KssSSSHH... Alkaako mielesi tehdä raikkaan kuplivaa limsaa, kun kuulet jonkun avaavan pullon tai tölkin? Monella on voimakas kiintymyssuhde päivittäin nauttimaansa virvoitusjuomaan. Mutta voiko kiintymys käydä kalliiksi? Ja onko samantekevää, juoko tavallista vai kevytlimsaa?
LIMSAT ovat pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka ovat täynnä lisäaineita.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa vuosittain 63 litraa asukasta kohti. Jokaista suomalaista kohden vauvasta vaariin tämä tekee siis noin 1,7 dl virvoitusjuomia joka päivä. Tässä lukemassa ovat mukana vain kaupasta kotitalouksiin ostetut juomat, eivät ulkomailta tuodut tai ravintoloissa kulutetut. Vaikka suomalaiset juovat virvoitusjuomia vähemmän kuin muissa pohjoismaissa, ei limonadien, kevytjuomien ja energiajuomien jatkuva käyttö kuitenkaan ole terveellistä.
Hammaslääkärit ovat jo vuosia varoitelleet juomien aiheuttamista happovaurioista. Ruokaviraston mukaan virvoitusjuomat, mehut ja mehujuomat eivät kuulukaan jokapäiväiseen terveelliseen ravintoon. Niissä on runsaasti energiaa ja happoja, ja energia- ja kolajuomissa myös kofeiinia, mutta niukasti tai ei lainkaan terveellisiä ravintoaineita. Ne ovatkin verrattavissa makeisiin ja alkoholiin, koska sisältävät pelkästään ns. tyhjiä kaloreita.
Lue myös: 6 väitettä verensokerista
Runsas virvoitusjuomien nauttiminen lisää ylipainon riskiä sekä tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä korkeaan verenpaineeseen sairastumisen riskiä.
”Limsoja ja kevytjuomia nautitaan ruuan lisäksi, joten niiden runsas saanti lisää ylipainon riskiä.”— Ravitsemusasiantuntija ja -neuvoja J. Matthiessen
Kevytjuomien suosio ja valikoima on Suomessa kasvanut valtavasti. Panimoliiton mukaan jopa 60 % kaikista virvoitusjuomista on jo sokerittomia. Ovatko keinotekoisesti makeutetut juomat siis terveellisempiä kuin sokerijuomat?
Jos suurin huolenaihe on painonhallinta, ovat kevytjuomat toki sokerijuomia parempi vaihtoehto, koska ne eivät sinänsä lihota.
Eräässä Aarhusin yliopiston tutkimuksessa 47 koehenkilöä joi joko litran sokerilimsaa, litran kevytlimsaa, litran maitoa tai litran vettä päivässä. Kuuden viikon kuluttua sokerilimsaa juonut ryhmä oli ainoa, joka oli lihonut.
Lue myös: Kalorilaskuri – päivän kaloritarve
Myös haitallisen kolesterolin määrä veressä, maksassa ja vatsaontelossa oli kaksinkertaistunut. Kevytjuomaa, vettä ja maitoa juoneilla koehenkilöillä näitä haittoja ei havaittu.
Kevytjuomiakaan ei kuitenkaan suositella juotavaksi määrättömästi ja joka päivä. Tutkijoita huolettavat nimittäin muutkin kuin pelkästään lihomiseen ja veren rasva-arvoihin liittyvät seikat.
”Paljon virvoitusjuomia käyttävät henkilöt korvaavat niillä terveellisemmät juomat kuten veden, maidon, kahvin ja teen. Kevytjuomien pitäisi olla vaihtoehto vain niille, jotka muuten joisivat paljon sokerisia virvoitusjuomia ja haluavat vähentää niiden saantia.”— Ravitsemusasiantuntija ja -neuvoja J. Matthiessen
Jos uskoo vuonna 2019 tehtyä, yli 450 000 henkilöä koskenutta tutkimusta, sekä sokeristen virvoitusjuomien että kevytjuomien kuluttajat elävät lyhyemmän elämän kuin niitä käyttämättömät.
Tutkimukseen osallistui koehenkilöitä 10 Euroopan maasta, ja siinä havaitiin, että niillä, jotka joivat päivittäin virvoitusjuomia kaksi lasillista tai enemmän, oli 17 % suurempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin henkilöillä, jotka joivat vain lasillisen kuukaudessa – riippumatta siitä, joivatko he sokerisia vai sokerittomia juomia.
Tutkimuksessa oli otettu huomioon myös koehenkilöiden muut ominaisuudet kuten tupakanpoltto ja paino.
Lue myös: Opas ruuan antioksidanteista
Täysin varmasti tämän kaltaiset tutkimukset eivät voi tietenkään todistaa, että vaikutus johtuu yksinomaan virvoitusjuomista. Virvoitusjuomia käyttävillä ihmisillä voi olla muita yhteisiä, epäterveellisiä elintapoja, ja osa tuloksesta voi olla sattumaakin. Ylilääkäri Anne Tjønneland, joka oli yksi tutkimuksen toteuttajista, toteaa kuitenkin, että tulokset on otettava vakavasti:
”Tulos viittaa siihen, että virvoitusjuomissa on sokerin lisäksi jotain muutakin, mikä ei ole hyväksi ihmisille. Virvoitusjuomat ovat pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka ovat täynnä lisäaineita kuten maunvahventeita ja väriaineita. Ongelmana on, että näiden aineiden vaikutusta ihmisen elimistöön ei tunneta.”— Ylilääkäri A. Tjønneland, DTU
Tjønnelandin mukaan osa selityksestä sille, miksi virvoitusjuomat lyhentävät elinikää, voi löytyä suolistosta.
Toisin kuin muusta ravinnosta, virvoitusjuomista suolisto ei nimittäin saa kuitua eikä myöskään mitään muutakaan hyödyllistä työstettävää. Se altistaa suoliston erilaisille läpäiseville haitta-aineille:
”Joissain tutkimuksissa on jo löydetty yhteyksiä virvoitusjuomien sisältämien aineiden ja suoliston huonon bakteerikoostumuksen väliltä. Suolistobakteerien tiedetään vaikuttavan koko kehon hyvinvointiin, joten tätä on selvästi tutkittava vielä lisää.”
Israelilainen tutkimus vuodelta 2022 osoittaa, että sakkariini ja sukraloosi, joita kevytjuomissakin käytetään, voivat häiritä suoliston bakteerikoostumusta ja vaikuttaa siten verensokeriin.
Hyvin yleisesti käytetyllä aspartaamilla vaikutusta ei kuitenkaan havaittu. Tällaiset tutkimukset kuvaavat hyvin myös keinotekoisiin makeutusaineisiin ja virvoitusjuomiin liittyvää jatkotutkimustarvetta, arvioi neuvoja Jeppe Matthiessen:
Lyö myös: Ovatko keinotekoiset makeutusaineet vaarallisia?
”Makeutusaineet eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, ja nykyisin käytetyt makeutusaineet on riskiarvioitu ja hyväksytty EU:ssa. Ei ole todisteita myöskään siitä, että makeutusaineilla olisi sen enempää myönteistä kuin kielteistäkään vaikutusta sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, syövän ja ylipainon riskiin.”
Juomat eivät ole hyväksi terveydelle, mutta saattavat parantaa elämän laatua, mikä sekin toki tulee ottaa huomioon.
Jos tyydyt yhteen lasilliseen viikonloppuna, lomalla tai vaihtoehdoksi alkoholin sijaan, ei virvoitusjuomien käytöstä tarvitse kantaa huolta. Jos kulutuksesi nousee yli puolen litran viikossa, on syytä painaa jarrua – tai ainakin olla tietoinen haitoista hampaille ja suolistolle.