Laihdutuslääkkeet: Suurimmat edut ja haitat

Novo Nordiskin laihdutuslääke Wegovy on räjäyttänyt pankin, ja uusia, vastaavia tuotteita kehitetään kiivaasti. Lue, mitä hyötyä ja haittaa laihdutuslääkkeistä voi olla.

Lautasella parsakaalia ja laihdutuslääkepistoksia.

LAIHDUTUSLÄÄKE tuottaa kylläisyyden tunteen jäljittelemällä suolistohormoni GLP-1:tä.

© iStock

Laihdutuslääkkeet näyttävät tulleen jäädäkseen – ja niiden suosio tulee todennäköisesti vain kasvamaan.

Tätä kirjoitettaessa esimerkiksi yli 100 000 tanskalaista on jo kokeillut Wegovy-laihdutuslääkettä, ja markkinoille on tulossa myös lisää uusia valmisteita. Suomessa Wegowy tuli myyntiin vuonna 2023.

Valtava kiinnostus on herättänyt myös keskustelua muun muassa siitä, pitäisikö laihdutuslääkkeistä saada Kela-korvausta – vai jakavatko lääkkeiden korkeat hinnat jatkossa kansalaiset rikkaisiin laihoihin ja köyhiin ylipainoisiin.

Lue myös: Pätkäpaasto – onko se terveellistä?

Tässä artikkelissa tarkastelemme laihdutuslääkkeitä terveyden näkökulmasta – miten ne vaikuttavat elimistössä ja millaisia hyötyjä ja haittoja niiden käytöstä voi olla?

Pyysimme apua professori ja tutkija Jens Juul Holstilta, joka tehnyt uraauurtavaa työtä diabeteksen tutkimuksessa ja laihdutuslääkkeiden kehittämisessä.

Laihdutuslääkkeiden suurimmat hyödyt

1 Laihdutuslääkkeet helpottavat painonpudotusta


Laihdutuslääkkeillä saadut tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi lähes 2 000 ylipainoisen henkilön tutkimuksessa osallistujat saivat reilussa vuodessa pudotettua keskimäärin noin 15 prosenttia painostaan Wegovyn avulla.

Osallistujien oli lääkkeen käytön lisäksi tosin myös vähennettävä päivittäistä energiansaantiaan 500 kilokalorilla ja liikuttava vähintään 150 minuuttia viikossa. Lääkkeen vaikutus oli silti selvä, sillä lumevalmistetta saaneen verrokkiryhmän jäsenet pudottivat keskimäärin vain 2,4 prosenttia painostaan.

Lue myös: Kylläinen olo kevyemmin: 17 täyttävää ruoka-ainetta

Lääkkeen avulla laihduttaminen edellyttää siis edelleen myös ruokavalion muokkaamista, mutta lääke helpottaa energian saannin rajoittamista, koska olo pysyy kylläisenä niukemmasta kalorien saannista huolimatta.

"Ruuasta tulee tällöin enemmän tai vähemmän yhdentekevää, ja on helpompi syödä terveellisesti, koska aterialla ei ole enää kyse nautinnosta vaan enemmänkin siitä, että elimistö saa sen, mitä se tarvitsee", professori Jens Juul Holst sanoo.

2 Ylipainoon liittyvien sairauksien riski pienenee


Jos ylipainoa on runsaasti, painonpudotus laihdutuslääkityksen avulla voi itsessään vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi verensokerin säätelyyn, verenpaineeseen ja veren kolesteroliin.

Se myös todennäköisesti vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja ja nivelrikon oireita.

↑GLP-1:een perustuva lääkitys sopii erinomaisesti metabolisen oireyhtymän hoitoon. Metabolisessa oireyhtymässä esiintyy veren rasva-arvojen häiriöitä, kohonnutta verenpainetta ja alkavaa diabetesta, ja lääke vaikuttaa kaikkiin näihin kaikkiin", Holst kertoo.

3 Laihdutuslääkkeet pienentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä


Vuonna 2023 julkaistu tutkimus osoitti, että laihdutuslääkitys vähentää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä. Tutkimuksessa seurattiin viiden vuoden ajan yli 17 000 potilasta, joiden painoindeksi oli yli 27 ja joilla oli tiedossa sydän- ja verisuonitauti. Noin puolet osallistujista sai Wegovy-laihdutuslääkettä ja loput lumelääkettä.

Wegovya käyttäneillä esiintyi 20 prosenttia vähemmän vakavia sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten sydämen veritulppia, aivoverenvuotoja ja aivojen veritulppia.

Painonpudotus pienentää automaattisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta diabetestutkija Jens Juul Holst mukaan myös lääkitys vaikuttaa riskiin:

Lue myös: TESTI: Kuulutko sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään?

"Jopa GLP-1-lääkkeistä kehnoimman, albiglutidin – jonka käytöstä on luovuttu, koska sillä ei saatu aikaan riittävää painonpudotusta – on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Se ei siis voi johtua vain laihtumisesta", Jens Juul Holst selittää.

Painonpudotuslääkkeiden ja sydänterveyden välistä yhteyttä tutkitaankin parhaillaan.

4 Voivat edistää munuaisten terveyttä


Jens Juul Holstin mukaan GLP-1:llä on myös useita muita terveyshyötyjä – se esimerkiksi pienentää munuaissairauksien ja tulehdusten riskiä:

"Tiedämme muun muassa, että keinotekoisilla GLP-1-valmisteilla on tiettyjä myönteisiä vaikutuksia verisuoniin ja munuaisiin, ja tutkimme näitä vaikutuksia parhaillaan. Nämä lääkkeet torjuvat myös elimistön tulehdusta, jonka riskiä liikalihavuus ja metabolinen oireyhtymä tunnetusti lisäävät."

Parhaillaan tutkitaan myös GLP-1:n mahdollista käyttöä munuaissairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa potilailla, joita ei hoideta diabeteksen vuoksi.

Laihdutuslääkkeiden haitat


5 Vaikutus loppuu, kun lääkkeen käyttö lopetetaan


Tutkimus osoittaa, että useimmilla laihdutuslääkkeillä laihtuneilla paino palaa suurin piirtein aloituslukemiin, kun lääkehoito lopetetaan, koska myös näläntunne palaa entiselleen. Tämä tarkoittaa, että pysyvien tulosten saamiseksi on myös varauduttava pitkään, mahdollisesti elinikäiseen lääkehoitoon.

"Harva haluaa käyttää näin kallista lääkitystä loppuelämänsä ajan, joten on tärkeää, että käyttää hoidon aikana tilaisuuden hyväkseen ja omaksuu uusia terveellisiä tapoja, joita voi edelleen ylläpitää, vaikka lopettaisi lääkityksen", Jens Juul Holst selittää.

Lue myös: Pysyvästi terveelliset ruokailutottumukset 6 perusperiatteen avulla

6 Liikuntaa ei voi unohtaa edelleenkään


Jos luulee, että laihdutuslääkitys on patenttiratkaisu, jonka jälkeen ei tarvitse enää koskaan vaivautua lenkille, tulee pettymään pahasti. Niissä tutkimuksissa, joissa esimerkiksi Wegovyllä on saatu parhaat tulokset, osallistujat ovat lääkkeen käytön ohella harrastaneet myös liikuntaa.

Säännöllinen liikkuminen kuuluu ylipäänsä aina olennaisena osana terveelliseen painonpudotukseen, sillä se pitää yllä lihasmassaa sekä luuston terveyttä.

Lue myös: Helposti alkuun voimaharjoittelussa – 7 tärkeintä vinkkiä vasta-alkajalle

"Fyysinen aktiivisuus on todella tärkeää, kun lyhyessä ajassa laihdutetaan merkittävästi, jotta kehosta karistetaan rasvaa eikä lihaksia. Liikunnan harrastaminen on myös helpompaa, kun laihtuu, joten lääkitys on loistava tilaisuus muuttaa tottumuksiaan."
— Jens Juul Holst, Kööpenhaminen biolääketieteen yksikön professori, Novo Nordisk -säätiön aineenvaihduntatutkimuskeskuksen tutkija
Nainen tekee porrastreeniä pudotettuaan painoa laihdutuslääkkeen avulla.

MERKITTÄVÄ PAINONPUDOTUS lyhyessä ajassa ei ole vaarallista, mutta jos laihdutuslääkettä käytettäessä ei harrasteta liikuntaa, menetetään samalla myös lihasmassaa.

© iStock

7 Laihdutuslääke voi aiheuttaa vatsa- ja suolistovaivoja


Kuten kaikilla lääkkeillä, myös Wegovylla voi olla sivuvaikutuksia. Ne liittyvät yleisimmin ruoansulatuskanavan toimintaan – lääkkeen käytön aikana voi esiintyä esimerkiksi pahoinvointia, oksentelua, ummetusta, ilmavaivoja ja ripulia.

Vaikka sivuvaikutukset eivät sinänsä ole vaarallisia, ne voivat olla varsin epämiellyttäviä.

Sivuvaikutuksia esiintyy tyypillisesti annoksen nostamisen yhteydessä, ja ne häviävät sen jälkeen useimmilla vähitellen.

8 Laihdutuslääkkeet voivat aiheuttaa hiustenlähtöä


Hiustenlähtöä esiintyy noin yhdellä kymmenestä laihdutuslääkkeiden käyttäjistä.

Ei ole kuitenkaan varmaa, johtuuko hiustenlähtö itse lääkityksestä, sillä sitä voi esiintyä myös runsaan painonpudotuksen yhteydessä muutenkin.

9 Pitkän aikavälin sivuvaikutuksista ei ole vielä varmuutta


Toistaiseksi ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että Wegovyn kaltaisilla laihdutuslääkkeillä olisi pitkäaikaisia haitallisia sivuvaikutuksia.

Lääkkeen sisältämä aine, jota löytyy myös Ozempicistä, on kuitenkin ollut markkinoilla vasta vuodesta 2017 lähtien.

Toistaiseksi onkin mahdotonta päätellä, voiko laihdutuslääkkeillä ilmetä tulevien vuosikymmenien aikana muita haittavaikutuksia kuin ne, mitä tunnetaan tällä hetkellä.

Lue myös: Onko laihdutuslääkkeiden käyttö haitallista?

10 Laihdutuslääkkeet vievät ruokahalun


Laihdutuslääkityksen aikana käyttäjä ei koe enää jatkuvaa makeisten, limsojen ja rasvaisten ruokien himoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pikaruoan myynti onkin vähentynyt Ozempicin ja Wegovyn tultua markkinoille.

Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että tällöin myös osa syömiseen liittyvästä ilosta ja nautinnosta katoaa. Aivojen palkitsemiskeskus ei yksinkertaisesti aktivoidu samalla tavalla aterian jälkeen.

Lue myös: Tee testi: Oletko riippuvainen sokerista?

Professori Jens Juul Holstin mukaan tämä voi olla yksi syy siihen, miksi reilusti yli puolet laihdutuslääkityksen aloittaneista tutkitusti lopettaa sen vuoden kuluttua:

"Joillekin on helpotus, että päivittäinen ruoan himo on poissa, mutta toisilta voi tällöin myös kadota merkittävä osa elämänlaadusta. Tämä voi vaikuttaa siihen, että he eivät halua enää jatkaa lääkitystä."

11 Aikajana: GLP-1-lääkkeiden kehitys


1986: GLP-1 keksitään

1986: GLP-1 keksitään

Vuonna 1986 tanskalainen diabetestutkija Jens Juul Holst löytää ensimmäisen kerran suolistohormoni GLP-1:n, joka osoittautuu sittemmin avaintekijäksi Wegovyn ja Ozempicin kaltaisten lääkkeiden kehittämisessä.

1993: Ensimmäinen onnistunut GLP-1-kokeilu diabetespotilaalla

1993: Ensimmäinen onnistunut GLP-1-kokeilu diabetespotilaalla

Vuonna 1993 tanskalais-saksalainen tutkijaryhmä tekee ensimmäisen onnistuneen ihmiskokeen GLP-1:llä, kun sitä annetaan verensiirtona tyypin 2 diabetesta sairastaville potilaille. Tutkijat havaitsevat hormonin stimuloivan insuliinin tuotantoa ja alentavan potilaiden verensokeritasoja. Vaikutus kuitenkin lakkaa heti, kun verensiirto lopetetaan.

1994: Synteettisen GLP-1:n kehitys alkaa

1994: Synteettisen GLP-1:n kehitys alkaa

1990-luvun puolivälissä Novo Nordiskin tutkijat alkavat kemian insinööri Lotte Bjerre Knudsenin johdolla tutkia mahdollisuutta valmistaa synteettistä ja pitkävaikutteisempaa versiota GLP-1:stä käytettäväksi diabeteslääkkeissä.

2005: Ensimmäinen GLP-1-lääke tulee markkinoille

2005: Ensimmäinen GLP-1-lääke tulee markkinoille

Amerikkalainen lääkeyhtiö Amylin Pharmaceuticals saa hyväksynnän Byetta:lle, ensimmäiselle GLP-1:n kaltaista ainetta sisältävälle diabeteslääkkeelle. Aineen nimi on eksenatidi, ja se on peräisin myrkyllisestä gilaliskosta, joka elää Amazonin autiomaassa ja tuottaa syljessään GLP-1:n kaltaista yhdistettä.

Byetta ei kuitenkaan ole yhtä tehokas verensokerin säätelijä kuin myöhemmät markkinoilla tulevat lääkkeet, ja sitä on otettava kahdesti päivässä vaikutuksen saamiseksi.

2009: Diabeteslääke Victoza tulee markkinoille

2009: Diabeteslääke Victoza tulee markkinoille

Novo Nordiskin pitkäaikainen synteettisen GLP-1:n tutkimus tuottaa tulosta, ja yhtiö tuo markkinoille Victoza-diabeteslääkkeen. Victoza sisältää liraglutidi-nimistä lääkeainetta, ja lääke on ensimmäinen laatuaan, joka otetaan kerran päivässä.

2012: Bydureon tulee markkinoille

2012: Bydureon tulee markkinoille

Vuonna 2012 Amylin ja Eli Lilly lanseeraavat uuden eksenatidiin perustuvan diabeteslääkkeen. Lääkkeen nimi on Bydureon, ja sitä on otettava kerran viikossa. Se ei kuitenkaan pysty kilpailemaan Novo Nordiskin Victozan kanssa, jolla saadaan parempia tuloksia muun muassa verensokeriarvojen osalta.

Elokuu 2014: Diabeteslääke Tanzeum tulee markkinoille

Elokuu 2014: Diabeteslääke Tanzeum tulee markkinoille

Vuonna 2014 brittiläinen lääkeyhtiö GlaxoSmithKline tuo markkinoille Tanzeum-diabeteslääkkeen, joka sisältää GLP-1:n kaltaista albiglutidia.

Syyskuu 2014: Diabeteslääke Trulicity tulee markkinoille

Syyskuu 2014: Diabeteslääke Trulicity tulee markkinoille

Yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Eli Lily tuo markkinoille diabeteslääke Trulicityn. Se sisältää myös GLP-1:tä jäljittelevää lääkeainetta, dulaglutidia, jota tarvitsee antaa vain kerran viikossa vaikutuksen ylläpitämiseksi.

Joulukuu 2014: Novo Nordiskin ensimmäinen laihdutuslääke Saxenda

Joulukuu 2014: Novo Nordiskin ensimmäinen laihdutuslääke Saxenda

Novo Nordisk saa hyväksynnän tuotenimellä Saxenda myytävälle liraglutidille. Kyseessä on ensimmäinen varsinainen laihdutuslääke, jossa käytetään keinotekoista GLP-1:tä. Sitä on kuitenkin Victozan tavoin otettava kerran päivässä vaikutuksen saamiseksi.

2016: Sanofi markkinoi diabeteslääke Lixumiaa

2016: Sanofi markkinoi diabeteslääke Lixumiaa

Tanskalainen lääkeyhtiö Sanofi esittelee kerran päivässä annettavan diabeteslääkkeen Liyxumian.

2017: Diabeteslääke Ozempic tulee markkinoille

2017: Diabeteslääke Ozempic tulee markkinoille

Novo Nordisk tuo markkinoille semaglutidia sisältävän diabeteslääke Ozempicin, jota tarvitsee ottaa vain kerran viikossa. Semaglutidi on keinotekoinen GLP-1-lääkeaine, jolla on toistaiseksi saatu parhaat tulokset sekä painonpudotuksessa että verensokerin vakauttamisessa mahdollisimman vähäisillä haittavaikutuksilla.

2019: Novo Nordisk lanseeraa Rybelsus-tabletit

2019: Novo Nordisk lanseeraa Rybelsus-tabletit

Novo Nordisk valmistaa diabeteksen hoitoon tarkoitettuja Rybelsus-tabletteja, jotka sisältävät myös semaglutidia. Toisin kuin Ozempic, Rybelsus on otettava kerran päivässä.

2021: Wegovy hyväksytään laihdutuslääkkeeksi Yhdysvalloissa

2021: Wegovy hyväksytään laihdutuslääkkeeksi Yhdysvalloissa

Novo Nordisk tuo markkinoille semaglutidia sisältävän Wegovyn ja markkinoi sitä laihdutuslääkkeenä Yhdysvalloissa. Lääkettä tarvitsee ottaa vain kerran viikossa.

2022: Uudentyyppinen GLP-1-lääke tulee markkinoille

2022: Uudentyyppinen GLP-1-lääke tulee markkinoille

Yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Eli Lilly tuo vuonna 2022 markkinoille lääkkeen, jossa yhdistetään keinotekoinen GLP-1 ja toinen keinotekoinen hormoni nimeltä GIP. Lääkkeen nimi on Mounjaro, ja se sisältää tirzepatidi-lääkeainetta, jolla saadaan jopa parempia tuloksia kuin semaglutidilla.

2023: Zepbound hyväksytään laihdutuslääkkeeksi Yhdysvalloissa

2023: Zepbound hyväksytään laihdutuslääkkeeksi Yhdysvalloissa

Eli Lilly saa hyväksynnän tirzepatidia sisältävälle laihdutuslääkkeelle nimellä Zepbound Yhdysvaltain markkinoille. Zepboundilla pitäisi olla mahdollista saada aikaan Wegovyniakin parempia tuloksia painonpudotuksessa, ja sen odotetaan tulevan Euroopan markkinoille lähitulevaisuudessa.