Liikunnasta hyötyvät kehon lisäksi myös pienet harmaat aivosolut. Tutkimusten mukaan tiettyjä lajeja harrastamalla voi tehostaa aivojen toimintaa, kuten parantaa keskittymiskykyä ja muistia.
TEHOSTA AIVOJEN TOIMINTAA LIIKUNNALLA – esimerkiksi juoksu on aivojen terveyden kannalta hyvä valinta.
Ihmisaivojen tutkiminen on haasteellista, eikä liikunnan suoranaisesta vaikutuksesta aivosoluihin ole helppoa saada näyttöä. Tutkimus keskittyy usein seurauksiin, kuten liikunnan muistivaikutuksiin, tai aivojen kuvauksen avulla todennettavaan toimintaan.
On kuitenkin olemassa viisi eri osa-aluetta, joilla tutkijat ovat kiistatta todenneet suoran yhteyden liikunnan ja aivojen välillä.
LIIKUNTA VAIKUTTAA AIVOJEN ERI OSA-ALUEISIIN Lue alta lisää siitä, miten minkäkinlainen liikunta kehittää aivoja.
Missä? Prefrontaali aivokuori
Miten? Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta puolen tunnin syketreenin on osoitettu kasvattavan merkittävästi keskittymiskykyä. Otsalohkon aktiivisuuden kasvu näkyy magneettikuvissa, samoin parantunut häiriöiden sietokyky. Vaikutuksen on todettu kestävän parista minuutista jopa useisiin tunteihin.
Millainen liikunta? Kovasykkeinen harjoittelu
Missä? Hippokampus eli aivoturso – mahdollisesti koko aivot
Miten? Lihaskudoksesta vapautuu irisiinihormonia. Nuorissa terveissä aivoissa irisiiniä on paljon, vanhoissa ja sairaissa vähemmän. Hiirikokeet osoittavat, että irisiinin lisääntyminen parantaa muistia. Tutkijat arvioivat, että irisiinillä on vaikutusta aivojen tehokkaaseen toimintaan.
Millainen liikunta? Syke- ja lihaskuntoharjoittelu
Missä? Hippokampus
Miten? Liikunnan yhteydessä vapautuu BDNF-nimistä aivoperäistä hermokasvutekijää. BDNF on proteiini, joka aktivoi hippokampuksessa tapahtuvaa uusien solujen syntyä, mitä pidettiin pitkään mahdottomana. Tämä parantaa muistia, ja vaikutus kestää kuukausista vuosiin.
Millainen liikunta? Kovasykkeinen harjoittelu
Missä? Takaraivolohko ja otsalohko
Miten? Koehenkilöillä, jotka ajoivat kuntopyörällä kovaa nopeutta, havaittiin lievästi parantunut kyky luovaan ajatteluun. Tämä koski kuitenkin vain koehenkilöitä, jotka olivat jo valmiiksi hyväkuntoisia. Vaikutus liittyy todennäköisesti hapen ja glukoosin määrän kasvuun aivoissa, ja se kesti parista minuutista tunteihin.
Millainen liikunta? Erittäin kovasykkeinen harjoittelu
Missä? Pikkuaivot
Miten? Stressitason kasvaessa adrenaliini- ja kortisolihormonien eritys kiihtyy voimakkaasti. Tämä voi lopulta aiheuttaa haitallisia muutoksia pikkuaivoissa, jotka ohjaavat tasapainoaistia ja motoriikkaa. Vähäistä kuormitusta aiheuttava liikunta on paras tapa vähentää stressihormonien ylituotantoa ja samalla stressitasoa.
Millainen liikunta? Kevyt kuntoliikunta, kuten kävely ja jooga
Asiantuntija: T. Schilhab, neurobiologian tohtori
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 5/2020.