Nainen juomassa maitoa
Juotko maitoa?

Jos juot, valitse luomumaito, sillä sen tuotannossa painotetaan eläinten hyvinvointia tavanomaista tuotantoa enemmän.

© iStock

Sopiiko maito ihmiselle?

Moni meistä on juonut lehmänmaitoa koko ikänsä, mutta viime vuosina maidonjuonnin järkevyys on kyseenalaistettu. Sanotaan esimerkiksi, että maidontuotanto kuormittaa ilmastoa ja ettei lehmänmaito ole edes ihmiselle välttämätöntä. Mitkä monista väitteistä pitävät paikkansa?

torstai 2. huhtikuuta 2020 teksti M. Kreutzer

Tarvitsevatko ainoastaan vastasyntyneet lehmänmaitoa? Onko laktoositon maito terveellisempää kuin tavallinen maito? Se selviää, kun käymme läpi maitoon liittyviä uskomuksia. Lue, mitkä väitteet ovat faktaa ja mitkä fiktiota.

Maito ei sovi aikuisille 

OSITTAIN TOTTA

Lähes kaikki vauvat sietävät maitoa, mutta kyky hajottaa maitosokeria eli laktoosia häviää monilta jo 3-vuotiaana. Kaikista maailman aikuisista 65–75 prosenttia on laktoosi-intolerantteja, joille maito runsaasti nautittuna aiheuttaa turvotusta ja ripulia. 

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tilanne on hiukan erilainen, sillä geenimuunnoksen ansiosta laktoosin sietokyky on täällä monta kertaa tavallisempaa kuin muualla. Vaikka runsaasta maidonjuonnista aiheutuisikin oireita, ei kaikista maitotuotteista tarvitse silti luopua. Hapatetuissa maitotuotteissa osa laktoosista on muuntunut, joten niitä siedetään yleisesti maitoa paremmin. Erityisesti tämä koskee hapanmaitotuotteiden lisäksi juustoja.

Maitoa on juotava osteoporoosin ehkäisemiseksi

TARUA

Ravinto, liikunta ja aurinko auttavat ehkäisemään luukatoa, mutta maito ei ole välttämätöntä. Ravinnosta tarvitaan osteoporoosin ehkäisyyn kalsiumia ja D-vitamiinia. Maito on hyvä kalsiumin lähde muttei suinkaan ainoa. 

Tuoreet tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että maitotuotteilla on erityisen hyödyllinen vaikutus luustoon. Tämä ei johdu yksinomaan kalsiumista, vaan hyödyllisten ainesosien yhteisvaikutuksesta. Tästä syystä tutkimus kyseenalaistaa, ovatko kalsiumilla rikastetut kasvijuomat yhtä hyviä luuston kannalta kuin maito on. Myös kalsium-ravintolisien hyöty ylipäätään on kyseenalaistettu.

LUE MYÖS: Mitä osteoporoosi on?

5 kalsiumlähdettä (Kalsiumia 100 grammassa) 

Parmesaani: 1 200 mg 

Kermajuusto: 720 mg 

Sardiini: 430 mg 

Lehtikaali: 240 mg 

Kevytmaito: 125 mg 

5 D-vitamiinilähdettä (D-vitamiinia 100 grammassa)

Turskan mäti: 100 µg 

Savusiika: 22 µg 

Maustesilli: 15 µg 

Tonnikala: 7 µg 

Munankeltuainen: 6 µg

Rasvaton maito on kevytmaitoa terveellisempää 

TOTTA

Jo pelkästään kahviin käytetyllä maidolla on energiansaannin kannalta suuri merkitys. Rasvaton maito sisältää noin 32 kcal/dl, mutta kalorien määrä kaksinkertaistuu, jos nauttii kahvinsa täysmaidon kera, kermasta puhumattakaan. 

Jos juo päivittäin suuren lattekahvin, on ero rasvattoman ja täysmaidon välillä riittävän suuri tuomaan 4 kg lisää painoa vuoden mittaan. Jos juo maitolasillisen tai maitokahvin vain harvoin, voi valita maidon makunsa mukaan. 


½ l täysmaitoa nautittuna rasvattoman maidon sijaan lisää energiansaantia:

+ 135 kcal/päivä
= 50 000 kcal vuodessa
= 7 kg rasvaa


Laktoositon maito on terveellisempää
 

TARUA

Laktoosittoman maidon valintaan ei ole muuta syytä kuin mahdollinen laktoosi-intoleranssi. Laktaasientsyymin puute – josta kärsii jopa 75 prosenttia maailman aikuisista – aiheuttaa sen, ettei elimistö pysty pilkkomaan maitosokeria eli laktoosia. 

Tavallisen maidon juominen aiheuttaa silloin todennäköisesti turvotusta, kipua ja/tai ripulia, jolloin on viisaampi valita laktoositon maito. Joidenkin arvioiden mukaan useimmat laktoosi-intolerantikotkin voivat nauttia pieniä määriä, noin 7–12 grammaa, laktoosia ilman, että siitä aiheutuu oireita.

Aiheuttaako maito sinulle vatsavaivoja?

Laktoosia/ annos:

1 lasi kevytmaitoa (2 dl) – 9,4 g

1 lasi piimää (2 dl) – 7,3 g

2 dl jogurttia – 5 g

50 g fetajuustoa – 0,3 g

1 juustoviipale (20 g) –  maitojäämiä

Maito heikentää raudan imeytymistä elimistöön 

TOTTA 

Syyllinen ei kuitenkaan ole maito, vaan sen sisältämä kalsium. Luita vahvistava kivennäisaine haittaa raudan imeytymistä yksittäisellä aterialla. Pitkäaikaisseurannan perusteella on kuitenkin havaittu, että haitta on rajallinen eikä vaikuta pitkäaikaiseen raudan tasoon elimistössä. Tämä johtunee siitä, että elimistö sopeutuu tilanteeseen. 

Homogenoitua maitoa

Homogenointi on haitaksi 

TARUA

Homogenoinnissa rasva pilkkoutuu pienirakeiseksi, jolloin se jakautuu maitoon tasaisemmin. Tuloksena on tasainen juoma ilman rasvapaakkuja. 

Arvostelijat ovat väittäneet, että homogenoinnissa piilee terveysriski, koska pienemmät rasvapartikkelit voivat imeytyä verenkiertoon ja aiheuttaa verisuonten kalkkeutumista ja jopa syöpää. Tällaisesta ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä tutkimusnäyttöä. Jos kuitenkin haluaa minimoida kuvitteellisenkin sairastumisriskin, kannattaa juoda rasvatonta maitoa. Sitä ei tarvitse lainkaan homogenoida, koska siinä on rasvaa niin pieniä määriä.

Ei homogenoitu: Rasva kerääntyy kokkareiksi, jotka pienemmän vesipitoisuutensa vuoksi nousevat maidon pinnalle.

Homogenoitu:  Rasvakertymät hienonnetaan pieniksi kovalla paineella, jolloin ne eivät yhtä herkästi nouse maidon pinnalle.

Maidossa on hormoneja 

TOTTA

Luonnollista alkuperää olevia hormoneja ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Pääosa kritiikistä kohdistuu keinotekoiseen kasvuhormoniin, mutta sitä on maidossa vain niissä maissa, joissa sen antaminen lehmille on sallittua. Pohjoismaissa maidosta voi löytyä vain vasikoille tarpeellista kasvuhormonia IGF-1 ja pieniä määriä niinikään luonnollista estrogeenia. 

Kummallakaan ei ole ihmiselle terveysvaikutuksia – kuitenkin sillä varauksella, että IGF-1 saattaa osaltaan vaikuttaa maitoa juovien lasten tavallista suurempaan pituuskasvuun.

Luomumaito on terveellisempää

TOTTA

Tutkimusten mukaan vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä luonnonmukaisesti tuotetussa maidossa on suurempi, mutta erot ovat hyvin pieniä. 

Sen sijaan omega-3- rasvahappojen määrä on moninkertaisesti suurempi kuin tavanomaisesti tuotetussa maidossa, mutta siinäkin määrät ovat pieniä (ja tavanomaisesti tuotetussa maidossa mikroskooppisen pieniä). Syy siihen, että luomumaidossa on omega-3-rasvahappoja, on luomulehmien mahdollisuus ulkoilla ja syödä ruohoa pitkän kesäkauden ajan. 

Enemmän omega-3-rasvahappoja

Luomulehmät syövät enemmän heinää ja vähemmän maissi- ja soijatuotteita kuin muut lehmät. Siksi luomulehmät saavat enemmän omega-3-rasvahappoja, joita voi sopivissa oloissa päätyä maitoon.

Lehmien hyvinvointi

Erot rasvahappokoostumuksessa, vitamiineissa ja kivennäisaineissa ovat niin pieniä, että pääasiallinen syy luomumaidon valintaan on lehmien elinoloissa. Luomuviljelyssä kiinnitetään enemmän huomiota lehmien hyvinvointiin, laiduntamiseen ja ulkoiluun.

Välikorvantulehdus

Maito tulehduttaa välikorvat

TARUA

Välikorvantulehdusta aiheuttavat bakteerit ja virukset. Jos yhteys maitoon näyttää olevan, se johtuu hyvin suurella todennäköisyydellä siitä, että lapsi ei siedä maitoa. Allergiset reaktiot voivat nostaa painetta sisäkorvassa ja aiheuttaa siksi ongelmia. 

Samalla mikä tahansa allergia tai intoleranssi, olipa kyse sitten maidosta tai pähkinöistä, heikentää immuunipuolustusta niin, että ihmisen on vaikeampi pysyä terveenä. Välikorvantulehduksille alttiilla lapsella tulehdus voi siis johtua allergiasta, joka tosin voi aiheuttaa monenlaisia muitakin vaivoja, kuten esimerkiksi ihottumaa.

Kasvijuomat ovat ilmastoystävällisempiä 

TOTTA

Maidontuotantoon tarvitaan runsaasti vettä, rehua ja maa-alaa, ja se tuottaa paljon metaania. Jotkut kasvijuomat ovatkin siksi lähes ongelmattomia verrattuna lehmänmaitoon. Myös kasvijuomat kuormittavat jonkin verran ympäristöä, sillä esimerkiksi mantelijuoman valmistamiseen tarvitaan runsaasti vettä, mutta ne ovat kuitenkin ilmastoystävällisempi vaihtoehto maidolle. 

Ravitsemuksellisesti – esimerkiksi lihaksia vahvistavien ja kylläisyyttä lisäävien proteiinien suhteen – vain soijajuoma voi edes yrittää kilpailla maidon kanssa. Monissa kasvijuomissa on lisäksi hiilihydraatteja yhtä paljon kuin virvoitusjuomissa, joten ongelmattomia nekään eivät ole.

Mikä kasvijuoma olisi paras valinta?

Kasvijuomien eri resurssien tarve
Kasvijuomien käyttö

LähteetScience


Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 6/2020.


Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mikä sinua auttaa rentoutumaan kiireisen päivän jälkeen?


KUNTO PLUS suosittelee