Ikääntyessä aivot kutistuvat ja muisti heikkenee – mutta ei niin kutsutuilla supervanhuksilla. Heidän aivonsa ovat vielä kahdeksankymppisenä yhtä virkeät kuin 50-vuotiaana.
SUPERVANHUKSET – miten toisilla voi olla vielä kahdeksankymppisenä viisikymppisen aivot?
Ikääntyminen näkyy muun muassa aivojen magneettikuvissa.
Esimerkiksi tyypillisissä 80-vuotiaan aivoissa nähdään merkkejä muistin heikentymisestä ja aivot kutistumisesta. Joissain tapauksissa kuvat saattavat kuitenkin hämätä – joillakin ikäihmisillä aivoissa ei näykään tyypillistä iän mukaista heikentymistä.
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, kaikilla aivot eivät siis vanhene lainkaan samassa tahdissa kuin muilla.
Niin kutsutuilla supervanhuksilla tarkoitetaan ikäihmisiä, joilla aivot toimivat kuin kymmeniä vuosia nuoremmilla. Termi juontuu tutkimuksesta, jossa verrattiin 80-vuotta täyttäneitä ja 50-65-vuotiaita – tutkijat ällistyivät todetessaan osalla kahdeksankymppisistä aivojen muistuttavan enemmän viisikymppisiä kuin omaa ikäryhmäänsä.
Mutta miten toisilla aivot ikääntyvät niin eri tahdissa kuin muilla?
Mysteeriä ovat ratkoneet sittemmin tutkijat ympäri maailmaa – muun muassa Kööpenhaminan yliopiston neurologian professori Carl-Johan Boraxbekk ja neurotieteen tutkija Naiara Demnitz.
Tulevaisuudessa tutkimustyön tuloksena voidaan mahdollisesti laatia suosituksia siitä, miten aivot voidaan parhaiten pitää terveinä mahdollisimman pitkälle vanhuuteen.
”Supervanhukset ovat iäkkäitä ihmisiä, joiden kognitiivinen toimintakyky ja muisti ovat säilyneet samalla tasolla kuin 30-40 vuotta aiemmin.”— Kognitiivisen neurotieteen tutkija Naiara Demnitz
Useimmilla muisti toimii melko samaan tapaan 60 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen muutoksia alkaa kuitenkin ilmetä – voi olla kenties vaikeampi muistaa lastenlasten syntymäpäiviä tai asioita, joita tuli sovittua edellisviikolla.
Muisti heikkenee ja aivot kutistuvat. Tämä ei tarkoita kuitenkaan dementiaa, vaan kyseessä on täysin normaali, ikääntymiseen kuuluva ilmiö.
Ikä vaikuttaa myös muistin lisäksi motorisiin taitoihin ja fyysiseen toimintakykyyn.
Useimmilla tekemisen tahti alkaa hidastua ja tasapaino ja lihasvoima heikkenevät, jolloin on vaikeampi esimerkiksi saada avattua purkkien kansia tai nousta tuolilta.
”Uskomme, että ihmisen fyysisen toimintakyvyn, aivojen terveyden ja kognitiivisten toimintojen välillä on yhteys”, Carl-Johan Boraxbekk sanoo.
Tämä tarkoittaa, että jos on fyysisesti hyvässä kunnossa, myös aivot ovat todennäköisemmin hyvässä iskussa ja kognitiiviset kyvyt heikkenevät hitaammin.
Useimmat varmasti haluaisivat luultavasti haluaisivat itsekin supervanhuksen aivot, kun ikä alkaa painaa. Mikä siis on näiden aivoiltaan nuorekkaiden ikäihmisten salaisuus? Sitä eivät tutkijat valitettavasti vielä täsmälleen tiedä.
Perintötekijöillä on joka tapauksessa merkitystä, Carl-Johan Boraxbekk toteaa. Hän kuvailee genetiikkaa elämässä jaettuina kortteina, joita ei voi itse muuttaa.
Se, miltä aivot näyttävät 60-, 70- tai 80-vuotiaana – tai missä tahansa muussa iässä tahansa - ei kuitenkaan riipu vain geeneistä. Yksilöllä on itsellään myös mahdollisuus vaikuttaa asiaan omilla valinnoillaan.
Ihmiset elävät nykyään pidempään kuin koskaan ennen, mutta terveiden elinvuosien odote ei ole pysynyt perässä.
Tämä tarkoittaa sitä, että elämän loppupuolella tulee olemaan yhä enemmän vuosia, jolloin vammat ja muut toimintarajoitteet estävät elämästä halutulla tavalla, ja monet tulevat riippuvaisiksi muiden avusta.
”On tärkeää tarkastella asioita, jotka eivät ainoastaan pidennä elämää, vaan myös asioita, jotka tekevät elämästä parempaa”, Carl-Johan Boraxbekk sanoo – entä mitä yksilö voisi itse tehdä?
Lue myös: Näin kannattaa treenata yli 60-vuotiaana
Vaikka tähtäimessä ei olisikaan varsinainen supervanhuus, kukapa ei haluaisi pitää aivonsa terveinä ja välttyä muistisairauksilta mahdollisimman pitkään tai jopa kokonaan.
Hyvä uutinen onkin se, että elämäntavoilla on suuri merkitys siihen, miten aivot muuttuvat iän myötä. Omilla valinnoilla on siis todellakin väliä.
”Geenit saattavat selittää puolet, mutta sitten on vielä 50 prosenttia, johon voi itse vaikuttaa”, Carl-Johan Boraxbekk sanoo.
Tutkimus on osoittanut, että 40 prosenttia muistisairauksista voitaisiin mahdollisesti ehkäistä elintapoja muuttamalla.
”Uskon, että geenit ja elämäntapatekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jotkut geenit ovat ehkä hyödyllisempiä tai haitallisempia elintavoista riippuen.”— Neurologian professori Carl-Johan Boraxbekk
Lue myös: Mitä dementia on? Oireet, syyt ja hoito
Carl-Johan Boraxbekkilla ja Naiara Demnitzillä on useita vinkkejä siihen, miten pitää aivot terveinä ja nuorina.
Niihin kuuluvat muun muassa terveellinen syöminen, fyysinen aktiivisuus, alkoholin käytön vähentäminen, riittävä uni ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa.
Jokaisella elämäntapavalinnalla on sinällään pieni mutta yhdessä jo suurikin vaikutus.
Nämä elämäntapavalinnat eivät toki takaa, että sinustakin tulee supervanhus, mutta ne saattavat pitää aivosi nuorempina hieman pidempään.
Tutkijoiden selkeä viesti on, että elintavat eivät voi pelastaa kaikelta, mutta terveelliset valinnat voivat tehdä elinvuosista parempia. Pienistä puroista kasvaa tässäkin tapauksessa iso virta.
”Elämäntapamuutokset eivät ole taikuutta, mutta eri elämäntapatekijät voivat kuitenkin yhdessä tehdä jo paljon”, Naiara Demnitz sanoo.
ASIANTUNTIJAT:Kööpenhaminan yliopiston neurologian professori Carl-Johan Boraxbekk ja kognitiivisen neurotieteen tutkija Naiara Demnitz