Lihasvoima on huipussaan kolmikymppisenä, mutta lihasten heikentyminen sen jälkeen ei suinkaan ole väistämätöntä. Lue asiantuntijan näkemys asiaan.
LIHAKSET – eivät välttämättä heikkene radikaalisti iän myötä.
Lihaksiston suorituskyky on huipussaan noin 20–30-vuotiaana ja alkaa laskea 40–50-vuotiaana – mutta vain, ellei itse liiku aktiivisesti alamäen estämiseksi.
Uusien tutkimusten mukaan aktiivisesti liikkumalla voi säilyttää lihasvoiman ja -massan vielä vanhallakin iällä.
Lihaskuntotreenillä voi jopa hankkia lisää lihasmassaa ja -voimaa vielä vanhanakin, sillä toisin kuin luut ja rusto, lihakset ovat plastisia eli lihassäikeet voivat muuttaa kokoaan käytön mukaan. Vasta noin 70–80-vuotiaana alkaa olla vaikea estää lihasten katoa tekipä mitä hyvänsä.
1 % lihasmassasta vähenee joka vuosi 50–80-vuotiaana.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että suorituskyky on 60-vuotiaana samalla tasolla kuin parikymppisenä jos vain treenaa säännöllisesti. Huippu-urheilussakaan kuusikymppiset eivät ole kilvoittelemassa sijoituksista parikymppisten kanssa.
Lihaskudoksen laatu heikkenee iän myötä, mikä vaikuttaa erityisesti kiihdytyskykyyn ja kykyyn suorittaa liikkeitä kovalla nopeudella. Lihaksisto on tiiviisti yhteydessä hermostoon, joka säätelee lihaksiston liikkeitä.
Tutkimuksissa on havaittu, että vanhemmilla ihmisillä on vähemmän muun muassa selkärangan alueen hermoja, jotka aktivoivat kehon räjähtävän liikkeen aikaansaavat lihassäikeet.
LIHASMASSA – lihasmassa alkaa toden teolla huveta 50 ikävuoden jälkeen. Lihaskadon aste riippuu liikunnan määrästä ja yleisestä terveydentilasta.
Jos lihaskunnosta ei pidä aikuisena huolta, lihasvoima heikkenee vääjäämättä iän myötä, mikä saa aikaan noidankehän: mitä enemmän lihasmassaa menettää, sitä vaikeampaa kaikenlaisesta liikkumisesta tulee.
Lue myös: Oma keho treenivälineenä
Heikko lihasvoima voi hankaloittaa arkisia toimia, kuten pukeutumista, tuolilta nousemista ja kaupassa käymistä. Vahvat lihakset auttavat myös ehkäisemään kaatumisia ja urheiluvammoja, ja lisäksi niistä on apua myös elintapasairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, verisuonien kalkkeutumisen ja korkean verenpaineen ehkäisyssä. Lihakset ovat tärkeitä sokeriaineenvaihdunnan ja sairauksista toipumisen kannalta.
Myös tasapaino heikkenee iän myötä. Lihaksiston kunto vaikuttaa myös tasapainoon. Moni 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja 70-vuotiaat pahimmillaan monta kertaa vuodessa. Lihasvoiman heikkeneminen on kuitenin vain yksi tasapainoon vaikuttava asia.
Lue myös: Yhden jalan testi voi kertoa jäljellä olevasta eliniästäsi
Heikko tasapaino voi johtua myös esimerkiksi vestibulaarineuriitista eli tasapainoelimen äkillisestä toimintahäiriöstä, verenpaineesta, heikosta näöstä tai lääkityksestä. Syystä riippumatta tasapainon harjoittaminen vielä vanhempanakin on tärkeää, koska tasapaino-ongelmista kärsivä lopettaa helposti kaiken liikkumisen ja jumittuu pahimmillaan kotiin.
ASIANTUNTIJA: geriatrian professori, ylilääkäri C. Suetta, Terveyskirjasto.fi, Sundhed.dk.