Astangajooga, hathajooga, bikramjooga, yin-jooga... Mitä mikäkin joogan laji oikein on, ja miten ne vaikuttavat? Me selvitimme tutuimpien joogan lajien ominaisuudet, jotta löydät niistä mieleisesi.
JOOGA Mikä joogan laji sopii juuri sinulle?
Mitä eroa joogan eri lajeilla on, ja miten ne vaikuttavat? Keräsimme ominaisuudet yhteen helpottaaksemme joogalajin valintaa.
Vinyasajooga on dynaamista joogaa, jossa liikkeestä toiseen siirrytään hengityksen tahtiin pysähtymättä harjoitteiden välissä. Vinyasajoogassa keskitytään yhtä paljon liikkeen jatkuvuuteen kuin harjoitteisiin eli asanoihin ja venytyksiin.
Tempo on melko nopea, eikä taukoja juuri pidetä, joten hiki tulee. Vinyasajooga sopii sille, joka haluaa fyysistä haastetta ja sykkeen ylös. Vinyasajoogatunneilla ei tehdä tiettyjä harjoitteita, vaan tunnit vaihtelevat kerrasta toiseen ja ohjaajien mukaan, joten vinyasajooga sopii vaihtelunhaluiselle.
Flowjooga on käytännössä samaa kuin vinyasajooga, ja tavoitteena on siirtyä liikkeestä toiseen hengityksen tahtiin pysähtymättä välillä. Flowjoogassa on hyvin vähän, jos lainkaan, taukoja, ja aurinkotervehdys tulee todennäköisesti vastaan ennemmin tai myöhemmin, mutta tunnit vaihtelevat.
Flowjooga sopii sille, joka haluaa liikettä ja fyysistä haastetta, lihastreeniä ja sykkeen ylös.
Powerjooga eli voimajooga on vinyasajoogasta/flowjoogasta 1990-luvulla kehitetty muoto. Powerjooga on rankkaa ja siksi sitä on usein kuntokeskusten ryhmätunteina. Powerjoogatuneilla tehdään usein perinteisten jooga-asanoiden lisäksi vaativampia liikesarjoja yhtenäisinä liikesarjoina.
Kuntoilusta käyvää joogaa etsivän laji. Hiki tulee ja kestävyys kehittyy.
Astangajooga on fyysinen Hatha-joogan suuntaus, jossa harjoitteet tehdään vinyasajoogan tapaan yhtenä liikesarjana hengityksen tahtiin. Toisin kuin muissa dynaamisissa joogan lajeissa, kuten vinyasajoogassa, flowjoogassa tai voimajoogassa, astangassa tehdään aina samoja joogaharjoitteita tietyssä järjestyksessä. Sopii parhaiten fyysisesti aktiivisille ja hyväkuntoisille. Joogahengitys on myös olennainen osa astangajoogaa.
Astangajooga sopii sille, joka haluaa olla liikkeessä koko harjoituksen ajan, ja joka pitää kurinalaisuudesta. Kun olet käynyt muutaman kerran astangajoogatunnille, tiedät, mitä astangajoogatunnilta voi odottaa. Kun harrastat astangajoogaa pidempään, voit helposti seurata edistymistäsi ja pystyt hiomaan tekniikkaasi edelleen.
Kundalinijooga koostuu kriya-sarjoista. Yksittäiset kriyat ovat keskenään erilaisia, mutta kaikki ovat yhdistelmä dynaamisia harjoitteita, hengitysharjoituksia ja chantingia.
Tavoitteena on korkeimman onnen saavuttaminen vapauttamalla kehon kundalini-voima, jota kuvataan usein nukkuvaksi kerälle kiertyneeksi käärmeeksi selkärangan päässä. Käärme herää eloon ja levittäytyy koko kehoon kundalinijoogan avulla.
*Hathajooga*** on fyysistä joogaa, jossa tehdään joogaharjoitteita eli asanoita. Hathajoogatunnit vaihtelevat suuresti ohjaajasta ja tunnista riippuen. Hathajooga poikkeaa dynaamisista suuntauksista, joissa harjoitteet tehdään jatkuvina liikesarjoina, kuten astangajoogassa ja flowjoogassa, siinä, että hathajoogassa harjoitteet tehdään alusta loppuun yksi kerrallaan.
Hathajooga on mukavaa joogaamista, jossa harjoitteiden välissä on tauko. Harjoitteet ehtii tehdä kunnolla, ja ne pyritään tekemään mahdollisimman hyvin omalla tasolla.
LUE MYÖS: Joogatiili on hyvä apu joogaajalle
Restoratiivinen jooga rentouttaa kehoa ja mieltä. Harjoitteet ovat hellävaraisia ja mahdollisimman rentouttaviksi muokattuja. Restoratiivisessa joogassa käytetään mattoja, putkityynyjä, vöitä, joogatiiliä ja silmämaskia. Asennot pidetään pitkään, noin 5 minuutista jopa 20 minuuttiin. Restoratiivisella joogatunnilla voidaan tehdä yksi ainoa tai useampia harjoitteita. Usein tehdään myös hengitys- ja meditaatioharjoitteita.
Jos haluat ladata akkuja, levätä ja rentoutua, restoratiivinen jooga on hyvä valinta. Restoratiivisen joogan tavoitteena on lievittää stressiä, ahdistusta ja alakuloa sekä rentouttaa. Restoratiivista joogaa voi hyvin tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa.
Yin-jooga on rauhallista joogaa, jossa venytellään ja pyritään sen avulla rauhoittumaan. Yksinkertaisissa venytysasennoissa pysytään useita minuutteja.
Yin-jooga sopii rentouttamaan kehoa ja mieltä. Yin-jooga sopii myös venyttelyksi ja rentoutukseksi rankan treenin tai fyysisesti vaativan joogan jälkeen.
Iyengarjooga on kehitetty hathajoogasta, ja Iyengar on kehittäjän nimi. Iyengarjoogassa painotetaan tekniikkaa ja yksityiskohtia sekä läsnäoloa ja oman kehon ja mielen kuuntelemista. Iyengarjoogassa käytetätän usein joogatiiltä, vyötä ja mattoa. Tempo on verkkainen ja asennoissa pysytään usein pitkään.
Koska iyengarjoogassa keskitytään tekemään harjoitteet mahdollisimman täsmällisesti, iyengar sopii hyvin aloittelijalle, joka haluaa oppia tekemään harjoitteet oikein ja täsmällisesti. Iyengarjoogalla voi myös parantaa omaa kehotietoisuuttaan, läsnäolotaitojaan ja keskittymiskykyään ja hengitystekniikkaansa.
Bikramjooga on joogan laji, jota tehdään 40 asteen lämmössä, ja joka kerta tehdään samat 26 harjoitetta kahteen kertaan. Bikramjoogan harjoitteet ovat melko rankkoja ja asennot pidetään melko pitkään. Lämmön ja tehokkaiden harjoitteiden ansiosta hiki todella virtaa.
Jos haluat joogaa, joka haastaa fyysisesti ja saa hien pintaan, tai haluat saada asennot suoritettua entistä pidemmälle, eikä samojen harjoitteiden toistuminen haittaa, kannattaa panostaa bikramiin.
Hot-jooga on yhteisnimitys kaikelle kuumassa tehtävälle joogalle. Hot-jooga ja bikram-jooga ovat eri asioita, sillä bikramjoogassa tehdään aina samat harjoitteet ja lämpötila on aina 40 astetta. Hot-joogassa lämpötila on siinä 37–39 astetta. Eri joogastudioissa ja saleilla tarjotaan erilaisia hot-joogatunteja. Yleisimpiä ovat hot hatha, hot flow ja hot yin-jooga.
Kuumassa joogaaminen on rankkaa, ja kuumassa saa venyttyä pidemmälle ja hikoilu tekee hyvää.