Rintakipu, hengenahdistus ja sydämentykytys. Stressin oireet ovat moninaiset. Täältä saat selville, mitä stressi tekee elimistölle ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
SYDÄMENTYKYTYS ja hikoilu ovat tyypillisiä stressin oireita, kun keho joutuu äärirajoille.
Sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ja keho vapisee sisäisestä rauhattomuudesta. Nämä ovat tyypillisiä stressin oireita.
Fyysiset stressin oireet voivat tuntua epämiellyttäviltä, mutta ne ovat oikeastaan merkki siitä, että hermostosi toimii kuten pitääkin. Kun keho altistuu stressille, se valmistautuu taisteluun.
Reaktio juontuu esivanhempiemme ajoilta, jolloin ihmisiä uhkasivat monet vaarat – jos esimerkiksi peto uhkasi, kivikautisen ihmisen elimistö asettautui valmiustilaan vastatakseen uhkaan.
Kehomme reagoi edelleen samalla tavalla nykyajan ”vaaroihin” töissä ja kotona. Keho käyttäytyy kuin fyysisen uhan edessä ja valmistautuu pakenemaan, taistelemaan tai leikkimään kuollutta. Kun tämä tila jää päälle, se voi muuttua vaaralliseksi.
Seuraavassa käymme läpi joitakin kehon yleisiä stressisignaaleja.
Stressin oireet eivät ole sairauden merkki sinänsä. Ne ovat reaktio kuormitukseen, joka vaatii ihmiseltä enemmän kuin mihin hänen voimavaransa riittävät.
Stressin vaikutukset vaihtelevat, mutta jotkin fyysiset stressin oireet ja käyttäytymisen ja psyyken muutokset ovat yleisiä.
Stressi voi heikentää unta. Se voi aiheuttaa niin sanottuja stressinäppylöitä tai ihottumaa ja saada asiat ja ihmiset tuntumaan ärsyttäviltä.
Alla kerromme, millaisia ovat stressin oireet ja mitä voi tapahtua, kun keho ja mieli ajautuvat hälytystilaan. Useiden oireiden täytyy esiintyä samanaikaisesti, jotta kyseessä olisi pitkäaikainen stressireaktio.
STRESSINÄPPYLÄT kuuluvat stressin oireisiin ja ovat merkki kehon ylikuormittumisesta.
ALKOHOLI, tupakka ja muut nautintoaineet voivat pahentaa kuormitusreaktiota.
MIKÄ SE NYT OLIKAAN... muistin vaikeudet voivat myös olla oire siitä, että ihminen on ylikuormittunut.
Olet luultavasti tuntenut joskus itsesi ylikuormittuneeksi, ja luultavasti tunnet jonkun, joka vaikuttaa stressaantuneelta. Mutta mitä stressi oikeastaan on, ja miten se vaikuttaa kehoon ja mieleen?
Stressiä on kahdenlaista, lyhytaikaista stressiä ja pitkäaikaista stressiä.
Lyhytaikainen stressi on normaalia, eikä se ole haitallista. Se auttaa esimerkiksi suoriutumaan työstä sovitussa määräajassa tai kun edessä on suuri ja vaativa muutto. Siihen on selkeä ja ajallisesti rajallinen syy.
Pitkäaikainen stressi sen sijaan voi olla terveydelle vaarallista ja johtaa sekä fyysisiin että psyykkisiin sairauksiin. Se on pitkäaikainen, heikentävä tila, joka vaatii elämänmuutoksia ja/tai hoitoa.
Pitkäaikainen ylikuormitus saa kehon hyperaktiiviseen, jatkuvan valppauden tilaan, mikä uuvuttaa hermostoa. Jos stressin oireet jätetään huomioimatta, keho lähettää yhä enemmän varoitusmerkkejä. Tilanne ei parane, jollei siihen reagoi ja tee jotakin.
Jos stressiä ei hoida, vaarana on romahdus, jolloin energia ja voima loppuvat kokonaan. Siitä toipuminen voi kestää kauan.
Lue myös: Kohdistuuko meihin enemmän paineita kuin koskaan ennen?
Stressiin ei ole sinänsä mitään yksittäistä syytä. Pitkäaikainen stressi syntyy yleensä silloin, kun ihmiseen kohdistuu paineita useilla eri rintamilla samanaikaisesti.
Seuraavassa on joitakin tyypillisiä tapahtumia tai tilanteita, jotka voivat aiheuttaa pitkäkestoista stressiä:
Lue myös: Stressin kokeneet – tämän olisimme halunneet tietää.
Stressi saa elimistön hälytystilaan, jossa keho valmistautuu pakenemaan vaaraa tai taistelemaan. Elimistö tehostaa toimintoja, jotka auttavat paossa tai taistelussa vaaraa vastaan.
Samanaikaisesti kehon vähemmän tärkeiksi katsomat toiminnot puolestaan hidastuvat.
Tästä voi olla seurauksena monenlaisia oireita ja komplikaatioita.
Ummetuksesta käsien tärinään – yleiset stressin oireet.
Reagoi mahdollisimman pian!
Mitä kauemmin kärsit stressioireista, sitä vaikeampaa toipuminen voi olla.
Jos oireet ovat voimakkaita, on tärkeää, että otat yhteyttä lääkäriin, joka voi ohjata sinut jatkohoitoon. Saatat tarvita jonkin aikaa sairauslomaa.
Keskustele töissä esihenkilösi ja luottamusmiehen kanssa. Työpaikallasi voi olla tukiohjelmia stressistä kärsiville. On tärkeää laatia suunnitelma töihin paluustasi, pitkä sairausloma ei välttämättä ole hyödyksi.
Jos juuri ennen lomaa on ollut kauhea kiire, stressin oireisiin voi havahtua loman alettua. Syy on se, että pitkään kestäneen kuormituksen jälkeen stressin huomaa vasta, kun on aikaa ottaa rennosti.
Elimistö on pitkään käynyt ylikierroksilla, ja nyt merkit, joihin ei kiinnittänyt huomiota kaiken kiireen keskellä, nousevat pintaan.
Lue myös: Näin pystyt rentoutumaan lomalla
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, voiko stressi aiheuttaa muita sairauksia. Siitä ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että pitkäaikainen stressaantuminen heikentää vastustuskykyä, mikä taas lisää alttiutta sairastua. Pitkäaikainen stressi on siis useiden sairauksien riskitekijä.
Lisäksi stressin oireet, kuten verenpaineen nousu ja sykkeen kohoaminen, voivat pitkällä aikavälillä lisätä valtimonkovettumataudin ja veritulppien riskiä.
Stressaantuminen lisää myös todennäköisyyttä sortua epäterveellisiin elintapoihin, mikä taas altistaa muille sairauksille. Se voi saada tupakoimaan enemmän, syömään epäterveellisesti, harrastamaan vähemmän liikuntaa, käyttämään lääkkeitä väärin ja heikentää unta.
Lue myös: Voiko stressi aiheuttaa hiustenlähtöä?
Joissakin tutkimuksissa on havaittu yhteys stressin ja syövän välillä, mutta tieteellistä näyttöä ei ole riittävästi. On esimerkiksi vaikea määritellä, aiheuttaako stressitila syövän kasvun elimistössä vai ovatko syynä stressin aiheuttamat elämäntapamuutokset, kuten tupakointi, epäterveellinen ruoka tai heikkolaatuinen uni jne.
Tutkijat uskovat, että stressi voi pahentaa jo olemassa olevaa syöpää ja lisätä myös syövän uusiutumisen riskiä. On kuitenkin vaikea todistaa, että stressi suoraan aiheuttaisi syöpää.
On dokumentoitu, että stressi voi kuormittaa sydäntä ja lisätä sepelvaltimotaudin riskiä. Sepelvaltimotauti johtuu happea ja verta sydämeen kuljettavien suonien ahtautumisesta.
Stressi lisää adrenaliinin ja kortisolin määrää veressä, mikä voi supistaa verisuonia ja nostaa verenpainetta. Jos verenpaine on kohonneena pitkään, se lisää sydänsairauksien riskiä.
Pitkäaikainen rasitus voi myös aiheuttaa elimistössä tulehdustilan, joka voi olla haitallista verisuonille ja siten altistaa sydänsairaudelle tai pahentaa sitä.
Lue myös: Tulehdusta ehkäisevä elämäntapa
Stressillä on taipumus pahentaa mielenterveyden häiriöitä. Jos on taipumusta esimerkiksi ahdistuneisuuteen, stressi voi olla laukaiseva tekijä. Sama pätee masennukseen, joka liittyy usein stressiin.
Stressi saattaa pitkittää masennusta, pahentaa oireita ja aiheuttaa masennusjaksojen toistumista ja vaikuttaa negatiivisesti masennuksen hoitoon.
AHDISTUS JA MASENNUS voivat lisääntyä stressin seurauksena ja vaikeuttaa stressin hoitoa.
Pitkäaikainen stressi ja stressin oireet kuormittavat ja heikentävät immuunijärjestelmää. Tutkimuksen mukaan stressi voi lisätä tartuntatautien riskiä.