

Julkisten paikkojen pelko eli agorafobia tarkoittaa sellaisten tilanteiden pelkoa, joista poispääsy tarvittaessa olisi vaikeaa tai noloa. Ihminen voi tällöin vältellä esimerkiksi ihmisjoukkoja ja julkisia liikennevälineitä. Agorafobiaa voidaan hoitaa tehokkaasti terapialla, ja pelkojen selättämistä voi harjoitella altistamalla itseään niille vähitellen esimerkiksi kaverin kanssa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Monia voi hieman jännittää ennen sosiaalisia tilaisuuksia tai yleisölle esiintymistä, etenkin, jos paikalla ei ole tuttuja, keihin tukeutua. Varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko aiheuttaa ahdistusreaktion tai pahimmillaan paniikkikohtauksen, jolloin pelkoa aiheuttavia tilanteita mieluiten vältellään kaikin keinoin.

Terapian ja lääkehoidon lisäksi pelkoa voi kokeilla lievittää kohtaamalla pelon kohteen asteittain. Ensimmäinen askel voi olla vaikkapa lyhyen puheen pitäminen lähimmälle ystävälle.

Pakko-oireinen häiriö

Monet kammoksuvat bakteereita ja ovat näin tarkkoja käsihygieniasta, tykkäävät pitää kotinsa järjestyksessä tai tarkistavat kotoa lähtiessä parikin kertaa, tuliko ovi varmasti lukkoon.

Varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä kärsivällä esimerkiksi tautien pelko voi aiheuttaa pakkotoimintoja, kuten jatkuvaa käsien pesua, jolla yritetään helpottaa pakkoajatuksen aiheuttamaa ahdistusta. Tällöin pakko-oireilu häiritsee elämää ja voi johtaa esimerkiksi masennukseen.

Pakko-oireita ilmenee monilla etenkin stressaavissa elämänvaiheissa. Varsinaisesa pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, sillä oireita voidaan lievittää esimerksiksi terapialla tai lääkkeillä.

LUE MYÖS: Onko sinulla OCD-oireita?

Yleisiä ahdistuksen ja pelkotilojen oireita

• Sydämen tykytys
• Hikoilu
• Suun kuivuminen
• Vapina, etenkin käsissä
• Hengenahdistus
• Pahoinvointi
• Painon tunne rinnassa
• Huimaus
• Huono olo
• Vatsakivut
• Tunnottomuus, esimerkiksi sormenpäissä
• Vilunväristykset
• Kontrollinen menettämisen tunne
• Kuolemanpelko
• Epätodellinen olo

Ahdistuksen ja pelkotilojen hoito

Ahdistuksesta ja pelkotiloista kärsivän kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, sillä hoitokeinoja löytyy kyllä. Tehokasta apua voi saada esimerkiksi kognitiivisesta psykoterapiasta, jossa pyritään vaikuttamaan haitallisiin ajatusmalleihin ja josta henkilö saa myös työkaluja tilanteen parantamiseen.

Terapian lisäksi ahdistuneisuuteen ja pelkotiloihin voidaan käyttää lääkehoitoa, esimerkiksi masennuslääkkeitä, joilla oireita voidaan lievittää.

Jos ahdistus tai pelot jatkuvat ja alkavat hallita tai häiritä elämää, kannattaa kääntyä lääkärin, psykologin tai psykiatrin puoleen, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian.

Lähde: Duodecim/Terveyskirjasto