Suositut pillerit
Vaikka viranomaiset toppuuttelevatkin ravintolisien käyttöä väestötasolla, niitä kuitenkin ostetaan paljon. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naisista 66 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia käyttää vitamiini-, kivennäisaine- tai rasvahappovalmisteita. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös KUNTO PLUSsan hyvinvointikyselyssä.
Ravintolisien käytön taustalla on usein odotus siitä, että niistä voidaan saada myönteisiä vaikutuksia, joita tavallinen ruoka ei tarjoa. Pillereiden luotetaan vahvistavan elimistön puolustuskykyä erilaisia tauteja ja vaivoja vastaan ja suojaavan vaikkapa nivelvaivoilta, sydän- ja verisuonitaudeilta tai flunssalta. On kuitenkin vaikea osoittaa, että monillakaan ravintolisillä olisi tällaisia vaikutuksia. Ravintolisät eivät ole lääkkeitä vaan elintarvikkeita, vaikka niitä myydäänkin esimerkiksi tabletteina. Niitä saa markkinoida vain Euroopan elintarvikeviranomaisen hyväksymillä väittämillä, mutta niihin ei kohdistu samanlaista valvontaa kuin lääkkeisiin. Ravintolisillä voi toki olla myönteisiä vaikutuksia, mutta myös sivuvaikutuksia. Onkin tärkeää olla perillä siitä, miten ravintolisät sopivat esimerkiksi samaan aikaan käytettävien lääkkeiden kanssa tai leikkaukseen valmistauduttaessa. Varminta on tarkistaa asia tarvittaessa lääkäriltä.
Alempana kerromme, mitä ravintoaineita tankataan tyypillisesti purkista ja paljonko niitä suositellaan päivittäin saatavaksi suomalaisissa ravitsemussuosituksissa – sekä miten niitä saadaan ravinnosta ja missä tapauksissa ravintolisistä voi ollakin hyötyä. Ennen ostopäätöstä kannattaa punnita, onko purkki todella tarpeen – vai saisiko saman hyödyn tuunaamalla vain ruokavaliotaan terveellisemmäksi.
Käytetyimmät ravintolisät Suomessa
Ravintolisien käyttäjien osuus, naisista: