Juusto – totta ja tarua juustoista

Juusto on lihottavaa vai onko? Vahvistaako juusto luustoa? Käymme läpi 9 väitettä juustosta. Juustossa löytyy! Tarkista, mitkä juustoväitteet ovat totta.

Parmesaanijuusto

PARMESAANI maistuu herkulliselta ja sisältää juustoista eniten proteiinia.

© iStock

Juustoja on noin nelisentuhatta erilaista. Tavalliset juustot tehdään maidosta – on lehmänmaitojuustoja, lampaanmaitojuustoja, vuohenmaitojuustoja ja puhvelinmaitojuustoja ja myös kamelinmaitojuustoa. Harvinaisempia ovat poronmaitojuusto, aasinmaitojuusto ja jakinmaitojuusto. Vegaaniset juustot tehdään useimmiten kasviöljystä (kookosöljystä) tai siemenistä, pähkinöistä tai soijasta. Mutta voiko laktoosi-intolerantti syödä juustoa saamatta vatsavaivoja? Me tarkistimme 9 yleistä väitettä juustosta.

Homejuusto

HOMEJUUSTO on hyvää, ja sen sisältämä home on Penicillium-suvun pensselihometta. Tosin homejuustokin voi homehtua ruuaksi sopimattomaksi.

© iStock

Väite 1: Homejuusto on homeessa

TOTTA, MUTTA...

Homejuuston tuotannossa käytettävä home on harmitonta ja antaa vain juustolle sen hienon maun. Tilanne on toinen, jos tavallinen pehmeä juusto alkaa kasvaa hometta. Sellainen home voi jopa sairastuttaa, ja se leviää helposti pehmeässä juustossa, joten homeinen juusto on viisainta heittää pois. Jos taas kovaan juustoon ilmestyy hometta, riittää jos leikkaa pois homeen ja noin senttimetrin verran puhdasta juustoa sen ympäriltä.

Väite 2: Vegaani ei syö juustoa

TOTTA, MUTTA...

Tavallinen juusto tehdään eläinten maidosta, joten se ei kuulu vegaaniseen ruokavalioon. Juustoja on nykyään myös vegaaneille sopivia täysin kasvispohjaisia vaihtoehtoja, jotka muistuttavat esimerkiksi parmesaania, cheddaria, sulatejuustoa tai muita tuttuja juustoja. Vegaanijuustojen pääasiallisena raaka-aineena on usein runsasrasvainen kookosöljy, ja koostumus syntyy tärkkelyksen ja sakeuttamisaineiden avulla. Siksi vegaaniset juustot ovat usein vähemmän terveellisiä kuin perinteiset juustot.

Väite 3: Juuston rasva on terveellistä

TARUA, MUTTA...

Juuston rasva on juuri sellaista tyydyttynyttä rasvaa, jonka vaaroista viranomaiset ja ravitsemussuositukset varoittavat. Suositusten mukaan vain 10 prosenttia päivän rasvasta saisi olla tyydyttynyttä, joten kaikkein rasvaisinta juustoa ei ehkä kannata valita. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei juuston rasva ole samalla tavoin haitallista kuin esimerkiksi voi tai punaisen lihan sisältämä rasva. Siinä, missä voi ja rasvainen liha voi pahentaa kolesteroliarvoja, juusto on melko neutraalia. Tämän arvellaan johtuvan juuston valmistukseen kuuluvasta hapattamisesta.

Väite 4: Juusto lihottaa

TOTTA, MUTTA...

Rasvaisessa juustossa on valtavasti energiaa ja juusto onkin pääsyy esimerkiksi pizzan kalorimäärään. Mitä rasvaisempi juusto, sitä todennäköisemmin se lihottaa. Energian eli kaloreiden määrä kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän rasvaa juustossa on, ja toisaalta jos juustossa on runsaasti rasvaa, siinä on usein vähemmän kylläisyyttä antavaa proteiinia. Linjojaan vahtivan onkin syytä valita mieluiten vähärasvaisia juustoja.

Väite 5: Juustossa on paljon proteiinia

TOTTA

Kyllä, juustossa on usein enemmän proteiinia kuin lihassa tai kalassa. Juuston proteiini on myös laadukasta, joten elimistö pystyy hyvin hyödyntämään sitä lihasten ja kudosten kasvattamiseen.

Paljonko proteiinia tarvitset?

5 eniten proteiinia sisältävää juustoa (proteiinia/100 g juustoa):

  • Parmesaani: 33,6 g
  • Gruyere: 29,9 g
  • Emmental: 29 g
  • Mozzarella: 28,9 g
  • Edam: 27 g
Juuston proteiinipitoisuus

JUUSTON PROTEIINIPITOISUUS/100 G – parmesaanissa on eniten.
Lähde: Frida.fooddata.dk ja valmistajat

Väite 6: Vuohenjuusto on terveellisintä juustoa

TOTTA, MUTTA...

Sekä lehmän- että vuohenmaidosta valmistetaan monenlaisia juustoja, jotka eroavat toisistaan rasvan ja proteiinin määrän, bakteerikoostumuksen sekä homeiden ja muiden tekijöiden mukaan. Eri maidoista tehtyjä juustoja ei voi siis yleistäen verrata keskenään.

Vuohenjuuston puolesta puhuu kuitenkin pari seikkaa. Ensinnäkin sitä pystyvät syömään monet sellaisetkin, jotka eivät voi syödä lehmänmaidosta tehtyä juustoa. Toiseksi vuohenjuuston rasvahappokoostumus on aavistuksen parempi kuin lehmänmaidosta tehdyn. Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä, joten kannattaa valita juusto makumieltymysten mukaan.

Lasinen juustokupu

JUUSTOKUPU varmistaa, että juuston kosteuspitoisuus säilyy ihanteellisena eikä juusto kuivu tai homehdu.

© iStock

Väite 7: Juuston pitää saada hengittää

TOTTA

Juusto on eloperäinen tuote, jonka on tarpeen hengittää. Se ei kuitenkaan saisi kuivua. Siksi juusto kannattaisi pakata vahapaperiin, joka säilyttää osan kosteudesta, mutta antaa juuston hengittää. Jollei vahapaperia ole saatavilla, juusto kannattaa säilyttää juustokuvun alla tai kannellisessa lasikulhossa. On tärkeää, että juuston ympärillä on ilmaa. Tarkista, ettei juuston päällä helmeile vesi, sillä se on merkki liian suuresta kosteudesta, joka edistää epätoivotun homeen kasvua juuston pinnalla.

Väite 8: Juusto on hyvä kalsiumin lähde

TOTTA

Maitotuotteet ovat yleisesti hyvä luustoa vahvistavan kalsiumin lähde ja juusto niistäkin ihan parhaita. Varsinkin kiinteissä juustoissa on paljon kalsiumia. 100 grammaa juustoa riittää hyvin kattamaan päivän kalsiumtarpeen, olipa juusto sitten kevyttä tai rasvaista lajia.

Juustosta saa kalsiumia koko kehon tarpeisiin
Juuston kalsium yhdistetään yleensä vahvaan luustoon, mutta sitä tarvitaan paljon muuhunkin.

  • Hampaat: Kalsium on tärkeä hampaiden ainesosa.
  • Selkäydin: Kalsium kuljettaa viestejä hermoihin.
  • Luusto: Kalsiumia tarvitaan luuston vahvistamiseen (99 prosenttia kehon kalsiumista on luustossa ja hampaissa).
  • Verenkierto: Kalsium auttaa pitämään verenpaineen terveellä tasolla.
  • Lihakset: Kalsiumia tarvitaan jokaikisessä lihaksessa.
  • Suolisto: Kalsium sitoo suolistossa rasvaa (ja ehkäisee siten lihomista).
Mesjuusto

Väite 9: Laktoosi-intolerantti ei voi syödä juustoa ilman vatsavaivoja

TARUA – mutta poikkeuksiakin on

Laktoosi on maitotuotteissa esiintyvä sokerilaji. Laktoosi-intoleranssista kärsiviltä puuttuu laktaasientsyymi, jota tarvitaan maitosokerin sulattamiseen. Jos elimistö ei siedä maitosokeria, siitä aiheutuu monenlaisia vatsavaivoja turvotuksesta ripuliin. Tavallisesti tarvitaan kuitenkin vähintään 5 grammaa laktoosia ennen kuin se ärsyttää elimistöä niin paljon, että vaivoja syntyy, joten juusto harvoin ärsyttää vatsaa, koska sadassa grammassa juustoa on vain muutama gramma laktoosia. Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta – mesjuustossa ja leipäjuustossa on laktoosia nin paljon, että jo 15–20 g mesjuustoa tai leipäjuustoa aiheuttaa vatsavaivoja laktoosi-intolerantille. Leipäjuustoa tosin saa myös laktoosittomasta maidosta valmistettuna. Kaupan kotijuusto on laktoositonta, mutta itse tehtynä sen laktoosipitoisuus riippuu maidosta, josta juusto on tehty.

Laktoosin määrä juustoissa (100 grammassa):

  • Fetajuusto: 1,1 g
  • Kermajuusto: 0 g
  • Raejuusto: 1,4 g
  • Leipäjuusto: 2,5 g

Lähde: [Fineli] (https://fineli.fi/ {"rel":"nofollow"})

Perustuu KUNTO PLUSsan 15/2020 artikkeliin

Hyvinvointia koko kesäksi KUNTO PLUSsalta!

KUNTO PLUSsan tärkein tavoite on tehdä terveellisestä elämäntavasta helppo. Nettisisältömme ja sovelluksemme tarjoavat tiedot ja välineet, joilla tarveellinen elämäntapa sujuu mutkattomasti. Tilaajana saat käyttöösi sivuston ja sovelluksen kaikki palvelut.
Tutustu uuteen KUNTO PLUSsaan

  • 10–30 min treenivideot
  • Juostessa kuunneltava juoksuohjelma
  • Pääsy satoihin terveellisiin resepteihin
  • Viikon ruokalista resepteineen sähköpostilla

Juuri nyt voit saada KUNTO PLUSsan kaikki palvelut käyttöösi koko kesäksi vain 8,95 eurolla!

TARJOUS: 3 kk 8,95 €


Newsletter background