Kymmenisen vuotta sitten suomalaiset joivat maitoa keskimäärin 130 litraa vuodessa, nykyisin enää alle sata litraa. Onko vähentämiseen syytä?
MAITO Lasillisesta maitoa saa kalsiumia, B12-vitamiinia, jodia ja fosforia. Ei huono!
Maitoa – tarvittaessa vähälaktoosista tai laktoositonta -– voi vallan hyvin juoda aikuisenakin, jos ei satu kärsimään maitoallergiasta.
Maito on hyvä ravintoaineiden lähde, sillä kaikille tutun luustoa ja hampaita ylläpitävän ja vahvistavan kalsiumin lisäksi se sisältää myös jodia, fosforia ja B12-vitamiinia.
Siksi päivittäinen maidonjuonti ei ole vain ihan ok aikuisellekin vaan suorastaan hyväksi, erityisesti jos pitäytyy rasvattomassa tai vähärasvaisessa maidossa, jolloin saa samat ravintoaineet mutta vähemmän kaloreita kuin täysmaidosta.
Tästä huolimatta kaksi lasia maitoa päivässä riittää, sillä suurempi annos tuo vain enemmän kaloreita, eikä maitoa ole syytä käyttää turhaan, koska sen tuotanto kuormittaa ympäristöä.
Jos ei erityisesti pidä maidosta, niin on paljon muitakin maitoperäisiä valmisteita, kuten juustot ja hapanmaitotuotteet, joista saa pitkälti samat ravintoaineet kuin maidosta.
Jos on tottunut juomaan kahvinsa maidolla, voi maidon muiden etujen lisäksi iloita vielä siitäkin, että teorian mukaan kahviin lisätty maito neutraloi kofeiinin negatiivisen vaikutuksen elimistön kalsiumtasapainoon.
– kerta kaikkiaan pidät maidosta: rasvaton maito ja ykkösmaito – vältä täysmaitoa.
– haluat syödä juustoa terveellisesti: viipale juustoa päivässä on terveellistä, mutta suurissa määrin juusto on epäterveellistä. Muista siis kohtuus ja syö mieluiten vaihdellen erilaisia juustoja. Parmesaanissa on erityisen paljon proteiinia, mutta vaihtelu on tärkeää, koska eri juustoissa on erilaisia bakteerikantoja.
– kärsit heikosta ruokahalusta: rahkassa ja skyrissä on runsaasti proteiinia, mikä voi olla sinulle etu, ja täysmaidossa puolestaan on runsaasti energiaa.
– haluat hemmotella mikrobiomiasi eli suolistobakteerejasi: maitohappobakteereiden pysyvää vaikutusta mikrobiomiin ei ole tieteellisesti todistettu, mutta moni kokee hyötyvänsä maitohappobakteereja sisältävistä tuotteista, kuten kefiiri ja A- tai AB-piimä.
Lue myös: Maitohappobakteerit – miksi ne ovat NIIN tärkeitä? 13 perustelua.
Asiantuntija: Ravitsemustieteiden professori C. Mølgaard
Kunto Plus 10/2023