Monet meistä käyttävät ravintolisiä, mutta tarvitseeko tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota noudattavan todella täydentää ravitsemustaan purkista? Selvitimme, mihin ravintolisiin kannattaa panostaa ja mitkä jättää kauppaan.
JAUHETTA, KAPSELEITA, TIPPOJA Ravintolisiä on lukemattomia erilaisia.
Ravintolisiä on tarjolla niin moneen lähtöön, että tavallisella kuluttajalla voi helposti mennä sormi suuhun. Tuotteet lupaavat monenlaisia terveysvaikutuksia päästä varpaisiin, ja lupaukset voivat houkuttaa nappaamaan pillerin tai pari päivässä ihan varmuuden vuoksi. Mutta saako purkista terveyttä – ja mitä ravintolisät oikeastaan ovat?
Lainsäädännössä ravintolisillä tarkoitetaan Ruokaviraston mukaan "valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka ovat yhden tai useamman ravintoaineen tai muun aineen, jolla on ravitsemuksellinen tai fysiologinen vaikutus, tiivistettyjä lähteitä". Ravintolisät voivat sisältää esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja ja mikrobeja, ja niitä myydään niin kapseleina, tabletteina kuin esimerkiksi jauheinakin. Käsite kattaa monenmoisia tuotteita, joten ei ihme, jos purkkien ja terveysväittämien viidakossa voi tuntua, että hyvinvointi on hiuskarvan varassa, jos ei käytä ainakin jotain lisiä.
Kannattaisiko ravintoaineita sitten tankata purkista? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuositusten mukaan suositusten mukaisella ruokavaliolla taataan jo "yleisesti ottaen" ravintoaineiden riittävä saanti, jolloin ravintolisille ei ole tarvetta tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi lapset ja ikääntyneet sekä raskaana olevat ja vegaanit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2017 -tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että useimmat ravintolisiä käyttävät saavat jo ruoastakin riittävästi ravintoaineita. Esimerkiksi 25–64-vuotiailla naisilla vain folaatin ja raudan saanti ruokavaliosta on keskimäärin liian vähäistä.
D-vitamiinilisää suositellaan talvikuukausina aikuisille, jotka eivät saa D-vitamiinia tarpeeksi ravinnosta, sekä lapsille, nuorille ja ikääntyville ympäri vuoden.
Raskausaika ja imetys lisäävät raudan, folaatin ja D-vitamiinin tarvetta.
Kalsiumin saanti on hyvä varmistaa ravintolisillä, jos ruokavalio ei sisällä maitotuotteita.
Vaikka viranomaiset toppuuttelevatkin ravintolisien käyttöä väestötasolla, niitä kuitenkin ostetaan paljon. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naisista 66 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia käyttää vitamiini-, kivennäisaine- tai rasvahappovalmisteita. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös KUNTO PLUSsan hyvinvointikyselyssä.
Ravintolisien käytön taustalla on usein odotus siitä, että niistä voidaan saada myönteisiä vaikutuksia, joita tavallinen ruoka ei tarjoa. Pillereiden luotetaan vahvistavan elimistön puolustuskykyä erilaisia tauteja ja vaivoja vastaan ja suojaavan vaikkapa nivelvaivoilta, sydän- ja verisuonitaudeilta tai flunssalta. On kuitenkin vaikea osoittaa, että monillakaan ravintolisillä olisi tällaisia vaikutuksia. Ravintolisät eivät ole lääkkeitä vaan elintarvikkeita, vaikka niitä myydäänkin esimerkiksi tabletteina. Niitä saa markkinoida vain Euroopan elintarvikeviranomaisen hyväksymillä väittämillä, mutta niihin ei kohdistu samanlaista valvontaa kuin lääkkeisiin. Ravintolisillä voi toki olla myönteisiä vaikutuksia, mutta myös sivuvaikutuksia. Onkin tärkeää olla perillä siitä, miten ravintolisät sopivat esimerkiksi samaan aikaan käytettävien lääkkeiden kanssa tai leikkaukseen valmistauduttaessa. Varminta on tarkistaa asia tarvittaessa lääkäriltä.
Alempana kerromme, mitä ravintoaineita tankataan tyypillisesti purkista ja paljonko niitä suositellaan päivittäin saatavaksi suomalaisissa ravitsemussuosituksissa – sekä miten niitä saadaan ravinnosta ja missä tapauksissa ravintolisistä voi ollakin hyötyä. Ennen ostopäätöstä kannattaa punnita, onko purkki todella tarpeen – vai saisiko saman hyödyn tuunaamalla vain ruokavaliotaan terveellisemmäksi.
Ravintolisien käyttäjien osuus, naisista:
Lue lisää erilaisista ravintolisistä alla olevista jutuista.
