Tyypin 1 diabetes on hengenvaarallinen, jos sitä ei hoideta. Tautiin sairastutaan useimmiten alle 30-vuotiaana, ja toisin kuin tyypin 2 diabeteksessa, sen syitä ei vielä täysin tunneta.
TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN tulee annostella insuliinia päivittäin pistoksena tai pumpulla. Tabletit eivät valitettavasti tehoa, sillä mahahapot tuhoavat ne.
Näön heikkeneminen, munuaistauti, amputaatiot. Tyypin 1 diabeteksella voi olla vakavia seurauksia ilman päivittäistä hoitoa.
Toisin kuin tyypin 2 diabeteksessa, johon sairastutaan useimmiten yli 40-vuotiaana, 70 prosenttia tyypin 1 diabetekseen sairastuvista on alle 20-vuotiaita.
Lue myös: 6 väitettä verensokerista
Tyypin 1 diabeteksen syitä ei vielä täysin tunneta, eikä tautia voi siksi ehkäistä eikä parantaa.
Diabetesliiton mukaan sairauden taustalla on useimmiten perinnöllinen alttius tai jokin ympäristötekijä.
LUE MYÖS: SUOLISTODIEETTI – hoikistu ja helli suolistobakteerejasi
Miehillä esiintyy hieman enemmän tyypin 1 diabetesta vuoden 2017 lukujen mukaan.
Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa, ilmeisesti suomalaisesta geeniperimästä johtuen.
LÄHTEET: mm. Diabetes.fi, THL
Aterian jälkeen elimistö alkaa sulattaa ruokaa. Tällöin ruoan hiilihydraatit muuttuvat sokeriksi (glukoosiksi), joka imeytyy vereen. Tämä nostaa verensokeria.
Glukoosi toimii kehon solujen polttoaineena, joten aterian jälkeen glukoosin on siirryttävä verestä soluihin.
Sitten tapahtuu seuraavaa:
TERVEEN IHMISEN ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA 1. Kun ruoka pääsee suolistoon, sen hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi (sokeriksi), joka imeytyy verenkiertoon.
2. Verensokeri nousee, ja haima alkaa tuottaa insuliinia.
3. Insuliini lisää glukoosin siirtymistä soluihin, jotka käyttävät sitä energian tuottamiseen.
ENERGIA-AINEENVAIHDUNTA TYYPIN 1 DIABETEKSESSA 1. Kun ruoka pääsee suolistoon, sen hiilihydraatit pilkotaan glukoosiksi (sokeriksi), joka imeytyy verenkiertoon.
2. Verensokeri nousee, mutta haima EI pysty tuottamaan insuliinia.
3. Verensokeri ei laske, eivätkä solut saa ilman insuliinin apua sokeria polttoaineekseen.
Jatkuvasti koholla oleva verensokeri aiheuttaa oireita. Aluksi oireet voivat muistuttaa alkavaa flunssaa, mutta ne voimistuvat melko nopeasti.
Jos havaitset näitä diabeteksen oireita, hakeudu lääkäriin. Oireet voivat olla voimakkaita, ja usein niitä esiintyy monta yhtä aikaa.
Diagnoosi tehdään verikokeesta ja mittaamalla siitä verensokeri. Yleensä mitataan paastoverensokeri (fP-gluk). Näyte otetaan tarvittaessa useampaan kertaan tietyn ajan kuluessa, minkä jälkeen tarkastellaan keskiarvoa.
Paastoverensokeri mitataan aamulla paaston jälkeen. Mittaus tehdään laboratoriossa verikokeesta.
Jos lääkäri toteaa verensokerin olevan liian korkea, tehdään lisätutkimuksia. Niitä voivat olla esimerkiksi muut verikokeet, kuten:
Tehdään paaston jälkeen. Verensokeri mitataan verikokeesta kaksi tuntia sokeriliuoksen juomisen jälkeen.
Henkilöllä, jolla on klassiset korkean verensokerin oireet eli lisääntynyt virtsaneritys ja jano, tahaton laihtuminen, väsymys, diabeteksen diagnoosiin riittää periaatteessa jo kertaalleenkin laskimosta mitattu riippumatta mittauksen ajankohdasta. Tällöinkin diabeteksen diagnoosi varmistetaan uudella mittauksella.
LÄHDE: mm. Terveyskylä
Molemmille diabetestyypeille yhteistä on se, että insuliinin verensokeria laskeva mekanismi ei toimi niin kuin sen pitäisi.
Sairauksissa on kuitenkin merkittäviä eroja sekä niiden kehittymisessä että vaikutuksissa elimistöön.
| TYYPIN 1 DIABETES | TYYPIN 2 DIABETES | |
|---|---|---|
| Tyyppi | Krooninen autoimmuunisairaus | Krooninen sairaus |
| Syy | Tarkkoja syitä ei toistaiseksi tiedetä. | Taustalla voivat olla perintötekijät, ylipaino, epäterveelliset ruokailutottumukset ja liikunnan puute. |
| Mitä kehossa tapahtuu | Haiman solut ovat vaurioituneet eivätkä pysty tuottamaan insuliinihormonia. Tämä johtaa jatkuvasti kohonneeseen verensokeriin. | Kehon solut ovat vähemmän herkkiä insuliinille, joka ei siksi pysty kuljettamaan tarpeeksi glukoosia verestä soluihin. Verensokeri nousee, ja haima yrittää kompensoida tilannetta tuottamalla vielä enemmän insuliinia. |
| Oireet | Oireet voivat ilmaantua melko nopeasti. Yleisimpiä oireita ovat lisääntynyt virtsaamistarve, lisääntynyt jano, väsymys, selittämätön painonlasku, nälkä ja näköhäiriöt. | Oireet ilmaantuvat vähitellen, joten ne voivat helposti jäädä huomaamatta. Yleisiä oireita ovat tiheä virtsaamistarve, lisääntynyt jano, väsymys, kutina (esimerkiksi sukuelinten alueella hiivasienen vuoksi), pahoinvointi, tuntohäiriöt, näköhäiriöt, hidas haavojen paraneminen, toistuvat infektiot ja heikentynyt terveydentila. |
| Diagnosointi | Laboratoriossa otettu verikoe, josta mitataan paastoverensokeri. Jos verensokeri on 7,0 mmol/mol tai yli, kyseessä on diabetes. | Verikokeesta mitataan verensokeriarvo. Jos pitkäaikainen verensokeriarvo (HbA1c) on kahdesti mitattuna 48 mmol/mol tai enemmän, kyseessä on diabetes. |
| Hoito | Insuliininpuutos korvataan annostelemalla päivittäin insuliinivalmisteita monipistoshoidolla tai pumppuhoidolla. | Terveellinen elämäntapa, mahdollisesti yhdistettynä lääkitykseen tabletteina tai pistoksina. |
| Ehkäisy | Tämänhetkisen tiedon mukaan ei voi ehkäistä. | Voidaan usein ehkäistä tai lykätä terveellisillä elämäntavoilla. |
| Ketkä sairastuvat? | 70 % sairastuneista on alle 20-vuotiaita. | Useimmiten aikuiset henkilöt, joilla on riskitekijöitä. |
Valitettavasti tautia ei voida parantaa.
Diabetes voidaan kuitenkin pitää hallinnassa, jolloin sairaudesta huolimatta voi elää hyvää elämää.
Lue myös: Terveellinen elämäntapa – näillä työkaluilla pääset alkuun
OIKEAN INSULIINIANNOSTUKSEN MÄÄRITTÄMISEKSI on tiedettävä verensokeritaso, ja siksi verensokeri on mitattava useita kertoja päivässä.
Valitettavasti ei, sillä mahahapot tuhoavat mahalaukussa tablettimutoisen insuliinin. Insuliini annostellaan pistoksina ihon alle rasvakudokseen, esimerkiksi vatsaan.
Insuliini voidaan annostella myös insuliinipumpulla.
Insuliinipumppu on vaihtoehto useita kertoja päivässä insuliinineulalla tai -kynällä tehtäville pistoksille.
Yksi insuliinipumpun eduista on, että se annostelee insuliinia jatkuvasti, kuten terve haima tekisi. Näin saavutetaan vakaampi verensokeri.
Havaitsemattoman tai huonosti hoidetun diabeteksen seuraukset voivat olla vakavia. Pitkäaikainen korkea verensokeri voi nimittäin vahingoittaa terveyttä monin tavoin.
Korkea verensokeri voi vaurioittaa verisuonia, muun muassa silmien ympäristössä, mikä voi pahimmillaan johtaa näön menetykseen. Samoin huono verenkierto voi vaurioittaa jalkoja ja sormia ja pahimmassa tapauksessa johtaa kuolioon ja amputaatioon.
Jos sairastaa tyypin 1 diabetesta, jota ei hoideta insuliinilla, seurauksena voi olla happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen. Siksi tyypin 1 diabetes oli ennen insuliinihoidon keksimistä kuolemaan johtava sairaus.
Diabetes lisää useiden lisäsairauksien riskiä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että mitä paremmin diabetes on hallinnassa, sitä pienempi riski on.
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla esiintyy myös enemmän keliakiaa, ja tutkimuksen mukaan se voi olla yhteydessä suurempaan dementian riskiin.
Ilman insuliinihoitoa kyllä. Tällöin elimistöön voi kehittyä happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että jos diabetes on hoidettu hyvin, siihen ei kuole. Sen sijaan voi kuolla lisäsairauksiin, joiden riski on suurempi diabeetikoilla.
Siksi diabetesta sairastavien kuolleisuus on suurempi kuin väestöllä yleensä. Erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, joiden riski on diabeetikoilla suurempi, voivat johtaa kuolemaan.
Lisäseurauksien riski pienenee sitä enemmän, mitä nopeammin diabetes havaitaan ja hoidetaan.
Kuitenkin yhä harvemmat diabetesta sairastavat saavat lisäsairauksia, ja siksi tyypin 1 diabeetikoiden elinajanodote on kohonnut. Yhä useammat diabetesta sairastavat elävät siis paremmin ja pidempään diabeteksen kanssa.
Tyypin 1 diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla maailmassa.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 55 000 henkilöä. Vuosittain noin 2 000 henkilöä sairastuu tyypin 1 diabetekseen.
Tyypin 2 diabetes on paljon yleisempi, sitä sairastaa noin 400 000 henkilöä.
Toisin sanoen noin 11 prosentilla diabetesta sairastavista on tyypin 1 diabetes ja noin 80 prosentilla tyypin 2 diabetes. Loput noin 9 prosenttia sairastavat muita diabeteksen muotoja, kuten LADA- ja MODY-diabetesta.
KUINKA MONI SAIRASTA TYYPIN 1 DIABETESTA? – Vastaus on noin 11 diabeetikkoa sadasta. Noin 80 sadasta sairastaa tyypin 2 diabetesta ja 9 sadasta muita diabeteksen muotoja.