Nainen sitoo lenkkareiden nauhoja ennen juoksulenkkiä
Tehosta aivojen toimintaa liikunnalla –

esimerkiksi juoksu on aivojen terveyden kannalta hyvä valinta. 

© iStock

Pidä aivot terveenä liikunnalla

Liikunnasta hyötyvät kehon lisäksi myös pienet harmaat aivosolut. Tutkimusten mukaan tiettyjä lajeja harrastamalla voi tehostaa aivojen toimintaa, kuten parantaa keskittymiskykyä ja muistia.

torstai 12. maaliskuuta 2020 teksti N. Hansen

Ihmisaivojen tutkiminen on haasteellista, eikä liikunnan suoranaisesta vaikutuksesta aivosoluihin ole helppoa saada näyttöä. Tutkimus keskittyy usein seurauksiin, kuten liikunnan muistivaikutuksiin, tai aivojen kuvauksen avulla todennettavaan toimintaan. 

On kuitenkin olemassa viisi eri osa-aluetta, joilla tutkijat ovat kiistatta todenneet suoran yhteyden liikunnan ja aivojen välillä.

Näihin aivojen alueisiin liikunta vaikuttaa

Liikunta kehittää keskittymiskykyä ja parantaa muistia.
Liikunta vaikuttaa aivojen eri osa-alueisiin

Lue alta lisää siitä, miten minkäkinlainen liikunta kehittää aivoja.


1. Liikunta parantaa keskittymiskykyä

Missä? Prefrontaali aivokuori 

Miten? Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta puolen tunnin syketreenin on osoitettu kasvattavan merkittävästi keskittymiskykyä. Otsalohkon aktiivisuuden kasvu näkyy magneettikuvissa, samoin parantunut häiriöiden sietokyky. Vaikutuksen on todettu kestävän parista minuutista jopa useisiin tunteihin. 

Millainen liikunta? Kovasykkeinen harjoittelu

Tämän vuoksi kannattaa pyöräillä töihin

2. Liikunta nuorentaa aivoja

Missä? Hippokampus eli aivoturso – mahdollisesti koko aivot 

Miten? Lihaskudoksesta vapautuu irisiinihormonia. Nuorissa terveissä aivoissa irisiiniä on paljon, vanhoissa ja sairaissa vähemmän. Hiirikokeet osoittavat, että irisiinin lisääntyminen parantaa muistia. Tutkijat arvioivat, että irisiinillä on vaikutusta aivojen tehokkaaseen toimintaan. 

Millainen liikunta? Syke- ja lihaskuntoharjoittelu

Täältä saat 5 kilometrin juoksuohjelman

3. Liikunta parantaa muistia 

Missä? Hippokampus 

Miten? Liikunnan yhteydessä vapautuu BDNF-nimistä aivoperäistä hermokasvutekijää. BDNF on proteiini, joka aktivoi hippokampuksessa tapahtuvaa uusien solujen syntyä, mitä pidettiin pitkään mahdottomana. Tämä parantaa muistia, ja vaikutus kestää kuukausista vuosiin. 

Millainen liikunta? Kovasykkeinen harjoittelu

4. Liikunta lisää luovuutta

Missä? Takaraivolohko ja otsalohko 

Miten? Koehenkilöillä, jotka ajoivat kuntopyörällä kovaa nopeutta, havaittiin lievästi parantunut kyky luovaan ajatteluun. Tämä koski kuitenkin vain koehenkilöitä, jotka olivat jo valmiiksi hyväkuntoisia. Vaikutus liittyy todennäköisesti hapen ja glukoosin määrän kasvuun aivoissa, ja se kesti parista minuutista tunteihin. 

Millainen liikunta? Erittäin kovasykkeinen harjoittelu

Tämä puolen tunnin treeni nostaa taatusti sykettä

5. Liikunta lievittää stressiä

Missä? Pikkuaivot 

Miten? Stressitason kasvaessa adrenaliini- ja kortisolihormonien eritys kiihtyy voimakkaasti. Tämä voi lopulta aiheuttaa haitallisia muutoksia pikkuaivoissa, jotka ohjaavat tasapainoaistia ja motoriikkaa. Vähäistä kuormitusta aiheuttava liikunta on paras tapa vähentää stressihormonien ylituotantoa ja samalla stressitasoa. 

Millainen liikunta? Kevyt kuntoliikunta, kuten kävely ja jooga

Stressihormoni kortisoli aiheuttaa tuhoa elimistössä


Asiantuntija: T. Schilhab, neurobiologian tohtori

Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 5/2020.


Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mikä hedelmä on suosikkisi?

KUNTO PLUS suosittelee