Raejuustosta on moneksi – käytä sitä näin
Raejuusto on kenties suositumpaa kuin koskaan, ja hyvästä syystä. Lue lisää maidonvalkeasta proteiinipommista, ja katso 12 terveellistä ja herkullista reseptiä.
Raejuusto on kenties suositumpaa kuin koskaan, ja hyvästä syystä. Lue lisää maidonvalkeasta proteiinipommista, ja katso 12 terveellistä ja herkullista reseptiä.
Vitivalkoinen väri ja rakeinen koostumus eivät sinänsä houkuttele, mutta kuten sanotaan, ei pidä tuomita ulkonäön perusteella – ja se pätee myös raejuustoon.
Siinä on nimittäin paljon hyvää.
Raejuusto sisältää nimittäin ensinnäkin runsaasti proteiinia mutta toisaalta varsin kevyelti kaloreita, ja siitä saa myös monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi miedon makunsa ja täyteläisen rakenteensa ansiosta raejuusto on yllättävänkin monipuolinen raaka-aine, joka soveltuu moniin eri ruokiin.
Olemme koonneet tähän 12 parasta raejuustoreseptiämme sekä joukon hyviä vinkkejä pehmeän valkoisen juuston käyttöön.
Raejuustosta on moneksi! Kokeile sitä esimerkiksi lasagnessa, tomaattipiirakassa, nakkipiiloissa ja letuissa - tai vaikkapa muhkean maukkaissa proteiinisämpylöissä.
Yksi tämän hetken suosituimmista resepteistä on raejuusto-flatbread. Resepti on erittäin yksinkertainen, sillä siinä on vain kaksi ainesosaa, nimittäin rajuusto ja kananmuna, pikemminkin kyseessä onkin ohut munakas, josta voi tehdä esimerkiksi wrapin tai voileiväm.
Suosio johtuu todennäköisesti siitä, että flatbread sisältää runsaasti proteiineja ja on vähäkalorisempi kuin tavallinen leipä. Se sopii täydellisesti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja on tietysti myös gluteeniton. Resepti löytyy täältä.
Raejuusto valmistetaan maidosta maitohappokäymisen ja juoksutteen avulla. Sen rakenne on pehmeä ja rakeinen, joidenkin mielestä kenties kokkareinen, ja maku mieto ja hieman hapan.
Raejuustot kuuluvat tuorejuustoihin, jolla tarkoitetaan juustoja, joita ei kypsytetä.
LÄHDE: mm. OPH
Kyllä, lähtökohtaisesti raejuusto on varsin terveellistä syötävää.
Miedon juuston kaksi tärkeintä terveystekijää ovat sen korkea proteiinipitoisuus ja alhainen rasvapitoisuus. Tämä tarkoittaa, että raejuustosta saa melko paljon kylläisyyttä vähillä kaloreilla.
Ylipäänsä ruokavaliossa kannattaa suosia vähärasvaisia maitotuotteita. Toisin kuin täysrasvaisista maitotuotteista, kuten kermasta, smetanasta ja voista, niistä saa vain vähän terveydelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja.
Suuri tyydyttyneen rasvan saanti tunnetusti lisää LDL-kolesterolin määrää ja veritulppien riskiä.
Lue myös: Viisi hyvää syytä syödä raejuustoa
Raejuustoa ei kannata pakastaa, jos sitä jää käyttämättä ennen viimeistä käyttöpäivää, ainakaan, jos haluat syödä sen tuorejuustona.
Raejuusto, kuten muutkin valkoiset tuorejuustot, kuten mozzarella ja ricotta, eivät sovellu pakastettavaksi korkean vesipitoisuutensa vuoksi. Kun juusto pakastetaan, vesi kiteytyy, ja sulatetaessa se erottuu juustomassasta. Tuloksena on rakeinen, vetinen ja tasainen rakenne.
Sulatettua raejuustoa voi kuitenkin käyttää leivonnaisissa tai lätyissä ja pannukakussa.
Sitä voi aina syödä aivan sellaisenaan, mutta se voi pidemmän päälle käydä vähän tylsäksi. Annamme alla parhaat vinkit siihen, miten voit käyttää tätä mietoa juustoa hieman jännittävämmillä tavoilla.
Raejuustosta on saatavana useita eri rasvapitoisuuksia aina 0,2-prosenttisesta 5-prosenttiseen.
Raejuusto on rasvaisimmillaankin melko kevyttä syötävää, ja valinta on pitkälti makuasia – toki tiukasti kaloreita tarkkailevan kannattaa suosia vähärasvaisempia versioita.
100 grammassa
Energiaa: 89 kcal
Rasvaa: 1,5 g
100 grammassa
Energiaa: 99kcal
Rasvaa: 4,3 g
Lähteet: Fineli, Arla
Lue myös: Montako kilokaloria ruoasta pitäisi saada päivässä?
Proteiinia: 16,4 g
Proteiinia: 12 g
Raejuusto on proteiinipitoisuudeltaan maitotuotteiden parhaimmistoa, etenkin jos laskuista jätetään pois kovat juustot.
Vertailun vuoksi esimerkiksi proteiinipommina pidetyssä maitorahkassa on noin 10 grammaa proteiinia 100 grammassa.
Raejuuston tilalle on monia verraten hyviä vaihtoehtoja käyttötarkoituksesta riippuen.
Vähärasvaiset rahkat ja skyr sopivat usein raejuuston tilalle. Molemmat sisältävät runsaasti proteiinia, ja voit käyttää niitä lähes samalla tavalla.
Levitteeksi esimerkiksi näkkileivän päälle sopivat erilaiset tuorejuustot. Huomioi, että niissä myös rasvaprosentti vaihtelee.
Jos rakeinen rakenne istu omaan makuun, ei hätää – sekoita vain raejuusto esimerkiksi tehosekoittimessa hienoksi tasaiseksi massaksi.
Jos sinulla on laktoosi-intoleranssi, kokeile laktoosittomia vaihtoehtoja.
Maitoallergiselle eivät kuitenkaan sovi laktoosittomatkaan tuotteet, sillä niissä on oireita aiheuttavaa maitoproteiinia. Tällöin kannattaa kokeilla vegaanisia tuotteita, kuten vegaanista jogurttia.
Lue myös: Onko maito epäterveellistä aikuisille?
Vegaanista raejuustoa ei valitettavasti ole saatavilla, mutta joihinkin tarkoituksiin, kuten dippeihin, leivän päälle ja hedelmien sekaan voi käyttää vegaanisia versioita jogurtista ja rahkasta.
Lue myös: Vegaani – mitä, miten ja miksi
Raejuuston nimi tulee epäilemättä sen rakeisesta rakenteesta. Englanninkielisen cottage cheese -nimen, eli suomeksi "mökkijuuston", historia on sen sijaan hieman monisyisempi
Raejuuston arvellaan nimittäin kulkeneen siirtolaisten mukana Euroopasta Yhdysvaltoihin, missä uudet amerikkalaiset tekivät voin valmistuksesta jäljelle jääneestä maidosta raejuustoa kotioloissa, vaatimattomissa asumuksissaan – ja erään teorian mukaan nimi juontuu juuri tästä.