Anteeksi mitä? Kyllä! Raparperi on vihannes eikä hedelmä. Pitkissä, punaisissa varsissa on paljon hyvää: ne ovat hyväksi immuunijärjestelmälle, herkullisia jälkiruokana ja sopivat moneen kompotista mehuun ja siirappiin.
JUURI POIMITUT KAUNIIT RAPARPERIT – valmiina piirakkaan, mehuun tai kompottiin ja täynnä hyviä ravintokuituja.
Raparperi on terveellinen, vähäkalorinen ja runsaskuituinen, ja se sisältää tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita.
Raikkaan hapokkuutensa ansiosta raparperi sopii niin jälkiruokiin, mehuihin, piirakkaan, kompottiin ja chutneyyn kuin moniin kylmiin ja lämpimiin ruokiin – niihin voit saada runsaasti inspiraatiota täältä.
Raparperin makua on vaikea verrata mihinkään muuhun, mutta sitä voi ehkä parhaiten kuvata hapokkaaksi ripauksella kitkeryyttä.
Maku johtuu pääasiassa omenahaposta, mutta raparperi sisältää myös sitruunahappoa ja oksaalihappoa. Raakana raparperi ei tuoksu juuri miltään, mutta kun sitä keittää, sen tuoksu valtaa keittiön.
VINKKI: Nauti raparperikompotti rahkan, kaurapuuron tai chiapuuron lisukkeena tai näkkileivän päällä – vain mielikuvitus on rajana.
VINKKI: Kompotin makeus riippuu pitkälti raparperilajikkeesta ja vuodenajasta. Jos kompotti tuntuu liian happamalta, voit lisätä siihen lopuksi vielä hieman hunajaa.
VINKKI: Jos kompotti on mielestäsi liian löysää, voit hauduttaa sitä vielä muutaman minuutin ilman kantta.
Raparperia on käytetty perinteisesti lääkekasvina haavojen hoitoon, kramppeihin, kipuihin, hyönteisten puremiin ja ruoansulatusvaivoihin, ja sen juurta on käytetty myös laksatiivina.
Nykyään raparperia käytetään lähinnä ruoanlaitossa. On hyvä kuitenkin muistaa, että vain sen varret ovat syötäviä. Raparperin lehdet ovat myrkyllisiä, eikä niitä pidä syödä, ei raakana eikä keitettynä. Sama koskee myös raparperin kukkia.
Vaikka raparperi sisältää runsaasti vettä, siinä on myös runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.
Raparperilla voi olla muun muassa seuraavia hyötyjä:
Raparperi on hyvä ravintokuidun lähde. Kuitu edistää kylläisyyttä ja ruuansulatusta.
Lue myös: Psyllium – ruuansulatuksen ystävä
Raparperin varret sisältävät runsaasti immuunijärjestelmää vahvistavaa C-vitamiinia. Huomaa kuitenkin, että osa vitamiineista häviää keitettäessä.
Lue myös: Milloin C-vitamiinilisä on tarpeen?
Raparperi on myös hyvä luustoa vahvistavan kalsiumin lähde.
Lue myös: Kalsium on elimistön rakennusaine
Raparperi sisältää runsaasti kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia, jotka vahvistavat verenkiertoa ja voivat alentaa verenpainetta.
Lue myös: Tee testi – onko sinulla kohonneen verenpaineen riski?
Raparperinvarret sisältävät pääosin vettä, joten niiden energiasisältö eli kalorimäärä on hyvin alhainen.
Lue myös: Vähäkaloristen hedelmien top 10
| Ravintoaine | 100 g |
|---|---|
Energiaa| 26 kcal |
|
| Rasva | 0,3 g |
| Proteiini | 1 g |
| Hiilihydraatti | 3 g |
| Ravintokuitu | 4 g |
| A-vitamiini | 20 RE |
| Beetakaroteeni | 118 µg |
| Folaatti | 7 µg |
| C-vitamiini | 13 mg |
| Kalium | 280 mg |
| Kalsium | 115 mg |
| Magnesium | 12 mg |
| Lähde: DTU Fødevareinstituttet | |
Raparperin varsia voi syödä huoletta, mutta lehtiä ei.
Raparperin lehdet sisältävät oksaalihappoa ja antrakinoneja, jotka ovat molemmat myrkyllisiä ja joista jälkimmäiset ovat erittäin laksatiivisia. Jo 10–20 grammaa tuoreita raparperin lehtiä nautittuna voi aiheuttaa oksentelua. Muita oireita ovat esimerkiksi ripuli ja munuaistoiminnan häiriöt – ja pahimmassa tapauksessa, mutta onneksi harvoin, vakava tai kuolemaan johtava myrkytys.
Raparperin lehtiä tai kukkia ei saa antaa myöskään eläimille.
Ei voi. Raparperin lehdet ovat myrkyllisiä eikä niitä saa syöntiturvallisiksi millään aineella tai käsittelyllä. Perussääntö on siis se, ettei raparperin lehtiä saisi koskaan syödä, ei raakana eikä kypsennettynä.
Ei ole olemassa mitään virallisia suosituksia siitä, kuinka paljon raparperia voi enintään syödä, kunhan syö vain varsia – vaikka myös varret sisältävät pieniä määriä oksaalihappoa, jota on myös esimerkiksi pinaatissa ja punajuuressa.
Oksaalihappoa on raparperin varsissa kuitenkin niin vähän, että se harvoin aiheuttaa terveysriskiä. Toisin sanoen raparperin varsia (kuten esimerkiksi pinaattia) voi syödä melko turvallisesti kypsennettynä ja kohtuullisissa määrin.
Vanhan viisauden mukaan juhannuksen jälkeen raparperia ei pitäisi syödä ainakaan suurina määrinä.
Tämä johtuu siitä, että oksaalihapon määrä raparperissa lisääntyy myöhemmin kesällä (nuorissa raparperinvarsissa on vähiten oksaalihappoa). Lisäksi raparperin väitetään muuttuvan puisevammaksi kesän edetessä. Ei kuitenkaan ole olemassa virallisia suosituksia siitä, milloin tai kuinka paljon raparperinvarsia saa tai ei saa syödä, kunhan määrä pysyy normaalin kulutuksen rajoissa.
Raparperissa on kesän maku riippumatta siitä, tulevatko ne omasta keittiöpuutarhasta vai ostaako ne torilta tai kaupasta.
Tässä on muutamia suosikkireseptejämme:
Herkullisessa raakahillossa on vielä hieman purutuntumaa. Maistuu hyvältä niin makeiden kuin suolaisten herkkujen lisukkeena.
Piirakassa yhdistyy hapokkuus ja makeus – ja lisäksi se on gluteeniton.
Klassikko – ja syystäkin. Herkullinen raparperitrifle on aina varma valinta.
Kakku on kaunis – ja maistuu taivaalliselta. Pehmeän pähkinäinen maku sopii täydellisesti yhteen hieman hapokkaan raparperivaahdon kanssa.
Yksi kesän suosikeistamme – terveelliset ja makeat jäätelöpuikot rahkasta, raparperista ja mansikoista viilentävät ihanasti kesähelteillä.
Säilytä raparperi jääkaapissa, jossa se säilyy oikein pakattuna kuivana ja viileänä pari viikkoa.
Tee näin: Kääri raparperinippu folioon, mutta älä liian tiukasti. Folio estää raparpereita kuivumasta, mutta samalla niiden sisältämä etyleeni (kypsymistä edistävä kaasu) pääsee haihtumaan niin, että ne eivät nahistu.
Kyllä voi.
Leikkaa tuore raparperi pienemmiksi paloiksi, asettele palat leivinpaperilla vuoratulle alustalle ja pane se pakastimeen. Kun raparperit ovat jäätyneet, kaada ne rasiaan. Näin estät palojen jäätymisen yhdeksi isoksi möhkäleeksi.
Raparperit voi ryöpätä ensin, mutta muista taputella ne kuiviksi ennen pakastamista.
Lue myös: Näin kauan ruoka säilyy pakastimessa
Raparperin sesonki alkaa keväällä yleensä toukokuussa ja kestää jopa pitkälle syksyyn. Monet kuitenkin lopettavat raparperin korjuun juhannuksen jälkeen, sillä kevään ja alkukesän varret ovat maukkaimpia.
Tuoretta raparperia voi ostaa toreilta ja ruokakaupoista sesongin aikaan. Raparperia voi kasvattaa myös itse taimista tai siemenistä.
RAPARPERI ON KAUNIS ja rehevä monivuotinen ja yleensä hyvin menestyvä puutarhakasvi.
Kyllä vain! Raparperilajikkeita on useita. Joitakin lajikkeita pidetään makeampina kuin muita, vaikkakin kaikki ovat happamia. Lisäksi eroja on muun muassa kasvin koossa ja väreissä.
Suomessa tunnettuja raparpereja ovat esimerkiksi:
Queen Victoria on vanha ja perinteinen raparperilajike, joka menestyy koko maassa ja sopii hyvin esimerkiksi hilloihin ja mehuksi.
Emblitz on uudempi raparperilajike, joka sisältää vähemmän oksaalihappoa.
Raparperi on monivuotinen tatarkasveihin kuuluva puutarhakasvi. Jos olet aloitteleva tai laiska keittiöpuutarhuri, ilahdut varmasti siitä, että raparperi on yksi vaivattomimmista viljeltävistä ja sen sato on yleensä runsas.
VEDÄ VARRET MAASTA yksi kerrallaan korjatessasi satoa.
Raparperia voi kasvattaa keväällä siemenistä tai istuttaa taimista. Siemenistä sadonkorjuuseen kuluu kuitenkin muutama vuosi.
Raparperi istutetaan keväällä tai syksyllä aurinkoiseen ja tuulelta suojaiseen paikkaan. Sen jälkeen sitä on kasteltava runsaasti ja lannoitettava keväällä säännöllisesti.
Istuta raparperi syvämultaiseen ja ravinteikkaaseen maahan, josta on kitketty kaikki monivuotiset rikkaruohot.
Jätä taimien väliin riittävästi tilaa, sillä ne kasvavat suuriksi.
Raparperi myös kukkii ja kasvattaa komeat kukkavarret. Useimmiten kukat kehotetaan poistamaan jo nuppuvaiheessa, sillä ne kuluttavat kasvin ravintoa ja heikentävät siten satoa. Jotkut kuitenkin jättävät ne silmäniloksi.
Talveksi kasvin lehdistö kuihtuu ja jäljelle jää talvehtiva juuri. Keväällä kasvua voi nopeuttaa panemalla orastavan taimen päälle esimerkiksi suuri ruukku tai ämpäri. Tämä niin sanottu hyötäminen myös varsista mureita ja mehukkaita.
Kun korjaat satoa, vedä raparperit maasta käsin varsi kerrallaan hieman kiertämällä. Varret on vedettävä kokonaan maasta kantoineen, sillä jäljelle jäävä tynkä voi mädäntyä ja pilata kasvin.
Älä korjaa satoa ensimmäisenä kasvuvuonna.
Satoa voi korjata yleensä toukokuusta keskikesään asti, jonka jälkeen on hyvä pitää taukoa. Voit korjata satoa uudelleen loppukesällä.
Poimi raparperisadosta aina enintään neljäsosa kerrallaan, jotta kasvi ei heikkene. Kerää aina vanhimmat ja uloimmat raparperinvarret ensin – jo pelkästään siksi, etteivät tukevat, paksut varret varjosta uusia, ohuita ja maukkaita versoja. Heitä lehdet kompostiin.
Raparperin raikkaan hapokkuuden ansiosta se sopii erinomaisesti jälkiruokiin, piirakoihin ja kompotteihin, lämpimiin ruokiin ja chutneyyn. Tässä on 10 herkullista tapaa käyttää raparperia:
KAUNIS PUNAINEN VÄRI voi kaunistaa monia ruokia.
Kotitekoinen raparperikompotti on herkullinen happaman makea lisä monenlaisiin jälkiruokiin ja ruokiin, esimerkiksi täytekakkuun, trifleen, kaurapuuroon tai chutneynä lämpimiin ruokiin. Chutney on kompotin hieman mausteisempi sisar.
Raparperitrifle on ihanteellinen kevätjälkiruoka, joka on myös suhteellisen helppo, koska siinä yksinkertaisesti kerrostetaan purkkiin kompottia ja esimerkiksi keksinmurusia tai kakunpalasia ja vaniljakermaa. Toinen hyvä vaihtoehto on italialaisvaikutteinen raparperipannacotta, jossa hyydytetyn vaniljakerman päälle pannaan marinoitua raparperia.
Raparperi on kuin luotu piirakkaan. Klassista raparperipiirakkaa voi päivittää vaikka marsipaanilla. Kokeile myös raparperikompottia täytekakussa tai raparperimuffineita.
Raparperi tuo jäätelöön tai jäädykkeeseen virkistävää hapokkuutta. Jos olet jo tehnyt raparperikompottia, voit valmistaa siitä helposti jäätelöä sekoittamalla sen muiden jäätelöainesten kanssa ja kaatamalla massan jäätelökoneeseen.
Valmista raparperihillo muiden hillojen tapaan. Vaihtelua saat lisäämällä sekaan esimerkiksi hieman tähtianista tai chiliä.
Lasillinen jääkylmää raparperimehua kuistilla tai terassilla heti auringon alkaessa lämmittää – ihanaa! Valmista raparperimehu keittämällä varret veden, sokerin ja vaniljan kanssa, siivilöi mehu ja kaada se puhtaaseen, kiehautettuun pulloon. Voit myös keittää osan mehusta kokoon raparperisiirapiksi, joka maistuu hyvältä jäätelön ja rahkan kanssa.
Raparperikiisseli on klassikko. Variaatioita klassisesta raparperikiisselistä saa lisäämällä joukkoon vaikka mansikoita tai muita marjoja. Nauti sellaisenaan esimerkiksi jälkiruokana hapokkuutta vähentävän kermavaahdon tai jäätelön kanssa.
Raparperikompotti sopii erinomaisesti myös smoothieen yhdessä muiden marjojen ja makeutta ja pehmeyttä antavan banaanin kanssa.
Uunissa kypsennetty raparperi sopii esimerkiksi grilliruokien lisukkeeksi, ja se sopii myös leikkele- ja juustolautaselle ja kompotin korvikkeeksi. Kypsennä raparperikuutiot uunissa sokerin ja esimerkiksi vaniljan kanssa. Raparperikuutiot sopivat myös uuniruokiin, esimerkiksi uunikanan kylkeen punasipulin kera.
Raparperista saa helposti raakahilloa, joka antaa makua makua sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin. Raakahillossa raparperi säilyttää myös osan rapeudestaan. Kokeile vaniljajäätelön, puuron, rahkan, salaattien tai grillattujen ja lämpimien ruokien lisukkeena.