Tumma suklaa on monen mieleen, ja lisäksi tumman suklaan terveellisyydestä puhutaan paljon. Onko tumma suklaa niin terveellistä kuin sanotaan? Päätimme ottaa selvää asiasta.
TUMMA SUKLAA on terveellisempää kuin maitosuklaa. Mutta miten terveellistä tumma suklaa todellisuudessa on? Selvitimme asiaa.
Sanotaan, ettei sellaista ongelmaa olekaan, johon suklaa ei auttaisi. Vaikka sanonta hiukan liioitteleekin, se kertoo kuitenkin jotain yleismaailmallisesta rakkaudesta suklaata kohtaan. Erityisen suosittua suklaa on jälkiruokana tai makeana välipalana, mutta se on myös herkullinen lisä kastikkeissa ja lämpimissä ruuissa. Tutkimme tummaa suklaata tarkemmin: mitä tumma suklaa sisältää, miten sitä tehdään ja miten terveellistä se itse asiassa on.
Kyllä, tumma suklaa on terveellistä, mutta vain kohtuullisissa määrin nautittuna. Tumman suklaan ravintoarvot ovat samaa luokkaa pähkinöiden, taateleiden ja muiden terveellisinä pidettyjen välipalojen kanssa – mutta tummaa suklaatakin on syytä nauttia vain kohtuullisia määriä kerrallaan, jos terveyshyödyistä haluaa päästä osalliseksi.
Tumman suklaan terveellisyys ei siis ole mikään syy ahmia herkkua mielin määrin. Vaikka mahdollisimman terveellinen tumma suklaa löytyisikin, ei sitäkään kannata rouskutella määrättömästi. Tummassa suklaassa on antioksidantteja miltei saman verran kuin hedelmissä ja kasviksissa, mutta kyseessä on silti teollisesti valmistettu tuote, johon on lisätty sekä rasvaa että sokeria.
Useiden tutkimusten mukaan monet suklaatuotteet sisältävät myös melko paljon raskasmetalli kadmiumia, joka pitkän ajan kuluessa elimistöön kertyessään voi johtaa munuaisvaivoihin. Jos tumman suklaan päiväannos pysyy enintään 100 grammassa, ei ongelmia kuitenkaan pitäisi tulla.
Suklaan terveyshyödyt riippuvat myös siitä, mitä muuta ruokavalioon kuuluu. Jos syö riittävästi kasviksia ja hedelmiä, päivittäinen tumman suklaan nauttiminen ei todennäköisesti enää suurestikaan kohenna terveyttä. Mutta tummalla suklaalla on kuitenkin muutama terveyshyöty, joista kannattaa olla tietoinen:
Suklaan sisältämä energiamäärä ei juurikaan vaihtele suklaatyypin mukaan – sen sijaan eri suklaiden väliset erot ovat muissa ravintoarvoissa.
| Suklaalaji | Energiaa 100 grammaa kohti |
|---|---|
| Tumma suklaa | 549 kcal |
| Maitosuklaa | 545 kcal |
| Valkoinen suklaa | 539 kcal |
| Lähde: DTU-elintarviketietokanta | |
Lue myos: Paljonko tomaatissa on kaloreita?
Energian määrällä mitattuna tumma suklaa ja maitosuklaa ovat suunnilleen samanarvoiset. Erään tutkimuksen mukaan tumman suklaan syöminen vähentää kuitenkin muuta syömistä suklaan nauttimisen jälkeen, koska tumma suklaa pitää pidempään kylläisenä.
Selvitä oma päivittäinen energiantarpeesi KUNTO PLUSsan kalorilaskurilla.
Lue myos: Terveellinen ja helppo suklaakakku.
TIESITKÖ TÄMÄN? Suklaa voidaan määritellä tummaksi, kun sen kaakaopitoisuus ylittää 43 prosenttia. Tummassa suklaassa voi siis olla yli puolet voita, sokeria ja muita lisäaineita.
Laadukas tumma suklaa koostuu vain kaakaon kuiva-aineista, kaakaovoista, sokerista ja esimerkiksi vaniljasta ja emulgointiaineista. Kaakaon kuiva-aineiden ja kaakaovoin välinen suhde voi vaihdella. Keskimääräinen jakauma näkyy alla.
KOOSTUMUS – Kuvasta näet, mitä 100 grammaa 70-prosenttista tummaa suklaata sisältää.
Kummassakin on paljon tyydyttymätöntä rasvaa, mutta muuten ne ovat koostumukseltaan erilaisia. Kaakaovoin steariinihappo ei ole kolesterolin kannalta yhtä haitallista kuin tavallisen voin rasvahapot. Siksi kaakaovoin voidaan sanoa olevan hieman terveellisempää kuin tavallisen voin.
Mayat ja asteekit pitivät suklaata jumalallisena ruokana. Kaakaopuun hedelmän matka suklaalevyksi on pitkä ja mutkikas. Seuraa prosessia alla.
Kaakaopuun hedelmien makuun vaikuttavat kaakaopuun laji, viljelyolosuhteet ja maaperä, jossa puut kasvavat. Kaakaon hedelmät poimitaan ja halkaistaan, minkä jälkeen ne irrotetaan ja fermentoidaan.
Hedelmät kuivatetaan joko auringossa, tulen avulla tai lämpöpuhaltimilla. Kuivatut hedelmät paahdetaan, jotta niiden aromi tulee esiin. Seuraavaksi ne kuoritaan, ja vain jäljelle jäävä osa käytetään. Hedelmät murskataan paksuksi tahnaksi, jota prosessoidaan edelleen.
Jäljelle jäävästä kaakaotahnasta voidaan nyt valmistaa suklaata ja kaakaota. Ensin massa ajetaan suuren hydraulisen painon läpi. Siinä massasta erotetaan kaakaovoi, ja loppu massan kuiva-aineosa käytetään kaakaojauheeksi – vaikkapa leivontaan käytettäväksi. Vaalea kaakaovoi separoidaan ja hyödynnetään prosessissa.
Kaakaomassaan lisätään kaakaovoita ja sokeria, kunnes massan maku, koostumus ja vahvuus on halutunlainen. Tämän jälkeen massa käsitellään puristimessa pehmeäksi ja tasaiseksi massaksi. Suklaan haluttu maku ja hapokkuus säädetään massaa hapettamalla.
Lopuksi massa temperoidaan maun viimeistelemiseksi ennen kuin siitä muotoillaan halutunlaisia patukoita tai levyjä.
Valkoisen suklaan pääasialliset ainesosat ovat kaakaovoi, maito, sokeri ja usein myös vanilja. Vaalea väri johtuu siitä, ettei valkoisessa suklaassa ole lainkaan kaakaon kuiva-aineita. Tumma suklaa saattaa sisältää jopa 80–90 prosenttia kaakaota, kun taas valkoisessa suklaassa sitä ei ole lainkaan.
Pelkkää suklaata sisältävä suklaalevy ei sisällä gluteenia, mutta jos kyseessä on suklaalevy tai -patukka, jossa on esimerkiksi keksimuruja tai pähkinää, silloin kannattaa lukea tuoteseloste huolella, sillä nämä suklaat voivat sisältää myös gluteenia.
10Koehenkilöt nauttivat kymmenen prosenttia vähemmän energiaa syötyään 100 g tummaa suklaata. Koehenkilöt tunsivat olonsa kylläisemmäksi ja heidän teki vähemmän mieli makeaa kuin niiden koehenkilöiden, jotka söivät saman verran maitosuklaata.
Tumma suklaa on muuta suklaata parempaa sekä syöjälleen että ilmastolle. Suurin syy tähän on kaakaon ja maidon määrä. Tummassa suklaassa saattaa olla kaakaota jopa 80 prosenttia, jolloin siinä ei ole juurikaan muita ainesosia. Jos taas suklaan kaakaopitoisuus on vain 30–40 prosenttia, suklaa sisältää runsaasti maitojauhetta ja sokeria. Ja mitä enemmän maitoa suklaa sisältää, sitä suurempi sen ilmastokuormitus on – ja mitä vähemmän sokeria, sitä parempi sinulle.
Hiilidioksidipäästöt kiloa kohti:
Lähde: Conciton ilmastotietokanta
Lue myös: Onko vadelma ympäristön ystävä?
TIESITKÖ TÄMÄN? Aivan samoin kuin viineissä, myös kaakaopapujen ja lopputuotteiden maussa ja terveysarvoissa on eroja. Kaakaotyyppejä on tutkitusti yli tuhat, ja ne voidaan jakaa lukuisiin alaluokkiin.
Kahvipapujen tavoin kaakaopuun hedelmät ovat luonnollisia kofeiinin lähteitä. Eniten sitä on tummassa suklaassa, koska kofeiinin määrä kohoaa kaakaopitoisuuden myötä. Kaakaossa on kuitenkin selvästi vähemmän kofeiinia kuin kahvissa.
Vahvan tumman suklaan syönti voi kyllä vapauttaa dopamiineja, jotka kohottavat mielialaa, minkä seurauksena seksihalut saattavat herätä. Mitattavissa olevia muutoksia ei tutkimuksissa kuitenkaan ole havaittu.
Voit tehdä suklaapatukat myös itse. Makuina Snickers, Bounty, KitKat ja After Eight.
Tuntuuko talven kylmyys luissa ja ytimissä? Tai tekeekö vain mieli suklaata? Kokeile tätä ihanaa kuumaa kaakaota uudella twistillä.
Tekeekö mieli makeaa? Kokeile tätä suklaamoussereseptiä, johon tarvitaan vain 3 ainesosaa.
Maistuuko sinullekin suklaajäätelö? Kokeile vähärasvaista versiota, joka on sekä herkullinen että vähäkalorisempi.
Suklaan ei aina tarvitse olla osa epäterveellisiä herkkuja. Tällä reseptillä valmistat herkullisen mutta samalla terveellisen jäkiruuan, joka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.
Etsitkö suklaaherkkua, joka ei täytä vatsaa tai sisällä runsaasti rasvaa ja sokeria? Kokeile suklaa-manteli-ruispalleroita, jotka ovat terveellisempi vaihtoehto herkutteluun.