Kevyt kurpitsa sopii ruoanlaitossa moneen, aina keitoista salaatteihin ja leivonnaisiin. Lue, miten otat haltuun terveellisen hedelmän, jota on saatavana monen muotoisena ja värisenä.
KURPITSA on täydellistä loppusyksyn syötävää, joka tuo ruokiin syvän makoista makua mutta vain kevyesti kaloreita.
Kurpitsa on syksyinen keittiön klassikko – ja hyvästä syystä. Kurpitsa tuo erilaisiin ruokiin paitsi makoisaa makua ja hehkuvaa väriä, myös runsaasti vitamiineja ja muita terveydelle tärkeitä ravintoaineita.
Tutuimpia kurpitsoista lienevät maukas hokkaidokurpitsa, myskikurpitsa ja hehkuvan oranssit jättikurpitsat eli niin sanotut halloween-kurpitsat. Käyttökohteita monipuoliselle hedelmällä on loputtomasti, aina keitoista ja piirakoista leivonnaisiin ja ranskalaisiin.
Kurpitsat voidaan jakaa kahteen luokkaan: koristekurpitsoihin, joita ei kannata haukata, ja syötäviin kurpitsoihin. Jälkimmäiset ovatkin suuri ja värikäs suku, johon pääset tutustumaan tässä artikkelissa.
Oppaanamme on Maren Korsgaard, joka on Kööpenhaminan yliopiston kasvi- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkija ja jolla on myös pitkä kokemus kurpitsan viljelystä.
Kuten muutkin kasvikset, myös kurpitsa sisältää monia tärkeitä ravintoaineita.
Vaikka kurpitsan ravintoarvot eivät tosin olekaan aivan samaa luokkaa kuin vaikkapa superterveellisten ruusukaalin ja parsakaalin, sekin sisältää silti monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Kurpitsaa on myös helppo syödä määrällisesti melko runsaasti, mikä myös jossain määrin kompensoi sen vähäisempää ravintoainetiheyttä.
Kurpitsa sisältää etenkin seuraavia ravintoaineita:
Lue myös: Tarvitseeko odottava äiti ravintolisiä?
Ruokakaupoissa on tarjolla on monenmoisia kurpitsoja, joista tutuimpia ja suosituimpia ovat myskikurpitsa ja hokkaidokurpitsa. Ravintosisältö vaihtelee hieman niiden välillä, mutta keskimäärin 100 grammassa kurpitsaa on ravintoaineita seuraavasti:
| 100 g kurpitsaa sisältää | |
|---|---|
| Energiaa | 16 kcal |
| Proteiinia | 0,8 g |
| Rasvaa | 0,1 g |
| Hiilihydraattia (imeytyvä) | 2,0 g |
| – Kuitua | 2,0 g |
| Karotenoideja | 7 260 µg / A-vitamiinia RAE 367,7 µg |
| Folaattia | 22,0 µg |
| Kaliumia | 243,0 mg |
| Lähde: Fineli | |
Näitä rapeita ja makeita ranskalaisia ei voi vastustaa!
Kurpitsoissa on runsaasti valinnanvaraa. Suosittelemme kuitenkin käyttämään mieluiten myskikurpitsaa, myös crown prince -kurpitsa käy – niitä tosin ei tavallisesta ruokakaupasta luultavasti löydä. Niiden kuiva-ainepitoisuus on suurempi, joten ne eivät kypsennettäessä muutu yhtä vetisiksi.
Kurpitsaranskalaisten resepti:
Kurpitsat sopivat erinomaisesti keventämään ruokavaliota. Painonhallinnassa ja -pudotuksessa yksi keskeinen konsti on pienentää aterian kaloritiheyttä.
Lue myös: Annosopas – miten pitäisi syödä, jos haluaa laihtua
Kurpitsa on tähän aivan omiaan, sillä siinä on energiaa vaivaiset 16 kcal/100 grammaa, eli selvästi vähemmän kuin esimerkiksi kuorineen keitetyssä perunassa (64 kcal/100g), riisissä (93 kcal/100g) ja pastassa (101 kcal/100g).
Jos korvaat 300 grammaa keitettyjä perunoita (192 kcal) samalla määrällä kurpitsaa (48 kcal), säästyy 144 kilokaloria, mikä on noin neljäsosa tavallisen pääaterian kalorimäärästä.
Jos haluaa keventää ruokavalion hiilihydraattipitoisuutta, kurpitsa on kelpo vaihtoehto perunan tilalle esimerkiksi sosekeittoihin tai uunissa paahdetuksi lisukkeeksi.
Kurpitsa sisältää kuitenkin paljon enemmän vettä kuin esimerkiksi peruna, bataatti ja palsternakka. Tämä on otettava huomioon kypsennettäessä, sillä nestepitoisuus vaikuttaa tällöin kurpitsan koostumukseen.
KURPITSA SOPII PERUNAN TILALLE ja myös spagetin! Spagettikurpitsan hedelmäliha muuttuu kypsennettäessä lähes taianomaisesti spagetin kaltaisiksi säikeiksi.
Kurpitsa on hedelmä, vaikka useimmat ihmiset pitävät sitä vihanneksena – mikä sinänsä on aivan loogista. Sillä vaikka kurpitsat voivat olla makean makuisia, niitä käytetään vihannesten tavoin sekä suolaisissa että makeissa ruokalajeissa.
Vielä tarkemmin sanottuna kurpitsa on itse asiassa marja.
Jotta hedelmä voidaan luokitella marjaksi, sen on kehityttävä yhdestä kukinnosta, ja siinä on oltava useita siemeniä hedelmälihassa. Kurpitsa täyttää nämä kriteerit makeiden ja pehmeiden marjojen, kuten herukoiden, tapaan.
Sama pätee myös muihin suvun jäseniin. Vesimeloni, muut melonit, kurkku ja kesäkurpitsa ovat myös marjoja – jälkimmäinen on kasvitieteellisesti katsottuna kypsymätön marja.
Lue myös: Top 10 terveellisintä hedelmää, joissa on vähiten kaloreita.
PITKULAINEN KESÄKURPITSA kuuluu kurpitsojen sukuun, ja se luokitellaan kypsymättömäksi hedelmäksi.
Syötäviä kurpitsoja on paljon – tunnetuimpia lienevät hokkaidokurpitsa, myskikurpitsa ja iso pyöreä halloween-kurpitsa eli jättikurpitsa. Itse asiassa erilaisia lajeja on yli 40, ja uusia tulee koko ajan lisää.
Kurpitsoita itsekin viljelleen tutkija Maren Korsgaardin mukaan kurpitsoista on tullut yhä suositumpi ruoka Pohjoismaissa.
”Kurpitsa on todella hyvä peruselintarvike, vähän niin kuin peruna. Se sisältää jonkin verran hiilihydraattia, joten siitä tulee nopeasti kylläiseksi, ja siinä on useampia vitamiineja kuin perunassa”, hän sanoo.
Syötävät kurpitsat voidaan jakaa kesäkurpitsoihin ja talvikurpitsoihin:
Kesäkurpitsat korjataan kasvukauden alkupuolella, kun kuori on vielä pehmeä ja ohut eivätkä siemenet ole täysin kehittyneet. Ne ovat usein pienempiä ja miedomman makuisia kuin suuret talvikurpitsat, joten ne sopivat monenlaisiin ruokiin. Vihreä pitkulainen kesäkurpitsa lienee tutuin kesälajikkeista. Sitä voidaan syödä raakana tai keitettynä. Koska kurpitsan kuori on ohut, kurpitsan voi syödä kokonaankin kuorimatta sitä. Kauniit keltaiset kurpitsankukat ovat myös herkullisia paistettuina tai täytettyinä.
Talvikurpitsat korjataan myöhemmin kaudella, kun kuori on jo paksu ja kova. Kova kuori suojaa sisällä olevaa lihaa, minkä ansiosta ne säilyvät pidempään. Siksi niitä on helppo säilyttää talven yli. Ne ovat usein suurempia ja maukkaampia kuin kesäkurpitsat, ja tyypillisiä lajikkeita ovat muun muassa myskikurpitsa ja hokkaidokurpitsa. Niitä käytetään usein keitoissa, muhennoksissa ja leivonnaisissa, joissa niiden makea, pähkinäinen maku pääsee oikeuksiinsa.
PIENIÄ, ISOJA, PAKSUJA, OHUITA, PYÖREITÄ JA PITKULAISIA – kurpitsojen valikoima on muhkea.
Muhkeat kurpitsat eivät ole aina nauttineet samanlaista suosiota skandinaavisissa keittiöissä kuin nykyään.
Maren Korsgaard aloitti kurpitsojen viljelyn jo 2000-luvulla, kun hän oli vuosikymmeniä aiemmin Yhdysvalloissa tutustunut ja ihastunut hokkaido- ja myskilajikkeisiin.
”Sitten seisoin Kööpenhaminan markkinoilla monien erilaisten kurpitsojeni kanssa. Ihmiset pitivät niitä kauniina – mutta eivät ostaneet niitä”, hän kertoo.
”Meidän on pitänyt opetella valmistamaan niitä, ja kurpitsan käytössä on tultu jo pitkälle kotikeittiöissä, erityisesti kurpitsakeitto on monen suosikki.”— Maren Korsgaard, Kööpenhaminan yliopiston kasvi- ja ympäristötieteiden laitoksen hedelmätutkija ja entinen kurpitsanviljelijä
Korsgaard kasvatti aikanaan jopa 40:ää erilaista kurpitsalajiketta.
Tavallisesta ruokakaupasta tuskin kuitenkaan löytyy yleensä kovinkaan montaa erilaista kurpitsaa, mutta toisaalta ne ovat yleensä kotimaista alkuperää – valittiinpa kurpitsa Suomessa jopa vuonna 2021 vuoden vihannekseksi! Harvinaisempia lajikkeita saa kuitenkin etsiä – ellei sitten innostu kokeilemaan niiden viljelyä itse.
Alla on esitelty 11 kurpitsaa, joista tutuimmat löytyvät luultavasti lähikaupasta tai vähintäänkin suuremmasta ruokakaupasta.
Lisäksi on olemassa myös blue kuri -kurpitsa, joka on oranssin hokkaidon siniharmaa muunnos. Senkin hedelmäliha on kiinteää ja maukasta, ja siinä on makean pähkinäinen maku.
Kurpitsaa voidaan käyttää ruoanlaitossa monin eri tavoin – sitä voi esimerkiksi soseuttaa, paahtaa, keittää, paistaa tai pikkelöidä.
Kurpitsan väristä saa osviittaa siitä, mihin kyseinen lajike parhaiten soveltuu:
Harmaat kurpitsat sisältävät enemmän kuiva-ainetta ja ovat kypsennettäessä vähemmän vetisiä. Siksi ne sopivat hyvin paahdettavaksi, friiterattavaksi tai soseutettavaksi. Tällaisia kurpitsoja ovat esimerkiksi Suomessa harvinaisemmat crown prince- ja buttercup-kurpitsat.
Vihreissä kurpitsoissa on hieman enemmän sokeria ja vähemmän kuiva-ainetta. Ne sopivat siksi hyvin jälkiruokiin. Tällaisia ovat esimerkiksi delicata- ja burgess buttercup -kurpitsat.
Oransseilla kurpitsoilla on alhainen kuiva-ainepitoisuus ja makea, pähkinäinen maku. Ne sopivat erinomaisesti keittoon tai soseeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi hokkaidokurpitsat.
Yhteistä kaikille kurpitsoille on kuitenkin se, että pääraaka-aine on itsessään melko miedon makuinen. Marten Kosgaargin mukaan tämä on myös niiden valtti:
”Kurpitsa sopii mainiosti tuomaan esiin mausteiden, kuten timjamin, valkosipulin, chilin, salvian tai rosmariinin makua.”
Kokeile kurpitsaa itse – kokosimme alle herkullisimmat kurpitsareseptimme.
Useimmissa resepteissä olemme käyttäneet hokkaido- tai myskikurpitsaa, mutta voit helposti korvata ne jollakin toisella herkullisella lajikkeella.
Kurpitsakeitto on monen syyssuosikki. Miedon makuinen, täyteläinen keitto lämmittää ihanasti koleana päivänä.
Nämä vohvelit ovat hitti aamiaispöydässä tai viikonlopun brunssilla! Kurpitsan makea pähkinäinen maku sopii taivaallisen hyvin suklaan, pähkinöiden ja siirapin kanssa.
Helppo ja uskomattoman herkullinen marokkolaisvaikutteinen salaatti, jossa kurpitsaa kypsennetään uunissa, kunnes se saa juuri oikean karamellisoituneen maun.
Tämä herkku muistuttaa hieman omenakaurapaistosta, mutta omena sen sijaan tämä ihana jälkiruoka on tehty kurpitsasta ja maustettu kanelilla, inkiväärillä ja muskottipähkinällä.
Pikkelöidyt kurpitsat sopivat maukkaaksi lisukkeeksi esimerkiksi terveelliselle ja herkulliselle lehtikaalikeitolle.
Kuinka kauan kurpitsa säilyy?
Hyvin pitkään – jos kyseessä on talvikurpitsa, joka hyötyy kovasta ja suojaavasta kuorestaan.
Jotkut niistä voivat säilyä oikeissa olosuhteissa jopa 6 kuukautta.
Kaikki kurpitsat eivät ole syötäviä. Koristekurpitsat, joita käytetään etenkin halloweenina, eivät yleensä sovellu ruoanlaittoon.
Kaikki koristekurpitsat eivät välttämättä ole myrkyllisiä, mutta niitä ei kasvateta syötäväksi, ja niissä on usein karvas maku ja kova rakenne.
Kyllä, jotkut kurpitsat voivat olla myrkyllisiä. Jotkin luonnonvaraiset lajikkeet sisältävät runsaasti kukurbitasiinia, joka voi aiheuttaa vatsavaivoja, pahoinvointia ja harvinaisissa tapauksissa myrkytyksen.
Kitkerä maku on usein hyvä merkki siitä, että hedelmä voi olla syömäkelvoton tai jopa myrkyllinen. Siksi on hyvä nyrkkisääntö välttää kurpitsoja, jotka maistuvat epätavallisen kitkeriltä.
Jos kurpitsa maistuu kitkerältä, sylje se ulos – ja jätä loput syömättä.
Pikkelöidyt kurpitsat ovat superhyviä! Käytä lajikkeita, joiden hedelmäliha on kiinteää, sillä ne säilyttävät rakenteensa paremmin säilönnässä.
Suosittu talvilajike marinointiin on hokkaido- tai myskikurpitsa, joita on varsin hyvin saatavilla sesongin aikana. Molemmissa on kiinteä, miedon makuinen hedelmäliha , joka imee helposti mausteita ja etikkaa.
Kesäkurpitsat sekä samaan heimoon kuuluvia kurkkuja voidaan myös marinoida, jolloin lopputulos on kevyt ja rapea, ja ne sopivat monien ruokien lisukkeeksi tai voileipien päälle.
ASIANTUNTIJA: Maren Korsgaard, Kööpenhaminan yliopiston kasvi- ja ympäristötieteen tutkija – ja entinen kurpitsan viljelijä.
