Mansikka on punainen, makea, terveellinen ja vieläpä vähäkalorinenkin. Lue käytännölliset mansikkavinkkimme – ja herkulliset reseptit!
MANSIKKA – makea punainen marja on täynnä terveellisiä ravintoaineita ja makua, eikä kaloreista tarvitse huolehtia.
Jos jokin ruoka-aine maistuu kesältä, niin mansikka! Kun aurinko on kesällä korkeimmillaan, on mansikan paras satokausi.
Mansikat tulvivat kaikenlaisiin ruokapöytiin kesä–heinäkuussa, joten ei ole ihme, että ne monien mielessä yhdistyvät paljaisiin varpaisiin, auringonpaisteeseen ja mökkeilyyn.
Mansikkamaito on perinteinen ja helppo herkku, mutta lista mansikkaherkuista on loputon. Makea mansikka sopii leivonnaisiin ja jälkiruokiin, mutta yhtä hyvin terveellisiin salaatteihin ja aamiaisiin – saat runsaasti reseptejä alta.
Mansikka – josta 90 prosenttia on vettä – sisältää vähän kaikkea: annoksen C-vitamiinia, reilusti antioksidantteja, mukavasti kuitua, folaattia, mangaania ja E- ja K-vitamiinia.
Jos vitamiinien ABC on ruosteessa, niin tämän voi lukea niin, että mansikka sisältää aineita, jotka edistävät haavojen paranemista, vahvistavat immuunipuolustusta, vauhdittavat ruuansulatusta ja voivat laskea verenpainetta ja kolesteroliarvojakin.
Ainoa miinus on suuri hedelmäsokerin määrä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mansikoista pitäisi kieltäytyä, vaan että monipuolinen ruokavalio tulee mansikoita syödessäkin muistaa – vaikka olisikin houkuttelevaa popsia pelkkiä mansikoita yhtä mittaa kaiken kesää.
Kun syöt tämän verran mansikoita päivässä, saat suositellun määrän C-vitamiinia.
Se on vähemmän kuin esimerkiksi kirsikoissa tai ananaksessa. Vähäisen energiamäärän vuoksi mansikka sopii makeannälän tyydyttämiseen silloinkin, kun painonhallinta edellyttää kaloreiden laskemista.
Mansikkaa on luultu niin pähkinäksi, marjaksi kuin hedelmäksikin, mutta todellisuudessa se on kasvitieteellisesti epähedelmä ja pohjushedelmä.
Mansikoiden kukkapohjus paisuu hedelmöityttyään pohjushedelmäksi eli pohjusmarjaksi, mutta kasvitieteellisesti kasvin varsinaisia hedelmiä ovat mansikan pinnalla näkyvät pienet siemenet eli pähkylät. Siementen lisäksi mansikat leviävät myös rönsyjen avulla.
Mansikka sisältää runsaasti antioksidantteina toimivia fenoliyhdisteitä.
Ärtyvästä suolesta kärsivät sietävät todennäköisesti 4–5 mansikan syömisen, mutta enempää ei kannata syödä.
FODMAP-ruokavaliota noudattavalle suositellaan enintään 60 mansikkagramman syömistä ateriaa kohden. FODMAP-ruokavalio on kehitetty Monashin yliopistossa suolisto-ongelmista kärsiville.
Katso täältä, mitä FODMAP-ruokavalioon kuuluu.
Kotimaisen mansikan paras satokausi on kesä–heinäkuussa, mutta mansikkaa saa nykyisin jopa toukokuusta syyskuulle.
Mansikka voi imeä vettä poiminnan jälkeen, joten ei ole samantekevää, miten marjat huuhtelee.
Keittiön pöydällä, jos ne syödään samana päivänä.
Jääkaapissa, jos mansikat syödään seuraavana päivänä.
Tuoreet mansikat olisi hyvä syödä niin pian kuin mahdollista, ennen kaikkea nopeasti hajoavan C-vitamiinin mutta myös maun vuoksi.
Jos puutarha tuottaa enemmän kuin ehtii syödä tai törmää hyvään tarjoukseen, ei kaikkea voi syödä kerralla, ja silloin mansikat säilyvät parhaiten viileässä, noin 5 asteessa. Viileässä maku kuitenkin kärsii, joten siirrä mansikat jääkaappiin vain, jos niitä täytyy säilyttää yön yli.
Muuten ne on parasta jättää huoneenlämpöön. Mansikat kannattaa ottaa viileästä pari tuntia ennen tarjoilua, niin maku on parhaimmillaan.
Mansikat pitää peittää huolellisesti tiiviiseen astiaan jääkaapissa, sillä mansikoista voi tarttua maitotuotteisiin saippuaista makua.
Jos haluat välttyä mansikoiden jäätymiseltä paakuksi, pakasta ne ensin muutamaksi tunniksi tarjottimella.
Parin tunnin kuluttua mansikat voi ottaa ulos ja jakaa pakastepusseihin. Irralliset mansikat on helppo sulattaa ja käyttää – ja helpompi myös annostella.
Kotimaisia marjoja ei tarvitse keittää pakastettuinakaan, mutta ulkomaisia marjoja pitää keittää 2 minuuttia tai kuumentaa 90 asteessa 5 minuuttia. Ulkomaisissa marjoissa on joskus tavattu norovirusta.
Jäiset marjat säilyvät pakastimessa noin vuoden ennen kuin maku ja rakenne kärsivät.
Tarkista KUNTO PLUSsan pakastusoppaasta, miten kauan eri ruoka-aineet säilyvät pakastimessa.
Mansikat on nyt kerätty tai ostettu, huuhdottu, perattu ja valmiina käyttöön. Jos niitä on enemmän kuin kerralla tarvitset, hyödynnä suosikki-ideamme jälkiruokiin, salaatteihin ja smoothieihin, joissa on mansikkaa.
Taioimme makoisat mansikat 15 minuutissa valmistuvaksi (pikkuisen) terveellisemmäksi jälkiruokaherkuksi. Kokeile mansikkamoussea!
Itsetehty triojäädyke tarjoaa kovan vastuksen kaupan pakastealtaan tarjonnalle.
Ei kesää ilman jäätelöä. Jos jäätelön sisältämä energiamäärä huolestuttaa, jäätelön voi nauttia myös vähäkalorisemmassa muodossa. Kokeile skyrjäätelöä, johon on tehty raikkaita mansikka-raparperiraitoja.
Viileät herkut toimivat kuumana kesäpäivänä. Tutustu 10 viileään herkkuun!
Mikään ei tuo kesän tuntua ruokapöytään yhtä tehokkaasti kuin tuoreet mansikat salaatissa.
Mansikoiden sekoittaminen salaattiin saattaa aluksi tuntua oudolta ajatukselta, mutta kauniit ja maukkaat marjat sopivat hyvin yhteen niin parsan ja kukkakaalin kuin basilikan ja fetan tai mozzarellan kanssa.
Tutustu herkullisiin mansikkasalaattiresepteihin alla:
Ihanan rouskuva salaatti kesäherkuilla valmistuu vain puolessa tunnissa.
Herkullinen tomaatti-mansikka-melonisalaatti sopii erityisesti kuumiin kesäpäiviin lounaaksi tai päivälliseksi.
Kaunis ja herkullinen salaatti syntyy melonista, mansikoista, rucolasta ja parmesaanista. Värikäs salaatti on todellinen ilo silmälle ja makusilmuille!
Mansikat ovat paitsi herkullisia myös kauniita katsoa. Siksi ne sopivat upeasti koristeiksi. Käytä niitä kokonaisina, puolikkaina tai viipaloituina.
Tämä banaanikakku ei sisällä jauhoja, joten se sopii keliaakikollekin, kunhan varmistaa, että leivinjauhe on gluteeniton.
Etsitkö hyvän, gluteenittoman piirakan ohjetta? Vahva suositus raparperipiirakalle mansikoilla, vaniljalla ja kreikkalaisella jogurtilla – kerta kaikkiaan nam!
Jos tarvitset mansikkaviipaleita koristeeksi, käytä munanleikkuria. Saat nopeasti tasakokoisia, siistejä viipaleita.
Herkullisen mansikka-banaanipirtelön avulla kulautat terveelliset hedelmät helposti kurkkuusi. Ihanuus valmistuu käden käänteessä!
Eksoottinen smoothiekulho antaa aurinkoista virtaa!
Sekoita ainekset edellisenä iltana, laita jääkaappiin ja paloittele hedelmät annoksiin aamulla. Simsalabim – herkullinen kaakaonmakuinen aamupuuro on valmis. Nam!
Ihanan kirpsakka raparperi saa seurakseen makean mansikan, granolan ja rahkan. Voiko parempaa ollakaan? Kokeile raparperiherkkua ensi tilassa!
Hilloke eli kompotti on mainio tapa käyttää pakastemansikat tai hiukan elähtäneet eiliset mansikat. Hillokkeeseen tulee vähemmän sokeria kuin hilloon, ja se sopii erinomaisesti niin tuorepuuroon, rahkaan kuin tavalliseenkin puuroon.
Tarjoa kylmänä aamiaisella skyrin, puuron tai tuorepuuron kera tai jälkiruokana yhdessä kakun tai pannukakun kanssa.
Riemastuttavat räiskäleet valloittavat värillään.
Nämä letut taltuttavat vaativankin makeannälän!
Lähiseudun marjoja kannattaa syödä. Pohjoismaiset marjat sisältävät nimittäin tutkitusti enemmän antioksidantteja kuin eteläisemmän taivaan alla kasvaneet verrokkinsa.
Näitäkin voit syödä huoletta. Ilmastovaikutus on toki suurempi kuin kotimaisilla marjoilla, koska kuljetusmatka on pitempi.
Keskimäärin ulkomaistenkin (ei lentäen tuotujen) marjojen hiilijalanjälki jää lähelle yhtä CO2-ekvivalenttia, mikä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi vehnäjauhon, oluen ja riisin hiilijalanjälki, lihatuotteista puhumattakaan.
Jos mansikat tuodaan Suomeen lentäen, niiden hiilijalanjälki kasvaa.
Etelä-Euroopasta, tietyiltä alueilta Espanjasta tulevat mansikat rasittavat luontoa myös vedenkulutuksensa ja viljelytapojensa vuoksi, joten kannattaa pyrkiä ostamaan mahdollisimman läheltä Suomea tulevia marjoja. Silloin mahdolliset lentomatkatkin ovat lyhyempiä.
Lentäen tuodut mansikat ovat usein myös kalliimpia. Tarkempia tietoja ulkomaisista marjoista voi kysyä marjojen kauppiaalta, jonka pitäisi tietää, millaisia marjoja ostaa.
Tuoreet ja pakastetut mansikat ovat erilaisia maultaan ja koostumukseltaan.
Jos pakastemansikat hankkii kaupasta, niiden hiilijalanjälki on suurempi kuin tuoreiden marjojen, varsinkin jos ne hankkii marjasesongin ulkopuolella.
Toisaalta kauden ulkopuolella ostetut tuoreetkin marjat tulevat todennäköisemmin Suomeen lentäen, jolloin niiden hiilijalanjälki kasvaa.