Älä turhaan säikähdä saksanpähkinöiden rasva- ja energiamäärää, sillä aivopähkinällä on runsaasti etuja puolellaan. Lisäksi saksanpähkinä sopii hienosti niin makean, suolaisen kuin karvaankin kaveriksi.
SAKSANPÄHKINÄ VINKKI: Laita saksanpähkinät pakastepussiin ja murskaa ne pussin päältä kaulimella, niin palaset eivät lentele ympäriinsä.
Saksanpähkinä on oikeastaan kivihedelmä, kuten vaikkapa persikka. Saksanpähkinästä syödään itse asiassa siemen, ja pähkinä on kuin minitaideteos. Kullanruskea saksanpähkinä muistuttaa muodoltaan ihmisaivoja. Pähkinän maku on mieto, kermainen ja täyteläinen, ja saksanpähkinä on myös täynnä hyviä ravintoaineita. Esittelemme 7 syytä syödä näitä herkkupommeja.
Saksanpähkinät sisältävät runsaasti kuitua ja rasvaa, mikä takaa sen, että ne pitävät kylläisenä pitkään. Saksanpähkinässä on esimerkiksi yli 5 grammaa kuitua ja 65 grammaa rasvaa 100 grammaa kohti. Kuitu ja rasva auttavat säilyttämään kylläisyyden tunteen pidempään, jolloin vatsa ei tunnu tyhjältä. Saksanpähkinä tasaa myös verensokeria, mikä lisää myös kylläisyyden tunnetta.
Lue myös: Mihin kuitua tarvitaan?
Pähkinöissä ja myös saksanpähkinässä on suhteellisen runsaasti proteiinia, sillä se sisältää noin 15 grammaa proteiinia 100 grammaa kohti, mikä vastaa esimerkiksi lohen, kinkun ja katkaravun proteiinisisältöä. Siksi saksanpähkinä sopii erityisen hyvin kasvissyöjille ja vegaaneille. Proteiinit ovat elimistön rakennusaineita, joita tarvitaan mm. solujen, kudosten, hormonien, luuston ja immuunijärjestelmän hyvinvointiin.
Aivoja muodoltaan muistuttava saksanpähkinä on hyväksi aivoille. Saksanpähkinässä on runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja, ja lisäksi se sisältää antioksidantteja ja tulehdusta lievittäviä aineita. Sekä eläin- että ihmiskokeissa on havaittu, että saksanpähkinöillä voi olla yhteys kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. (Tutustu esimerkiksi seuraavissa lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin: Journal of Nutrition ja Nutrients).
Ravitsemuksen vaikutuksia terveyteen selvittävissä tutkimuksissa on yleensäkin vaikea erottaa yhden tietyn ainesosan vaikutus elimistöön, ja sama pätee saksanpähkinään. Terveysvaikutus riippuu siitä, minkä sijasta tai minkä lisäksi saksanpähkinää syödään eli korvataanko sillä kakkupala vai feta salaatissa. Siksi saksanpähkinän terveysvaikutuksistakaan on vaikea sanoa mitään varmaa.
*Lähde: Fineli*
Tutkimuksissa on osoitettu, että noin 30 grammaa eli pieni kourallinen pähkinöitä (myös saksanpähkinä) päivässä pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin vähentämällä mm. huonon LDL-kolesterolin määrää veressä. Vaikutus johtuu sekä hyvän rasvan että kuidun määrästä, ja lisäksi saksanpähkinässä on runsaasti kivennäisaineita, erityisesti magnesiumia. Elimistö tarvitsee magnesiumia sydämen toimintaan ja myös hermoimpulssien välittämiseen.
Ennen kuin syöt kulhollisen saksanpähkinöitä, huomaa kuitenkin, että tutkimuksissa vaikutus osallistujien kolesteroliin on ollut suhteellisen vähäinen.
Lue myös: Sydänliitto
Saksanpähkinä on todellinen suoliston tosiystävä, sillä se sisältää suolistobakteereita, jotka hajottavat pähkinää ja varmistavat, että sen hyvät ainesosat päätyvät elimistön käyttöön. Tutkimusten mukaan bakteerien tuottamat molekyylit, joita tarvitaan pähkinöiden sulattamiseen, vaikuttavat myönteisesti suoliston soluihin ja immuunipuolustukseen.
Pähkinän sisältämä kuitu pitää myös ruuansulatuksen käynnissä, kunhan muistaa juoda riittävästi pähkinöitä syötyään.
Olet kenties tottunut näkemään saksanpähkinöitä pähkinäsekoituksissa tai Waldorfin salaatissa, mutta itse asiassa kermainen mutta samalla karvas aivopähkinä toimii monessa muussakin yhteydessä. Saksanpähkinä sopii niin makean, suolaisen kuin karvaankin kaveriksi, joten käytössä vain mielikuvitus on rajana.
Syö siis saksanpähkinää sellaisenaan (vaikka juustolautasella) tai käytä sitä leivontaan, kuten sämpylöihin, puuroon, (kaali)salaattiin, pastaan, pestoon tai ripottele keiton päälle tai tarjoa tumman lihan, kuten ankan tai riistan kanssa.
Jos haluat saksanpähkinästä lapsille sopivamman version, liota pähkinöitä kylmässä vedessä yön yli ja paahda sitten pähkinöitä uunissa matalalla lämmöllä.
Pähkinät ovat terveellisiä, mutta pienenä varoituksen sanana täytyy mainita, että kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi ne voivat joskus sisältää haitallisia aineita, kuten akryyliamidia ja aflatoksiineja.
Toisin kuin esimerkiksi pistaasipähkinät ja parapähkinät, saksanpähkinät eivät sisällä juurikaan myrkyllisiä aflatoksiineja, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Aflatoksiineja saattaa olla kuumissa ja kosteissa oloissa kasvaneissa pähkinöissä, sillä silloin niihin pääsee muodostumaan hometta, joka voi sisältää aflatoksiineja. Akryyliamidipitoisuus voi olla korkea erityisesti paahdetuissa pähkinöissä, ja saksanpähkinää paahdetaan vain harvoin.
