Oluf Pedersen on syönyt kehittämäänsä professorin viherpuuroa aamiaiseksi yli 35 vuotta. Hän kertoo reseptin taustalta seuraavaa:
”Energiapuuro tuli elämääni aikana, jolloin työskentelin Harvardin yliopistossa ja asuimme perheeni kanssa Bostonissa. Eräänä päivänä vierailimme Ann Wigmorella, joka oli yksi raakaravinnon tunnetuimmista puolestapuhujista Yhdysvalloissa.
Liikenneruuhkan vuoksi olimme hieman myöhässä tapaamisestamme, ja kiirehdimme hengästyneinä portaita ylös Wigmoren suureen kolmannen kerroksen asuntoon. Kun seisoimme oven ulkopuolella, kuulimme outoja narahtelevia ääniä. Kun soitimme ovikelloa, sisältä kuului ”Please, come in”.
Meitä odotti 78-vuotias hoikka, erittäin hyväkuntoisen näköinen nainen, joka hyppeli keskellä hienoa asuntoaan trampoliinilla kohtuullisen nopeaan tahtiin – mutta me olimme ainoat, jotka olivat hengästyneitä! Olimme ällikällä lyötyjä.
Wigmoren karisma teki meihin lähtemättömän vaikutuksen, ja hänen näkemyksensä ruoasta, terveydestä ja ravinnosta energian lähteenä ylipäänsä oli meille aivan ennen kuulumatonta. Hän oli itseoppinut, mutta omien ja auttamiensa potilaiden kokemusten perusteella hän tiesi, mitä esimerkiksi fermentoidut viljat ja vihannekset voivat tehdä ihmisille.
Tästä unohtumattomasta kohtaamisesta tämän poikkeuksellisen elinvoimaisen ja toisinajattelevan naisen kanssa saimme inspiraation vihreään energiapuuroon. Se on ollut päivittäinen aamiaisemme siitä lähtien.
Syömme puuron kanssa aina tuoreita, pakastettuja tai kuivattuja marjoja ja jotain hapanmaitotuotetta. Loppupäivän syömme monipuolisesti, myös lämmintä ruokaa, sekä aina yhden tai useamman annoksen raakoja kasviksia.
Ja vaatimattomasti sanottuna, perheellemme se on ollut tapa panostaa vahvasti jokapäiväiseen arkeen ja elämään, jossa riittää energiaa ja elinvoimaa, ilman kroonisia sairauksia.”
”Pitääkö viherpuuro syödä nimenomaan aamulla?” – ja 8 muuta kysymystä professorille