Surauta tehosekoittimessa kasviksista, hedelmistä, inkivääristä, pähkinöistä ja yrttiteestä superterveellinen aamiainen. Viherpuuro on superruokaa myös suoliston hyville bakteereille.
SUPERTERVEELLINEN VIHERPUURO on parasta ravintoa myös hyville suolistobakteereille.
Viherpuuron reseptin on kehittänyt sisätautien erikoislääkäri ja muun muassa suolistobakteereita pitkään tutkinut Oluf Pedersen, joka on itse popsinut viherpuuroaan aamiaiseksi jo 35 vuotta. Reseptissä käytetään runsaasti vihanneksia ja muita terveellisiä ainesosia, jotka hellivät suolistoa, ja superterveellisenä aamiaisena se antaa puhtia pitkälle päivään.
VINKKI: Puuroon voi lisätä 1–1,5 dl rahkaa tai muuta hapanmaitotuotetta, jos haluaa lisää proteiinia.
VINKKI: Puuroa voi mainiosti tuunata oman maun mukaan vaihtamalla esimerkiksi omenan ja kiivin muihin hedelmiin tai marjoihin ja parsakaalin johonkin muuhun kaaliin.
Tuhti annos kasviksia heti päivän alkajaisiksi tarjoaa parasta mahdollista polttoainetta myös hyville suolistobakteereille, jotka auttavat immuunijärjestelmää ja koko elimistöä toimimaan optimaalisesti.
Bakteerit nimittäin muuttavat kuitua ja kasvisten sisältämiä kasviperäisiä aineita terveyttä edistäviksi aineiksi. Jotkin suolistobakteerit voivat esimerkiksi tuottaa entsyymejä, jotka voivat muuntaa muun muassa parsakaalin sisältämiä aineita syöpää torjuviksi molekyyleiksi.
Lue myös: Ruoka-aineita, jotka hyödyttävät – ja vahingoittavat – suolistoflooraa.
”Suoliston bakteerit rakastavat tätä.”— Professori Oluf Borbye Pedersen viherpuurostaan
”Pierun ei pitäisi haista, vaan sen pitäisi tuoksua – metsältä.”
Näin sanoo yksi maailman johtavista suolistobakteeritutkijoista, Oluf Pedersen, joka syö itse puoli kiloa kasviksia – aamiaiseksi.
Tapaamme Pedersenin, joka esittelee viherpuuron valmistamista. Hän halkaisee ensin kypsän avokadon taitavasti kahtia pienellä yrttiveitsellään. Se humpsahtaa tehosekoittimeen yhdessä puolikkaan omenan, viinirypäleiden ja inkivääripalasen kanssa. Sekaan hän lisää vielä aimo annoksen pinaattia sekä saksanpähkinöitä, merilevää, ituja ja raakaa parsakaalia.
Lopuksi tutkija lorauttaa tehosekoittimeen tilkan piparminttuteetä ja kirpeää sitruunamehua ja surauttaa koneen käyntiin.
Lue myös: Tehosekoittimella helposti herkullista syötävää kasviksista
Ainekset soseutuvat hetkessä hienojakoiseksi puuroksi, joka tuoksuu ruoholta.
”Suolistobakteerit rakastavat tätä”, selittää Pedersen, joka syö lähes joka aamu vihreää energiapuuroaan.
Kun hän on matkoilla, hän pyytää hotellin kokkia valmistamaan jotain vastaavaa.
”En erottele elämässäni työtä ja huvia, enkä näin ollen ajattele, että minulla olisi koskaan ollut työtä perinteisessä mielessä – vaikka olenkin viettänyt suurimman osan aikuiselämästäni työskennellen 70–80 tuntia viikossa lääketieteellisen käytännön työn ja tutkimuksen parissa. Luulen, että olisi todella vaikeaa elää näin, jos en joka aamu tankkaisi kunnollista polttoainetta 6-sylinteriseen ferrarimoottoriini”, Pedersen sanoo viitaten viherpuuroonsa, joka maistuu hieman kuin samettiselta vastaleikatulta kesänurmikolta.
Lue myös: 10 sairautta, joihin suolistobakteerit vaikuttavat
Oluf Pedersen on sisätautien ja hormonisairauksien erikoislääkäri ja genomitutkimuksen professori. Hänet on palkittu lukuisilla kansainvälisillä palkinnoilla ihmisen DNA:ta koskevasta perustutkimuksesta sekä uraauurtavasta työstä ihmisen suolistobakteerien kartoittamisessa. Hän on aiemmin toiminut Tanskan Stenon diabeteskeskuksen ylilääkärinä ja professorina sekä Tanskan diabetesyhdistyksen puheenjohtajana.
Pedersen on toiminut myös useiden vuosien ajan vierailevana professorina Bostonissa sijaitsevassa maineikkaassa Harvardin yliopiston Joslin Diabetes Centerissä, ja hän on ollut yksi Kiinassa sijaitsevan maailman suurimman DNA-tutkimuskeskuksen voimahahmoista. Vuonna 2010 hänet pyydettiin perustamaan ja johtamaan Novo Nordisk -säätiön aineenvaihduntatutkimuksen keskusta Kööpenhaminan yliopistoon. Pederseniä voi myös luonnehtia elintapasairauksien ja suolistobakteerien tutkimuksen edelläkävijäksi. Vuosien varrella hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita esimerkiksi Nature-lehdessä.