Näin tunnistat jalan veritulpan
Jalan veritulppa voi syntyä esimerkiksi lennolla – vaikka olisit terve. Kerromme, mitä oireita kannattaa pitää silmällä.
Jalan veritulppa voi syntyä esimerkiksi lennolla – vaikka olisit terve. Kerromme, mitä oireita kannattaa pitää silmällä.
Kun kyseessä on jalan veritulppa, on syytä pitää mielessä valtimo- ja laskimoveritulppien välinen ero, sillä kyseessä on kaksi eri asiaa.
Laskimoveritulpat ovat paljon yleisempiä, ja niitä voi syntyä jo parikymppisillä.
Lue myös: Liikunta voi auttaa näissä sairauksissa
Valtimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat hapekasta verta sydämestä esimerkiksi jalkaan. Niiden veritulpat eli verisuonitukokset syntyvät lähes aina valtimotaudin eli ateroskleroosin seurauksena. Tämäntyyppisiin veritulppiin sairastuvat ensisijaisesti yli 65-vuotiaat.
Laskimot ovat puolestaan verisuonia, jotka kuljettavat vähähappisen veren takaisin sydämeen. Verihyytymiä voi esiintyä sekä pintalaskimoissa (tunnetaan myös nimellä pinnallinen laskimotukos tai pinnallinen laskimotulehdus) että syvissä laskimoissa (tunnetaan myös nimellä syvä laskimotromboosi tai SLT).
Jalan veritulppa voi syntyä, jos veri ei syystä tai toisesta virtaa normaalilla nopeudella. Jos veri virtaa hitaasti, on olemassa suurempi riski, että osa verestä hyytyy ja muodostaa verihyytymän, joka tukkii suonen. Kun näin tapahtuu, veri ei pääse kulkemaan pois jalasta, vaan sen on löydettävä muita reittejä pois jalasta eli pieniä suonia pitkin.
Jalan veritulppa aiheuttaa erilaisia oireita, joista kerromme alempana. Tyypillinen oire on jalkojen turvotus, ja jos kyseessä on veritulppa, turvotus ei häviä.
Joillakuilla on taipumusta jalkojen turpoamiseen esimerkiksi helteellä, mutta jos turvotus ei häviä itsekseen ja lisäksi esiintyy myös muita oireita, kyseessä voi olla jalan veritulppa.
Laskimoveritulppa voi siis esiintyä pintalaskimoissa (lähellä ihoa) ja syvissä laskimoissa.
Jos saat verihyytymän eri veritulpan pinnallisiin laskimoihin, sen useimmiten huomaa. Tällöin suoni on selvästi kova ja työntyy ulos ihosta. Iho suonen ympärillä on tyypillisesti punainen ja joskus lämmin. Usein esiintyy paikallista arkuutta ja turvotusta.
Jos saat verihyytymän syviin laskimoihin (syvä laskimotromboosi), oireet ovat hieman erilaiset. Tällöin useimmat kokevat syvemmällä jalassa särkyä tai kipua, joka pahenee fyysisen aktiivisuuden myötä. Jalka usein turpoaa, muuttuu punaiseksi, lämpimäksi ja pinkeän tuntuiseksi.
Ota yhteyttä lääkäriin tai päivystykseen, jos jalassa ilmenee äkillistä kipua tai arkuutta.
Edellä mainitut oireet ovat syvissä laskimoissa olevan veritulpan oireita. Se on vakava tila, jonka sattuessa on aina hakeuduttava lääkärin hoitoon. Se ei kuitenkaan ole hengenvaarallinen, eikä hätänumeroon 112 tarvitse soittaa.
Pinnalliset verihyytymät ovat yleensä vaarattomia. Tila tunnetaan myös nimellä pinnallinen laskimotulehdus, ja se menee usein ohi itsestään ilman hoitoa. On kuitenkin olemassa vaara, että verihyytymä leviää syviin laskimoihin, ja siksi voi olla viisasta hakeutua lääkärin hoitoon, jos oireita ovat
Oireet vaihtelevat – ja samoin se, miltä jalka näyttää. Kaikki syvän laskimotromboosin sairastaneista eivät saa juuri mitään selvästi havaittavia oireita.
Useimmat ihmiset kuitenkin havaitsevat jalassa jonkin tai joitakin alla kuvatun kaltaisia tuntemuksia.
Suurten, syvien laskimoiden veritulppa vaikuttaa vähän kuin vilkas moottoritie suljettaisiin – kaikki muut tiet ruuhkautuvat. Nestettä tunkeutuu kudoksiin, jolloin jalka turpoaa.— Nikolaj Eldrup, verisuonikirurgian ylilääkäri
Suonikohjut ovat yleisin syy pinnallisiin jalan verihyytymiin. Lue lisää täältä.
Pinnallinen laskimotulehdus on helppo tunnistaa, koska laskimo on kipeä, alue punoittaa ja suoni voi tuntua kovalta.
Jos epäillään syvää laskimotromboosia, tarvitaan perusteellisempi tutkimus, jossa lääkäri aloittaa kyselemällä sinulta, mitä olet tehnyt ja millaisia oireita sinulla on. Vastauksiesi perusteella ja jalkasi fyysisen tutkimuksen jälkeen hän arvioi jalan veritulpan todennäköisyyden.
Jos lääkäri epäilee veritulppaa, sinulta saatetaan ottaa ensin verikokeet. Niiden tuloksista riippuen voi olla myös tarpeen tehdä säären ultraäänitutkimus, josta voidaan nähdä, onko jalassa todella veritulppa.
Tiesitkö, että... ...nuoret naiset saavat todennäköisemmin jalan veritulpan kuin samanikäiset miehet? Hieman vanhemmassa väestönosassa on toisin, ja miehet ovat tilastoissa yliedustettuina.
Pinnallisten laskimotulehdusten hoito on tarpeen vain joissakin tapauksissa, sillä ne ovat yleensä vaarattomia.
Syvissä laskimoissa olevat veritulpat ovat kuitenkin aina hoidettava, ja onneksi siihen on olemassa tehokkaita menetelmiä. Useimmilla hoito koostuu seuraavista kolmesta osatekijästä.
Pintalaskimon tukkeumat ovat melko vaarattomia, ja niitä hoidetaan yleensä vain, jos lääkäri katsoo, että on olemassa vaara, että tukos leviää syviin laskimoihin.
Syvissä laskimoissa oleva veritulppa voi olla vaarallinen. Tämä johtuu siitä, että hyytymä tai osa siitä voi irrota ja kulkeutua verenkierron mukana sydämeen ja edelleen keuhkoihin, jossa se tukkii valtimon.
Tällöin on syntynyt keuhkoveritulppa eli keuhkoembolia, jonka tyypillisin oire on hengenahdistus ja rintakipu ja joka voi olla hengenvaarallinen. Sen vuoksi syvä laskimotukos on aina hoidettava.
Syvä laskimotromboosi vaatii hoitoa toisestakin syystä. Verihyytymän jälkeen on vaarana, että kehittyy niin sanottu posttromboottinen oireyhtymä, joka tarkoittaa laskimoiden vajaatoimintaa.
Läpät, jotka normaalisti päästävät veren virtaamaan takaisin sydämeen, eivät tällöin toimi kunnolla. Se aiheuttaa suoniin pysyvästi kohonneen paineen, joka voi aiheuttaa kroonista turvotusta, ihomuutoksia ja säärihaavoja.
Suonikohjujen ja pinnallisten laskimotukosten eli laskimotulehduksien välillä on yhteys, mutta suonikohjuilla ei ole osuutta syviin laskimoveritulppiin.
Suonikohju on laajentunut ja pullistunut laskimosuoni. Kun veri virtaa suonikohjuun, sitä voi verrata siihen, kun joki laskee järveen. Koska verellä on yhtäkkiä enemmän tilaa, veren virtaus hidastuu muihin suoniin verrattuna.
Lue myös: Hämähäkkisuonet – ehkäisy ja hoito
Jos suonen seinämässä on samaan aikaan pieni vaurio, veri virtaa sisään ja yrittää korjata vaurion, jolloin voi muodostua verihyytymä. Jos suonikohjuissa esiintyy toistuvasti laskimotulehduksia, suositellaan suonikohjujen poistamista.
Vaikka suonikohjut ovatkin laskimotulehduksien ensisijainen syy, suonikohjut eivät välttämättä aiheuta veritulppia. Valtaosalla niistä, joilla on suonikohjuja säärissä, niihin ei kehity verihyytymää.
Vastaus riippuu iästäsi ja veritulpan syystä. Jos veritulppa syntyi esimerkiksi pitkän lennon aikana tai leikkauksen jälkeen, sen syy on varsin selvä, ja jos veritulppa ei uusiudu kuuteen kuukauteen, sen uusiutumisen riski on vähäinen.
Jos veritulpalle ei sen sijaan ole selvää selitystä, sinulle saatetaan ehdottaa ennaltaehkäisevää hoitoa verenohennuslääkkeillä. Sama pätee, jos olet alle 50-vuotias ja sinulla todetaan lisääntynyt taipumus veritulppien syntymiseen – silloin sinulle suositellaan pysyvää verenohennuslääkitystä.
Riippumatta iästäsi ja veritulpan aiheuttajasta jatkossa on syytä kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi säären turvotukseen.